Giovanni Lanfranco (myös Giovanni di Steffano, Il Cavaliere Giovanni Lanfranchi; 26. tammikuuta 1582 Parma30. marraskuuta 1647 Rooma) oli italialainen taidemaalari. Hän oli tärkeä Bolognan koulukunnan seuraaja.[1]

Giovanni Lanfranco: Omakuva (vuosien 1628–1632 väliltä)
Giovanni Lanfranco: Resurrezione (1622)

Lanfranco oli Agostino Carraccin oppilaana Parmassa vuosina 1600–1602 ja opiskeli myöhemmin myös Annibale Carraccin johdolla Roomassa. Hän maalasi siellä 1610-luvulla Palazzo Mattein kattofreskot, joissa hän yhdisteli Annibale Carraccilta opittuja tekniikoita ja tyylejä itsenäisen tutkimuksen kautta Antonio da Correggiolta ja Caravaggiolta omaksuttuihin vaikutteisiin. Vuosina 1621–1625 Lanfranco maalasi taidetta Sant'Andrea della Vallen kupoliin.[1]

Lanfranco työskenteli vuodesta 1633 tai 1634 vuoteen 1646 Napolissa. Siellä hän teki tunnetuimman työnsä Reale cappella del Tesoro di san Gennaron kupoliin vuosina 1641–1646. Lanfranco oli sekä Roomassa että myöhemmin Napolissa Domenichinon kilpailija.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Giovanni Lanfranco Britannica