Isoraitayökkönen

perhoslaji

Isoraitayökkönen, joissakin lähteissä muunteleva raitayökkönen, (Orthosia incerta) on ulkonäöltään vaihteleva, yleinen yöperhonen.

Isoraitayökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Suku: Orthosia
Laji: incerta
Kaksiosainen nimi

Orthosia incerta
Hufnagel, 1767

Katso myös

  Isoraitayökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Isoraitayökkönen on ulkonäöltään huomattavan vaihteleva, mihin tieteellinen lajinimikin viittaa. Yksilöiden yleisväritys voi vaihdella hyvin tummanharmaasta vaaleanharmaaseen ja jopa punertavaan. Myös siipikuvioiden erottuvuudessa on suuria eroja. Siiven keskivarjo vaihtelee tummuudeltaan paljon ja se on yleensä näkyvissä siiven etureunan puolella, mutta varjo saattaa myös muodostaa koko etusiiven poikki selvänä kulkevan tumman raidan. Siiven poikkiviivat erottuvat huonosti mutta siiven kärkiosan vaalea aaltoviiva näkyy usein hyvin ja sen kärjessä on jyrkkä mutka. Rengastäplä ja munuaistäplä ovat usein selvärajaiset. Takasiivet ovat harmaat ja niissä on tummempi täplä. Siipien kärkiväli vaihtelee 33–41 mm.[1][2][3]

Toukka muistuttaa muutamia muita yökköstoukkia. Se on vihreä ja siinä on useita pitkittäissuuntaisia vaaleita juovia.

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Raitayökköstä tavataan kaikkialla Euroopassa ja Suomessa ainakin Etelä-Lappiin asti[4]. Keski-Euroopassa perhosta tavataan jopa helmikuusta alkaen, mutta Suomessa lentoaika sijoittuu huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun.

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Isoraitayökkönen viihtyy monenlaisissa ympäristöissä ja on elinalueellaan erittäin yleinen. Laji on aktiivinen sekä valoisaan että pimeään aikaan. Aikuiset perhoset lentävät mielellään valolle ja makealle syötille[5] Talvehtii kotelona maassa.

Ravintokasvi muokkaa

Toukka käyttää ravinnokseen etenkin tammea, mutta myös koivuja, mustikkaa ja juolukkaa.[6]

Lähteet muokkaa