Basel
Basel (ransk. Bâle, ital. Basilea) on kaupunki Sveitsissä Sveitsin, Saksan ja Ranskan rajojen yhtymäkohdassa. Se on väkiluvultaan Sveitsin kolmanneksi suurin kaupunki Zürichin ja Geneven jälkeen ja kuuluu Basel-Stadtin kantoniin. Baselia nimitetään yleisesti ranskankielisen Sveitsin saksankieliseksi osaksi. Tällä on poliittiset perusteet: saksankielinen Sveitsi on hengeltään konservatiivinen, mutta Basel ja ranskankielinen alue ovat liberaaleja.
| Basel Bâle, Basilea |
|
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Basel |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Sveitsi |
| Kantoni | Basel-Stadt |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Guy Morin |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 23,89[1] km² |
| – Josta vettä | (Rein) 1,33 [1] km² |
| Korkeus | 246–366 m |
| Väkiluku (31.12.2017) | 171 513[2] |
| – Väestötiheys | 7 179 as./km² |
| Postinumero | 4000 |
.jpg)
Yleisiä tietoja muokkaa
Sijainti muokkaa
Basel sijaitsee Reinin mutkassa, joen molemmilla puolilla kohdassa, missä Rein tekee 90 asteen kaarroksen Juran ja Schwarzwaldin välisellä alueella (saks. Rheinknie). Reinin eteläpuolista Baselin osaa kutsutaan Grossbaseliksi ja pohjoispuolista osaa Kleinbaseliksi. Sijaintinsa ansiosta Baselista tuli jo varhain tärkeä liikenteen solmukohta ja merkittävä kaupankäynnin keskus. Kaupunki on eräs tiheimmin asutuista alueista Euroopassa, vaikka siihen kuuluukin neljä neliökilometriä viheralueita ja lähes neliökilometrin verran metsäalueita[1].
Vaakuna muokkaa
Baselin kaupungin vaakuna on vasemmalle kaartunut musta käyrä sauva, jota kutsutaan Baselin sauvaksi. Baselin sauva symboloi piispan käyrää paimensauvaa.
Asukkaat muokkaa
Baselin kaupungissa oli vuoden 2016 lopulla vakituisia asukkaita 171 513[2]. Ulkomaalaisten osuus kaupungin vakinaisesta väestöstä on 37 prosenttia (31.12.2016)[3]. Baselin suuralueen (saks. Trinationaler Eurodistrict Basel) asukasluku on noin 900 000, joista 60 % asuu Sveitsissä, 30 % Saksassa ja 10 % Ranskassa[4].
Ilmasto muokkaa
Baselissa on niin sanotun Burgundin portin läpi virtaavan välimerellisen ilman ansiosta erittäin leutoa ja aurinkoista. Vuoden keskilämpötila on 9,4 °C. Vuosittainen sademäärä on 785 millimetriä. Talvella Baselissa sataa tavallisesti vain vähän lunta. Lumipeite säilyy vuosittain keskimäärin 30 päivän ajan. Tuuli on heikkoa, ja se puhaltaa hyvällä säällä idästä ja huonolla lännestä.
Historiaa muokkaa
- noin 500 eaa. - keltit asettuvat Reinin mutkan alueelle
- 374 - ensimmäinen kirjallinen merkintä paikannimestä Basilia
- noin 450 - alemannit asettuvat Baseliin 400-luvun lopulla – Basel joutuu frankkien hallintaan
- 912 - Basel kuuluu Burgundiin
- 917 - unkarilaiset tuhoavat kaupungin
- 1019 - keisari Henrik II aloittaa Baselin katedraalin rakennuttamisen
- 1348 - puolet väestöstä kuolee ruttoepidemiassa
- 1356 - historiallisen ajan voimakkain Alppien pohjoispuolella tapahtunut maanjäristys; luultavasti 100 kuollutta ja yli 40 tuhoutunutta linnaa, myös osa Baselin Münsteristä sortuu.
