Derrick May (s. 1963 Detroit, Yhdysvallat), joskus Derek May, tunnettu taiteilijanimillä Mayday ja Rhythim Is Rhythim, on yhdysvaltalainen DJ ja elektronisen tanssimusiikin tuottaja. "Innovaattoriksi"[1] ja teknomusiikin "miles davisiksikin"[2] kutsuttu mies on yksi Bellevillen kolmikosta, Atkins, May, Saunderson, joita yleisesti pidetään teknon ja erityisesti alkuperäisen Detroit-teknon luojina. Maylla on myös oma dance-musiikkiin keskittyvä pieni levy-yhtiö, Transmat. Suurin osa hänen ajastaan menee DJ-toimintaan sekä Yhdysvalloissa että ulkomailla, eikä hän ole juuri tehnyt omaa musiikkia 1990-luvun jälkeen.[3]

Derrick May (2015)

Elämäkerta muokkaa

May varttui yksinhuoltajaäidin hoivissa perheen ainoana lapsena. Perhe kuului Jehovan todistajiin, ja May osallistui nuoruudessaan uskontokunnalle tyypilliseen toimintaan.[4] Elektronisesta musiikista hän kiinnostui high school -aikoinaan, jolloin häntä inspiroivat esimerkiksi Kraftwerk, Funkadelic ja Yello. Samaa koulua käynyt, hieman vanhempi Juan Atkins toimi Mayn varhaisena esikuvana ja mentorina, perehdyttäen häntä musiikin tekemiseen ja opettaen DJ-taitoja.[5] Pian mukaan liittyi Kevin Saunderson, ja kolmikko ryhtyi luomaan Detroitiin omaa klubimusiikkikulttuuriaan. Syntyi muun muassa Deep Space -kollektiivi, joka järjesti erilaisia musiikkitapahtumia.[6] Samalla pohjustettiin tietä joitakin vuosia myöhemmin syntyvälle house-musiikkiin perustuvalle ja jälkiteollisen Detroitin rappeutuvasta kaupunkimiljööstä vaikutteita ammentavalle futuristiselle musiikinlajille, Detroit-teknolle.

Mayn äiti muutti Chicagoon 1980-luvun alkupuolella. May vieraili hänen luonaan usein ja tutustui samalla kaupungin vireään house-musiikkikulttuuriin. Sikäläisistä DJ:stä häneen tekivät suuren vaikutuksen ainakin Ron Hardy, Frankie Knuckles ja Keith Farley.[6][7] Kotona Detroitissa vahvoja vaikuttajia olivat puolestaan olleet Ken Collier ja radio-DJ Charles "The Electrifying Mojo" Johnson.[6]

Ensimmäisen kaupallisen äänitteensä May teki vuonna 1986, kun hän tuotti yhteistyössä Juan Atkinsin kanssa nimellä X-Ray singlen nimeltään "Let's Go". Transmat-levy-yhtiön hän perusti samoihin aikoihin. Vuonna 1987 yhtiö julkaisi Mayn ja Thomas Barrettin tekemän singlen "Nude Photo", jonka vaikutus varhaiseen teknomusiikkiin oli huomattava.[8] Samana vuonna julkaistiin myös Mayn tunnetuin kappale, klassikoksi muodostunut, Detroitin sinfoniaorkesterin jousimusiikkia samplannut[6] "Strings of Life", joka sekä vetosi 1980-luvun loppupuolen house-faneihin että teki uutta Detroit-musiikkia tunnetuksi Euroopassa.[9] Edelleen samalla vuosikymmenellä julkaistiin muun muassa kappaleet "Kaos" ja "It Is What It Is". Nekin vaikuttivat osaltaan siihen, että elektroninen tanssimusiikki oli vuosikymmenen loppuun mennessä jo varsin suosittua, tosin lähinnä Euroopassa, ei niinkään Yhdysvalloissa.

1990-luvun alkupuolella May pitkälti vetäytyi musiikin teosta, tehden kuitenkin muun muassa joitakin kappaleita yhteistyössä System 7 -kaksikon kanssa. Vuonna 1991 Network Records julkaisi Innovator: Soundtrack For The Tenth Planet -EP:n, jolle oli koottu joitakin Mayn tunnetuimpia kappaleita. Samana vuonna May teki Sueño Latino -yhtyeen kappaleesta "Sueño Latino" onnistuneen uudelleenmiksauksen, jota muun muassa toisen tunnetun Detroitilaisen teknotuottajan Carl Craigin sanotaan arvostaneen kovasti. Vuonna 1992 julkaistiin tupla-albumi Relics, jolle oli koottu Transmat-yhtiön suosituimpia tuotoksia ja paljon varsinkin Mayn Rhythim Is Rhythim -nimellä tuottamaa materiaalia.

Vuonna 1996 julkaistiin Innovator-kokoelma, joka sisältää suurimman osan Mayn siihenastisesta tuotannosta. Seuraavana vuonna julkaistiin suosittu, yli 30 kappaletta sisältävä miksausalbumi Mayday Mix, jolle May on miksannut muun muassa Basement Jaxxin, Lil Louis'n ja Jeff Millsin tuotantoa.

Vuosina 2003 ja 2004 May oli yksi Movementin, aikaisemmin Detroit Electronic Music Festival -nimellä tunnetun vuotuisen musiikkitapahtuman pääjärjestäjistä.[10] Tuolloin hän joutui rahoittamaan taloudellisten vaikeuksien kanssa joka vuosi kamppaillutta tapahtumaa omistaan ja levy-yhtiönsä varoista, mikä ajoi hänet itsensä taloudelliseen ahdinkoon.[11] Valoa tilanteeseen toi se, että elokuussa 2004 teknomusiikkikulttuuri sai viimeinkin myös virallisempaa tunnustusta, kun Michiganin osavaltion kuvernööri myönsi Maylle ja Kevin Saundersonille International Achievement Award -palkinnon heidän musiikillisesta työstään.[4][6]

May myös esiintyy teknomusiikkia käsittelevällä High Tech Soul – The Creation of Techno Music -dokumentilla. Se julkaistiin DVD:nä vuonna 2006.

Valikoitu diskografia muokkaa

  • Derrick May: Innovator (1996)
  • Derrick May: Mayday Mix (1997)

X-Ray muokkaa

  • "Let's Go" (1986)

Rhythim Is Rhythim muokkaa

  • "Nude Photo" (1987)
  • "Strings Of Life" (1987)
  • "It Is What It Is" (1988)
  • "Beyond The Dance" (1989)
  • "The Beginning" (1990)
  • "Icon / Kao-tic Harmony" (1993)

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa