Wikipedia

Datatalous

datan hyödyntämiseen perustuva tietotalouden osa

Datatalous on talous, jossa eri markkinatoimijat työskentelevät yhteisessä ympäristössä datan saannin ja käytettävyyden varmistamiseksi sekä hyödyntävät dataa ja luovat sen pohjalta uusia sovellusohjelmia ja palveluita.[1][2] Datatalouden juuret ovat niin sanotussa ”uudessa taloudessa”, jolla tarkoitetaan siirtymistä raskaaseen teollisuuteen perustuvasta taloudesta palveluille perustuvaan talouteen.[3]

”Datavetoinen talous mittaa kokonaisvaikutuksia, joita datamarkkinoilla (markkinat, joilla kaupataan digitaalista dataa raakadatasta johdettuina tuotteina tai palveluina) on talouteen yleensä. Se kattaa datan tuottamisen, keruun, tallettamisen, käsittelyn, jakamisen, analysoinnin, kehittämisen, toimittamisen ja käytön digitaaliteknologian avulla.”[1][4]

Datatalous on globaali ilmiö, digitaalinen ekosysteemi ja eri toimijoiden, kuten esimerkiksi datan tuottajien ja käyttäjien verkosto.[1] Se viittaa myös organisaatioiden ja ihmisten kykyyn hyödyntää datan vipuvaikutusta. Dataa hyödynnetään strategisessa päätöksenteossa, parantamaan toiminnallista tehokkuutta ja edistämään kestävää kehitystä, hyvinvointia ja innovaatioita. Datan arvoa ja vaikuttavuutta voivat lisätä muun muassa tilanne- ja kontekstitietoisuus sekä datan jakaminen.[5][6] Datan tehokas käyttö voi johtaa liiketoiminnan kasvuun, ihmisten elämänlaadun parantumiseen ja yhteiskunnan toiminnan paranemiseen. Datan tehokasta käyttöä voivat estää muun muassa dataan, datamalleihin ja datavaihdantaan liittyvät heikkoudet esimerkiksi standraditasolla.[7]

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti vuonna 2018 datatalousfoorumi-hankkeen. Foorumissa käsitellään datalähtöisen kehittämisen aiheita liiketoiminnan näkökulmasta: mitkä ovat datatalouden mekanismit ja miten ne vaikuttavat meihin sekä yritysten mahdollisuuksiin luoda liiketoimintaa.[8]

Datatalouden luokittelua muokkaa

Big data -talous muokkaa

Big Datalla tarkoitetaan niin suuria tietomääriä, että niiden käsitteleminen perinteisillä tietokantajärjestelmillä ja työkaluilla on mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Big datan analyyseissa käytetään algoritmeja ja tiedonlouhinnan tuloksia hyödynnetään esimerkiksi ennusteissa.[9][10]

Ihmislähtöinen datatalous muokkaa

Ihmislähtöisessä datataloudessa dataa hyödynnetään reilusti, ihmislähtöisesti ja eettisesti.[11][12] Ihmislähtöinen datatalous yhdistyy MyData -liikkeeseen ja ihmiskeskeiseen lähestymistapaan henkilödatan hallinnassa.[13]

Henkilökohtaisen datan talous muokkaa

Henkilökohtaisen datatalouden käsitteessä korostuu ihmisen oma toiminta, kyse on ihmisestä itsestään ja häntä käsittelevästä datasta, jota hän itse tuottaa suoraan tai epäsuorasti. Kuluttajat toimivat sekä datan tuottajina että datan hallinnoijina.[14][15]

Algoritmitalous muokkaa

Algoritmitaloudessa organisaatiot ja myös yksityiset ihmiset voivat ostaa, myydä, käydä kauppaa tai lahjoittaa algoritmeja tai ohjelmien osia.[16] Algoritmitaloudessa robotiikka ja tekoäly auttavat käsittelemään suurta määrää tietoa tehokkaasti helpottaen ja automatisoiden päätöksentekoa.[17]