- 1392 - Grossbaselin asukkaat ostavat piispa Friedrich von Blankenheimilta Kleinbaselin kaupungin 29 800 guldenilla
- 1397 - juutalaiset häädetään kaupungista
- 1431–1449 - Baselin konsiili (1439 Felix V valitaan vastapaaviksi)
- 1460 - Paavi Pius II perustaa Baselin yliopiston, Sveitsin vanhimman yliopiston; kirjanpainanta alkaa Baselissa
- 1499 - svaabilaissota; Basel irtautuu Saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta
- 1500 - Baselin katedraali valmistuu
- 1501 - Basel liittyy Sveitsin valaliittoon
- 1529 - Johannes Oecolampadiuksen johtama uskonpuhdistus Baselissa, kaupungista tulee protestanttinen
- 1563–1594 - neljä ruttoepidemiaa vaativat yhteensä noin 7 000 uhria
- 1795 - Baselin rauhansopimus päättää Ranskan, Espanjan ja Preussin välisen sodan
- 1844 - Baselissa alkaa junaliikenne ensimmäisenä Sveitsissä
- 1860 - kaupunginmuurit poistetaan, vain muutama suuri portti jätetään jäljelle, kuten Spalentor
- 1953 - maailman ensimmäinen monikansallinen lentokenttä Basel-Mulhouse vihitään käyttöön
- 1966 - naiset saavat äänioikeuden Basel-Stadtin kantonissa
Taide ja kulttuuri muokkaa
Baselilla on mainetta musiikkikaupunkina. Paul Sacher perusti 1930-luvulla Baseliin Schola Cantorum Basiliensis -musiikkiakatemian, joka keskittyy vanhaan musiikkiin. Baselin sinfoniaorkesteri on merkittävä orkesteri ja Knabenkantorei Basel -poikakuoro sekä Basler Gesangsverein ovat maineikkaita kuoroja. Kaupungissa järjestetään paljon korkeatasoisia konsertteja.
Baselissa on paljon eri kokoisia elokuvateattereita, suurin keskittymä löytyy Steinenvorstadtista.
Baselissa on yli 30 museota, joista mainittavia ovat Baselin taidemuseo, Jean Tinguely -museo sekä yksityinen Fondation Beyeler.
Fasnacht muokkaa
Baselissa vietetään monien Etelä-Saksan kaupunkien tapaan karnevaalia pääsiäisen aikaan. Baselin Fasnacht alkaa tuhkakeskiviikkoa seuraavana maanantaina. Karnevaalin aloittaa kello 4.00 aamulla ’’Morgestraich’’, jolloin kaupungin valot pimenevät ja päähän kiinnitettävillä lyhdyillä varustetut osallistujat alkavat soittaa rumpuja ja huiluja. Festivaali kestää tasan 72 tuntia, ja siihen kuuluu erilaisia kulkueita ja muita tapahtumia sekä puhallinmusiikkia.
Talous muokkaa
Baselilla on keskeisen sijaintinsa ansiosta tärkeä kaupallinen merkitys. Sveitsin, Saksan ja Ranskan raja-alueen talousalueella asuu 2,3 miljoonaa asukasta, joista miljoona on työikäisiä (vuoden 2001 tilanne).
Basel on monien kemianteollisuuden yritysten toimipaikka ja osin myös kotipaikka. Kemianteollisuuden lisäksi Baselissa on kone-, metalli-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Vuosisatoja vanhojen kirjapaino- ja paperinvalmistusperinteiden ansiosta Baselissa toimii lukuisia kustantamoja.
Vuodesta 1917 lähtien Baselissa on pidetty messuja. Schweizer Mustermesse -nimen alle on koottu eri alojen messuja ja kongresseja, jotka ovat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisia, kuten nykytaiteen messut ”Art Basel” tai Baselworld, kello- ja korumessut.
Basel on ollut keskiajalta lähtien myös merkittävä pankkikeskus. Monien pankkien ja vakuutuslaitoksien lisäksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements) on asettunut Baseliin.
