Iisakki Turunen
Iisakki Turunen (21. kesäkuuta 1881 Löytöjärvi – 6. toukokuuta 1963 Tuupovaara) oli suomalainen maanviljelijä ja 1930-luvulla tunnetuksi tullut unissasaarnaaja.[1][2]
Löytöjärven kylässä Joensuun lähellä syntyneen Turusen äiti oli lampuodin tytär Helena Turunen ja isäpuoli joutomies Eerik Mättönen. Hänen perheensä siirtyi Korpiselän Saaroisten kylään hänen ollessaan vuoden ikäinen. He asuivat siellä 21 vuoden ajan ja Turunen kävi siellä rippikoulun ja pari viikkoa lastenkoulua. He olivat sitten Korpiselän Tšikin kylässä lampuoteina Kustaa Seitenbergin tilalla 10 vuoden ajan ja ostivat sitten omakseen tilasta 35 hehtaarin kokoisen palstan. Turunen oli täällä maanviljelijänä ja harjoitti myös kalastusta ja metsästystä kaataen muun muassa kaksi karhua, toisen niistä pelkällä kirveellä. Hän meni 30-vuotiaana naimisiin Agrippina Patrosen kanssa ja heillä oli elossa kuusi lasta.[2]
Unissasaarnaamisen Turunen aloitti oman kertomansa mukaan sen jälkeen kun hänen vaimonsa sairastui juhannuksena 1929 ankaraan kuumeeseen ja sen jälkitautiin josta hän parani vasta seuraavan vuoden keväällä. Turunen alkoi tällöin seurata uskonasioita ja luki sairaalle Raamattua. Unissasaarnaamisen hän aloitti vuoden 1934 tienoilla ja hän saattoi saarnata yhteen menoon jopa kolme tuntia. Saarnaaminen tapahtui aina selällään maaten, jos häntä käännettiin saarnaaminen loppui. Saarnoissa Turunen toisti Raamatun tekstejä ja veisasi myös virsiä. Hän kävi keväällä 1937 Sortavalassa radiostudiossa, jossa hänen unissasaarnojaan tallennettiin äänilevylle. Tallennetut saarnanäytteet esitettiin sitten radiossa 17. toukokuuta 1937 professori Aarni Voipion unissasaarnaamista käsitelleen radioesitelmän yhteydessä. [2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Geni.com : Iisakki Leenanpoika Turunen
- ↑ a b c Unissasaarnaajaa kuulemassa, Suomen Kuvalehti, 24.04.1937, nro 17, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Unissasaarnaaja radiossa, Aamulehti, 15.05.1937, nro 128, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot