Taivassalo

kunta Varsinais-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Jos etsit tietoa Päijänteen saaresta, katso Taivassalo (Päijänne).

Taivassalo (ruots. Tövsala) on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 701 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 217,71 km², josta 75,71 km² on merialueita ja 1,67 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 12,12 asukasta/km².

Taivassalo
Tövsala

vaakuna

sijainti

Taivassalon kirkko
Taivassalon kirkko
Sijainti 60°33′45″N, 21°36′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero 833
Hallinnollinen keskus Taivassalon kirkonkylä
Pinta-ala ilman merialueita 142,00 km²
280:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 217,71 km²
277:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 140,33 km²
– sisävesi 1,67 km²
– meri 75,71 km²
Väkiluku 1 701
273:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 12,12 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,4 %
– 15–64-v. 52,6 %
– yli 64-v. 34,0 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 93,3 %
ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 6,0 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,9 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Sanna Häkli
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.

8
6
2
1
www.taivassalo.fi

Taivassalossa on eniten kalastajia koko Saaristomeren alueella.[8]

Maantiede muokkaa

Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa. Sen naapurikunnat ovat Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Askainen, Uuteenkaupunkiin liitetty Lokalahti, Mynämäkeen liitetty Mietoinen ja Naantaliin liitetty Velkua. Matkaa Turkuun on noin 50 km.[9]

Taivassalossa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi, ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.[10]

Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammimetsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko.[11]

Aiemmin Taivassalo on ollut saari[12], mutta on maankohoamisen takia kasvanut kiinni mantereeseen.

 
Venäjän armeijan sotilaskartoittajien tekemässä Senaatin kartaston kartassa vuodelta 1882 Taivassalo näkyy vielä saarena.

Kyliä muokkaa

Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehas, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.

Kaustion kartta[13] vuodelta 1696, maanmittari Olof Mörtin tekemä. Uskoisten kartta[13] vuodelta 1699, sama tekijä.

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Taivassalossa oli 1 654 asukasta, joista 640 asui taajamassa, 999 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taivassalon taajama-aste on 39,0 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Taivassalon kirkonkylä.[15]

Historia muokkaa

Taivassalo mainitaan jo 1300-luvun dokumenteissa. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivassalolainen Maunu Särkilahti valittiin Turun piispaksi vuonna 1489.[16]

Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuori, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma–Taivassalo–Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa.[16]

Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin Suomessa kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu.[16]

Kustavi, Velkua ja Iniö itsenäistyivät Taivassalon pitäjästä 1900-luvun alussa.[16]

Taivassalosta lähti vuosisadan vaihteessa yhteensä 900 ihmistä siirtolaiseksi Amerikkaan.[16]

Taivassalon hautausmaalle on haudattu 71 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.[17]

Hallinto muokkaa

Taivassalon kunnanjohtaja on elokuusta 2023 alkaen Sanna Häkli. Taivassalon kunnanjohtajana toimi vuodesta 2001 alkaen maaliskuuhun 2023 Vesa Rantala. Valintansa aikoihin hän oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, 26-vuotias.[18] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan, kuusi kokoomuksen, kaksi perussuomalaisten ja yksi vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Talous muokkaa

 
Taivassalon kunnan alueella on useita graniittikivilouhoksia.

Taivassalosta louhitaan vientiin voimakkaan punaista tasarakeista graniittia.[19]

Vuonna 2015 kunnassa oli 493 työpaikkaa. Niistä 17,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 52 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin koko maassa (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).[20]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Heikolan kuljetus ja Rannikon Merityö.[21]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taivassalon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 012
1985
  
2 034
1990
  
1 976
1995
  
1 896
2000
  
1 821
2005
  
1 742
2010
  
1 700
2015
  
1 633
2020
  
1 644
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taivassalossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[23]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taivassalon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[24]

Palvelut muokkaa

Taivassalon yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1–9. Sen rakennus valmistui vuonna 2014. Sen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli.[25]

Nähtävyydet muokkaa

 
Kaitaisten silta

Ruokakulttuuri muokkaa

Taivassalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkasoppa.[26]

Kuuluisia taivassalolaisia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2021.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Taivassalo Oikeusministeriö. Viitattu 23.11.2021.
  8. http://www.taivassalo.fi/?navi=0,29(luettu 18. syyskuuta 2006) (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Sijainti ja kartat taivassalo. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  10. Taivassalo Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
  11. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  12. Turun maakuntamuseo: Maisemahistoriakartat Lounaispaikan karttapalvelu. Lounaistieto. Viitattu 8.2.2019.
  13. a b Digitoidun asiakirjan katselu astia.narc.fi. Viitattu 11.4.2021.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  16. a b c d e Historia (myös alasivut) Taivassalo. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  17. Taivassalo, Taivassalon hautausmaa Sotasampo. Viitattu 21.2.2018.
  18. Saa pojitella Turun Sanomat. 2008. Viitattu 25.1.2018.
  19. Taivassalon graniitti Taivassalo. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  20. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  21. Alueen Taivassalo yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
  23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  25. Koulut Taivassalo. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 21.2.2018.
  26. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  27. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.