Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1946

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut eivät vuonna 1946 tuoneet esille uusia huippumiehiä. Sen sijaan naisten sarjassa mestariksi hiihti uusi kyky, vasta 18-vuotias Kerttu Pehkonen.[1]

Tulokset muokkaa

Miehet 15 kilometriä muokkaa

Lauantaina 23. helmikuuta kisattiin Tainionoskella Ukonniemen maastossa SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Kisasää oli pieni pakkanen eli 6 pakkasastetta. Katsojia oli noin 2 500. Matkaan lähti 123 miestä. Väliajat saatiin 8 km:n kohdalla. Siinä johdon oli ottanut Varkauden Jalkanen 10 sekunnilla ennen Kuopion Laukkasta. Heistä yli puoli minuuttia hitaampia olivat sitten Tainionkosken Ovaska, Evon Kuvaja, Valkealan Vainonen ja Kuivaniemen Yrityksen Valle Goman. Kärjen järjestys säilyi samana kuin väliaikapisteellä eli voittoon hiihti Jalkanen ennen Laukkasta ja Ovaskaa.[2]

Miehet 30 kilometriä muokkaa

! Sija Kilpailija Seura Aika
1 August Kiuru Imatran Jyske 1.54.34
2 Erkki Jalkanen Warkauden Urheilijat 1.54.57
3 Esko Tilli Anjalan Liitto 1.55.55
4 Martti Remes Ounasvaaran Hiihtoseura 1.55.59
5 Eero Rautiola Karihaaran Karu 1.56.32
6 R. Kallio Vehkalahden Veikot 1.56.45

Sunnuntaina 17. helmikuuta kisattiin Turussa SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Sää oli tuulinen ja pakkasta oli pari astetta. Katsojia oli yli 5 000 katselijaa. Matkaan lähti 69, joista maaliin saapui 41 hiihtäjää. Puolimatkassa kisaa johti Imatran Kiuru 12 sekunnilla ennen Tainionkosken Urheilijoiden Tauno Kirvestä ja 20 sekunnilla ennen Kainuun Hiihtoseuran Sulo Ohtosta. Matkan toisella puoliskolla Kiuru säilytti asemansa onnistuen lisäämään sitä. Varkauden Jalkanen oli vetänyt matkan toisen puoliskon todella lujaa nousten 11. sijalta toiseksi.[3]

Miehet 50 kilometriä muokkaa

Sunnuntaina 24. helmikuuta kisattiin Imatralla SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kisa käytiin hyvissä oloissa 9-10 pakkasasteessa auringonpaisteessa. Yleisöä oli kisaa seuraamassa lähes 8 000 katselijaa. Kilpailuun maaliin hiihti 31 miestä. Joensuun Pekka Vanninen otti johdon alkukilometreitä lähtien voittaen ylivoimaisesti. Muista mitalisijoista käytiin sitten kisaa. Puolimatkassa lähes kolme minuuttia Vannisen takana olivat 45 sekunnin sisällä Kalajoen Junkkareiden Jussi Kurikkala, Rouvinen, Jämsänkosken Ilveksen Tauno Kirves, Tainionkosken Urheilijat Viljo Pellinen ja Enon Metsäpoikien Pekka Kuvaja. Kisan jälkimmäisellä puoliskolla Tampereen Lemmetty paransi asemiaan ollen 40 km:n kohdalla toisena. Tässä vaiheessa kärkijoukoissa olleet Kurikkala ja Kirves keskeyttivät. Maaliin tultaessa Rouvinen ja Huhtinen ottivat Vannisen jälkeen SM-hopean ja -pronssin. Lemmetty joutui tyytymään 4. sijaan. Parina lähteneet Kuvaja ja Inkeroisten Terhon Alvar Rantalahti ottivat sijat 7 ja 8.[4]

Miehet 3 × 10 kilometriä muokkaa

Miesten 3 × 10 km:n viesti hiihdettiin Turussa lauantaina 16. helmikuuta 1946. Kisaan lähti 20 joukkuetta, joista 17 hiihti maaliin asti. Sää oli kilpailupäivän aikana vaihteleva eli aamulla nollassa ja hiihtäjien lähtiessä matkaan 3 lämpöastetta. Katselijoita oli kisapaikalla noin 1 000. Ensimmäisellä osuudella haminalaisen Mäntlahden Rannanpoikain viestinviejän johdolla kolme joukkuetta tuli peräkkäin vaihtoon eli Mäntlahden jälkeen Virolahti ja Lahti. Toisella osuudella Lahden Mäkinen otti selvän johdon vaihtoon tultaessa. Seuraavina tulivat Virolahti ja Vehkalahti. Kuusi ensimäistä joukuetta piti asemansa ankkuriosuudella eli Lahden Hiihtoseurasta tuli Suomen mestari. Virolahden ja Vehkalahden jälkeen maaliin tulivat Tainionkosken Urheilijat, Mäntlahden Rannanpojat ja Kotkan Poliisi-Urheilijat. [5]

Naiset 10 kilometriä muokkaa

Sunnuntaina 17. helmikuuta kisattiin Turussa SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Naisia oli ilmoittautunut 81, mutta ladulle lähti 51. Keskeyttäneitä oli neljä naishiihtäjää. Varkauden Kerttu Pehkonen otti selvän voiton yli minuutin erolla.[6]

Mäkihyppy muokkaa

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Kauko Lehtinen Lahden Hiihtoseura 71,7 47,0 - 47,0
2 Lasse Johansson Kouvolan Hiihtoseura 71,6 47,0 - 44,0
3 Erkki Leskinen Lahden Hiihtoseura 70,9 46,5 - 48,0
4 Lauri Valonen Lahden Hiihtoseura 70,8 45,5 - 48,0
5 Reino Nurminen Lahden Hiihtoseura 70,3 46,0 - 47,0
6 Kalervo Kaplas Kouvolan Hiihtoseura 70,1 45,5 - 47,0

Kilpailut käytiin Kouvolassa sunnuntaina 24. helmikuuta. ... [7]

Yhdistetty muokkaa

Lauantaina 23. helmikuuta hiihdetyn osan jälkeeen kisaa johti Lahden Mäkinen ennen Jyväskylän Tolsaa ja Kouvolan Hiihtoseuran Eino Peltosta. Sunnuntaina 24. helmikuuta hypättiin yhdistetyn mäkikisa. Mäkinen ja peltonen hyppäsi mäkikisassa varovasti johtuen hyvistä asemistaan hiihdon jälkeen. Niinpä heidän haastajansa hyppäsivät mäkiosuutensa rohkeasti. Näin viidentenä hiihto-osuuden jälkeen ollut Vuoksenniskan Sihvonen nousi Suomen mestariksi ennen Tolsaa ja Mäkistä. Kaikkiaan yhdistetyn kisassa oli 32 kilpailijaa.

[8]

Lähteet muokkaa

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.

Viitteet muokkaa

  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 205
  2. Erkki Jalkanen pikahiihdon mestari. Helsingin Sanomat, 24.2.1946, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.5.2024.
  3. Kylmä tuuli ja jäinen keli Turussa eilen mestaruushiihtojen haittana. Helsingin Sanomat, 18.2.1946, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.5.2024.
  4. Pekka Vanninen elämänsä kunnossa - voitti ylivoimaisesti 50 km:n hiihdon. Helsingin Sanomat, 25.2.1946, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2024.
  5. Lahden Hiihtoseura viestinhiihdon Suomen mestariksi. Helsingin Sanomat, 17.2.1946, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.5.2024.
  6. SM-voitajat: Kerttu Pehkonen naisten 10 km:llä. Helsingin Sanomat, 18.2.1947, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.5.2024.
  7. Nuori Viljamaa mäkimestari. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  8. Sihvonen paras yhdistetyn mäessä. Helsingin Sanomat, 25.2.1946, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.5.2024.