Datatalouteen siirtyminen muokkaa

Markkinat muokkaa

Vuonna 2014 Euroopan unionin datavetoisen talouden arvoksi arvioitiin 257 miljardia euroa eli 1,85 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Vuonna 2015 arvo kasvoi 272 miljardiin euroon eli 1,87 prosenttiin. Samassa arviossa datavetoisen talouden arvon ennustetaan kasvavan 643 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä, jos tarvittava poliittinen ja oikeudellinen kehys saadaan ajoissa käyttöön. Datatalouden vetureita ovat valmistava teollisuus, maanviljely, autoteollisuus, älykäs ympäristö ja tietoliikenne. Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ovat myös datatalouden ydintä.[1]

Hyötyjä muokkaa

Olemme siirtymässä reiluun datatalouteen, joka hyödyttää kaikkia. Henkilökohtaisen datan hallinta tekee ihmisten elämästä helpompaa ja lisää hyvinvointia. Toimintatapojen selkiyttäminen ja harmonisointi avaavat uusia mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Toimivassa datataloudessa yksilöt pystyvät hallinnoimaan heitä itseään koskevaa dataa. He pystyvät aktiivisti määrittelemään palvelut ja ehdot, joihin perustuen heidän henkilökohtaista dataansa käytetään. Palveluntuottajat, joihin kuluttajat luottavat, saavat paremman pääsyn dataan ja he pystyvät tarjoamaan kuluttajien tarvitsemia reilun datatalouden palveluita.[18]

Haasteita muokkaa

Datatalouteen liittyy sääntelyä koskevia haasteita sekä haasteita esimerkiksi tietovuotoihin liittyen: uhrien mahdolliset korvaukset ja mitä kannusteita voidaan käyttää, jossa yritykset investoisivat tietoturvaan.[19]. Tiedon siirrettävyyden pelätään vähentävän innovaatioita.[1]

Sääntely muokkaa

Datatalouden sääntely liittyy kiinteäasti yksityisyyteen ja sen regulointiin. Nyikyinen lähestymistapa on hyvin joustava, etsitään tasapainoa yksityisyyden ja ihmisten itsemääräämisoikeuden välillä. Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus on yksityisyyden sääntelyn kulmakiviä kansainvälisesti.[20][21] Tarvitaan uutta datanhallinnan paradigmaa, jossa esimerkiksi dataetiikka on keskeisessä asemassa.[22]

Kritiikkiä muokkaa

Datatalouteen liittyy sääntelyä koskevia epävarmuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia, pelkoa yksityisyyteen, etiikkaan ja hallinnanmenetykseen liittyeen sekä epävarmuutta siitä, kuka mahdollisesti omistaa datan ja kuka kontrolloi dataa.[23][24][25] Matemaattiset mallit ja niihin perustuvat algoritmit ovat liian usein läpinäkymättömiä, sääntelemättömiä ja itsestään selvinä pidettyjä.[26]

Huolestuneisuutta herättää myös se, että internetissä toimivat yritykset pystyvät kontrolloimaan dataa ja sen kulkua, mikä lisää niiden mahdollisuuksia ja valtaa vaikuttaa.[27]

Euroopan komission tietosuoja-asetuksessa vuonna 2012 esitettiin kritiikkiä, joka on johtanut käytännön toimenpiteisiin.

