Henrik Mårteninpoika Österman (n. 1718 Taivassalo25. elokuuta 1786 Tukholma) oli Tukholman nuotanvetäjien suomalainen oltermanni ja lahjoittaja.[1]

Östermanin vanhemmat olivat ratsutilallinen Mårten Österman ja Saara Juhontytär. Östermanin suku oli tunnettuja suomalaisia nuotanvetäjiä Tukholmassa, ammatin harjoittajia kutsuttiinkin nimellä notfinne eli nuottasuomalainen. Hänen setänsä Johan Johaninpoika Österman oli ollut nuotanvetäjien johtajana eli oltermannina ja edustajana Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvostossa. Österman seurasi setänsä jälkiä 1765. Hän tuki seurakuntaa taloudellisesti avustamalla kirkon sakariston rakentamistyössä ja lahjoittamalla kirkkoon saarnatuolin. Hänen ansiostaan kirkossa pidettiin myös ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia ja saatiin niistä seurakunnalle ns. penkkirahoja. Östermanin kuoltua 1786 hänen paikkaansa kirkkoneuvostossa pidettiin kaksi vuotta varattuna hänen saman nimiselle pojalleen, kauppias ja oluenpanija Henrik Östermanille. Tukholmasta joiksikin vuosiksi muualle muuttaneesta pojasta tuli isänsä tavoin kirkkoneuvos kuitenkin vasta parinkymmenen vuoden päästä.[1]

Östermanin puoliso vuodesta 1749 oli Anna Matsintytär Naulin (s. noin 1729). Myös yksi perheen pojista, Johan (1751-1778), oli nuotanvetäjä. [1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kari Tarkiainen: Österman, Henrik (noin 1718-1786). Suomen Kansallisbiografia. Osa 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Sivu 880.