Kustantamot ja tiedotusvälineet muokkaa
Baselin kirjapainojen kukoistuskausi alkoi Baselin yliopiston perustamisesta vuonna 1460. Vuonna 1468 ilmestyi Baselissa ensimmäinen latinankielinen Raamattu. 1500-luvulla Basel nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä kustantamokaupungeista. Nykyään Baselissa toimii yli 15 kirjapainoa. Basler Zeitung (BaZ) on suurin päivälehti Luoteis-Sveitsissä ja ainoa Baselissa.
Liikenne muokkaa
Basel on merkittävä rautateiden solmukohta. Kaupungissa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa, joita käyttävät myös seutu- ja paikallisliikenteen junat. Basel SBB -asemalta (Centralbahnhof) lähtee junia muun muassa Zürichiin, Berniin, Delémontiin ja Pariisiin sekä Saksaan ja Italiaan. Samaan rakennuskompleksiin kuuluu Basel SNCF -asema (Elsässerbahnhof), josta lähtee suurin osa Ranskan-junista. Kaikki Saksan-junat kulkevat kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan Basel Badischer Bahnhof -aseman kautta ja pysähtyvät siellä.
Kansainvälinen lentoasema Basel-Mulhouse-Freiburg sijaitsee Ranskan puolella Baselista luoteeseen.
Basel on myös tärkeiden tieyhteyksien solmukohta. Baselista alkavat moottoritiet Autobahn A2 ja Autobahn A3 yhdistävät Sveitsin tieverkon Saksan ja Ranskan moottoritieverkostoon. Kaupungin sisällä viisi Reinin ylittävää maantiesiltaa sekä yksi rautatiesilta yhdistävät kaupungin eri puolia toisiinsa.
Suurelta osin Baselin alueella sijaitseva Baselin satama on Sveitsin ulkomaankuljetusten solmupiste. Sen kautta kulkee noin 10 % maan tuonnista, arvolla mitattuna.
Kuuluisia baselilaisia muokkaa
- Jakob Bernoulli (1654–1705), matemaatikko ja fyysikko
- Jacob Burckhardt (1818–1897), filosofi, matemaatikko ja historioitsija
- Robert Huber (1844–1945), liikemies, rakennutti 1870-luvulla Helsingin ja sen jälkeen usean muun Suomen kaupungin vesijohtoverkon.
- Arthur Cohn (1927–), filmituottaja ja 3 Oscarin voittaja
- Erasmus Rotterdamilainen (n. 1466–1536), humanisti
- Leonhard Euler (1707–1783), matemaatikko
- Hans Holbein nuorempi (1497–1543)
- Hans Holbein vanhempi (1465–1524)
- Kustaa IV Aadolf (1778–1837), Ruotsin kuningas 1792–1809
- Friedrich Nietzsche (1844–1900), saksalainen filosofi, opetti vuosina 1869–1879 Baselin yliopistossa
- Paul Sacher (1906–1999), kapellimestari ja kulttuurimesenaatti
- Urs Widmer (1938–), kirjailija.
- Roger Federer (1981-), tennispelaaja.
Urheilu muokkaa
- UEFA on perustettu Baselissa
- FC Basel on 14-kertainen Sveitsin mestari jalkapallossa.
- Kuuluisia baselilaisia urheilijoita ovat
- Roger Federer (1981–), tenniksenpelaaja
- Alexander Frei, jalkapalloilija
- Patty Schnyder, tenniksenpelaaja
- Murat ja Hakan Yakın, jalkapalloilijoita.
Lähteet muokkaa
- National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 12.1.2014. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 24.3.2018. (saksaksi), (ranskaksi)
- ↑ a b Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991-2017 (Excel) 31.8.2018. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 9.9.2018. (saksaksi)
- ↑ Ständige Wohnbevölkerung nach Staatsangehörigkeitskategorie, Geschlecht und Gemeinde, Provisorische Jahresergebnisse (Excel) 6.4.2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 24.3.2018. (saksaksi)
- ↑ Eurodistrict Basel: Bevölkerung Trinationalen Eurodistrict Basel. Arkistoitu 12.1.2014. Viitattu 12.1.2014.