”Tämän kehityksen vuoksi unionissa on laadittava vahvempi ja johdonmukaisempi tietosuojakehys, jota tuetaan tehokkaalla täytäntöönpanolla, sillä on tärkeää rakentaa luottamusta, jonka pohjalta digitaalitalous voi kehittyä koko sisämarkkinoiden alueella. Yksilöiden olisi voitava valvoa omia tietojaan, ja oikeusvarmuutta ja luottamusta käytännön toiminnan sujuvuuteen olisi vahvistettava sekä yksilöiden että talouden toimijoiden ja viranomaisten kannalta.”[28]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen, COM(2017) 9 final ec.europa.eu. Viitattu 30.11.2018.
  2. ↑ Kohti menestyvää datavetoista taloutta, COM(2014) 442 final ec.europa.eu. Viitattu 30.11.2018.
  3. ↑ "The New Economy" (30. toukokuuta, 1983). TIME. Viitattu 30.11.2018. 
  4. ↑ European Data Market SMART 2013/0063 datalandscape.eu. Viitattu 30.11.2018. [vanhentunut linkki]
  5. ↑ The Data Economy: 2016 Horizonwatch Trend Brief IBM Expert Network. Viitattu 30.11.2018.
  6. ↑ "Data Science: A Comprehensive Overview" (lokakuu 2017). ACM Computing Surveys (CSUR) 50 (3): 1–42. doi:10.1145/3076253. 
  7. ↑ "The Fundamental Problem of the Data Economy Nobody is Talking About", Hacker Noon, 18.7.2018. Luettu 30.11.2018. 
  8. ↑ Datatalousfoorumi, LVM016:00/2018 Kehittäminen valtioneuvosto.fi. Viitattu 30.11.2018.
  9. ↑ (tammikuu 2015) Sorting data out – unpacking big data value chains and algorithmic knowledge production. DOI:10.4135/9781412985871. ISBN 9780803972377. 
  10. ↑ 5 Things Managers Should Know about Big Data Economy forbes.com. Viitattu 30.11.2018.
  11. ↑ Ihmislähtöinen datatalous Sitra. Viitattu 30.11.2018.
  12. ↑ Prepare for a new human-driven data economy HealthTech Wire 23.5.2018. HealthTech Wire HIMMS Europe. Viitattu 30.11.2018.
  13. ↑ PersonalData.IO helps you get access to your personal data blog.okfn.org. 21.12.2017. Viitattu 30.11.2018.
  14. ↑ The Rise of the Personal Data Economy greenbookblog.org. January 24, 2018. Viitattu 30.11.2018.
  15. ↑ (tammikuu 2011) Personal Data: The Emergence of a New Asset Class. World Economic Forum, 40. Viitattu 30.11.2018. 
  16. ↑ What is the Algorithm Economy techopedia.com. Viitattu 30.11.2018.
  17. ↑ Digitaalisuus mullistaa energian tuotannon ja kulutuksen – tai sitten ei? tekniikkatalous.fi. 2018. Viitattu 30.11.2018.
  18. ↑ Datatalous suomalaista kilpailukykyä rakentamassa vm.fi. 12.6.2018. Viitattu 30.11.2018.
  19. ↑ "The introduction of data breach notification legislation in Australia: A comparative view" (2018). Computer Law & Security Review 34 (3): 477–495. doi:10.1016/J.CLSR.2018.01.005. 
  20. ↑ "It turns out regulating the data economy is really hard.", elokuu 2018. Luettu 30.11.2018. 
  21. ↑ Is the data economy self-healing, or should economic regulation be considered? gsma.com. 13.8.2018. Viitattu 30.11.2018.
  22. ↑ The U.S. Needs a New Paradigm for Data Governance 16.4.2018. Harvard Business Review. Viitattu 30.11.2018.
  23. ↑ Feasibility Study ALI-ELI Principles for a Data Economy europeanlawinstitute.eu. elokuu 25, 2017. Viitattu 30.11.2018. [vanhentunut linkki]
  24. ↑ "Enabling the new economic actor: data protection, the digital economy, and the Databox" (November 2016). Personal and Ubiquitous Computing 20 (6): 947–957. doi:10.1007/s00779-016-0939-3. 
  25. ↑ "Big Data for All: Privacy and User Control in the Age of Analytics" (April 2013). Northwestern Journal of Technology and Intellectual Property 11 (5). Viitattu 30.11.2018. 
  26. ↑ (6.9.2016) Weapons of Math Destruction: How Big Data Increases Inequality and Threatens Democracy. Crown Publishing Group. 
  27. ↑ "The world’s most valuable resource is no longer oil, but data", The Economist. Luettu 20.11.2018. (en) 
  28. ↑ Ehdotus. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus). COM(2012) 11 final European Parliament. Viitattu 30.11.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Datatalous&oldid=21609012”