Chemnitz
Chemnitz [ˈkʰɛmnıts] (vuosina 1953–1990 Karl-Marx-Stadt, sorbiksi Kamjenica) on kaupunki Saksassa Saksin vapaavaltiossa Erzgebirgen juurella. Noin 240 000 asukkaallaan se on Leipzigin ja Dresdenin jälkeen Saksin kolmanneksi runsasväkisin kaupunki. Se on myös niin kutsuttu piiritön kaupunki (saks. kreisfreie Stadt), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikuntaan.
| Chemnitz | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Chemnitz |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Saksi |
| Hallintopiiri | Chemnitz |
| Piirikunta | piiritön kaupunki |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Barbara Ludwig (SPD) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 220,86[1] km² |
| Korkeus | 296 m m |
| Väkiluku | 240 253 (2 011)[2] |
| – Väestötiheys | 1 087 as./km² |
Historia muokkaa
Vuonna 1143 nykyisen Chemnitzin paikalla sijaitsi vanhan slaavilaisasutuksen paikalle perustettu benediktiiniläisluostari. Vuonna 1170 keisari Fredrik I Barbarossa antoi sille keisarillisen valtakunnankaupungin oikeudet. Vuonna 1307 kaupungista tuli Meissenin rajakreivin alainen. Jo keskiaikana kaupunki oli tekstiilituotannon keskus; kehitys jatkui teollisen vallankumouksen myötä. Kaupungista tuli yksi Saksan suurimpia teollisuuskaupunkeja, ja se sai nimen ”Saksin Manchester”. Vuonna 1913 kaupungissa oli 320 000 asukasta, enemmän kuin nykyään.
Toisen maailmansodan aikana kaupunki tuotti lähes yksinomaan sotilasvarusteita. Sitä pommitettiin raskaasti, ja se tuhottiin 3. maaliskuuta 1945 lähes täysin. Itä-Saksan hallitus päätti tehdä kaupungista sosialistisen mallikaupungin. Vanhoja rakennuksia ei entisöity, vaan kaupunki rakennettiin uudelleen betonista itäsaksalaiseen tyyliin. 10. toukokuuta 1953 se nimettiin Karl Marxin kunniaksi. Saksan jälleenyhdistyttyä vuonna 1990 kaupunki sai takaisin entisen nimensä.
Saksojen yhdistymisen myötä raskasta teollisuutta ajettiin alas, ja kaupungin väkiluku on vähentynyt vuodesta 1989 lähtien rankasti: kaupungin yli 300 000 asukkaasta on kadonnut yli 50 000 asukasta.
Koulutus muokkaa
Kaupungissa on vuonna 1836 (tuolloin nimellä Königliche Gewerbschule Chemnitz) perustettu teknillinen yliopisto Technische Universität Chemnitz, jossa on noin 10 000 opiskelijaa. Se on kolmanneksi suurin yliopisto Saksin osavaltiossa.
Väestö muokkaa
Vuoden 2006 lopussa Chemnitzin asukasluku oli 245 700. Asukkaista miehiä oli 117 653 (48 %) ja naisia 128 047 (52 %). Ulkomaalaisia kaupungissa oli 11 488 (4,7 %). Suurin ikäryhmä oli 65–75-vuotiaat, joita oli 35 519 (14 %).[1]
Chemnitzin asukasluku on ollut pitkään laskussa. Korkeimmillaan se oli vuonna 1930, jolloin kaupungissa asui yli 360 000 ihmistä. Maaliskuussa 1990 kaupungissa oli asukkaita vielä 317 486. Asukasluku on pudonnut vuoden 1990 lukemista yli 20 prosenttia.[1]
Nähtävyyksiä muokkaa
Chemnitz menetti suurimman osan vanhasta rakennuskannastaan toisen maailmansodan raskaissa pommituksissa sekä Itä-Saksan aikana, jolloin valtio toteutti kaupungissa stalinistista kaupunkisuunnittelupolitiikkaa. Joitakin historiallisia rakennuksia on kuitenkin jälleenrakennettu.
Karl Marx -monumentti muokkaa
Yksi kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä on vuodelta 1971 peräisin oleva Karl Marxin monumentti (Karl-Marx-Monument). Filosofi Karl Marxin päätä esittävä veistos on ukrainalaisen taiteilijan Lew Kerbelin työtä. Se on 7,10 metriä korkea ja tehty ukrainalaisesta graniitista. Chemnitzin paikallisväestö kutsuu muistomerkkiä nimellä Nischel, ”pää”.
Punainen torni muokkaa
Chemnitzin vanhimpiin maamerkkeihin lukeutuu Roter Turm, ”punainen torni”. Se on rakennettu 1100- ja 1200-luvuilla. Torni on toiminut muun muassa linnakkeena ja se on myös ollut osa kaupunginmuuria. Kaupungin keskustassa Theaterplatz-aukio muodostaa huomattavan arkkitehtuurikokonaisuuden. Sen laidalla sijaitsevat vuonna 1909 avattu kuningas Albertin museo, Chemnitzin oopperatalo ja St. Petrikirche -kirkko.
Raatihuone muokkaa
Kaupungin keskustassa sijaitsee myös Doppelrathaus, ”kaksoisraatihuone”. Nimitys juontuu siitä, että gotiikkaa edustavat uusi ja vanha raatihuone on rakennettu toisiinsa kiinni. Vanha raatihuone rakennettiin 1400-luvun lopulla, ja sitä on uudistettu muutamaan otteeseen. Vanhan osan sisäänkäynti Judith Lucretia -portaali on vuodelta 1559. Uuden raatihuoneen rakennutti paikallinen arkkitehti Richard Möbius 1900-luvun alussa.
Teollisuusmuseo muokkaa
Chemnitzin teollisuusmuseo (saks. Industriemuseum Chemnitz) esittelee maakunnan teollisuushistoriaa. Museo esittelee moottorien, autojen, rautatiekaluston ja työkalujen valmistusta sekä teollisuuskaupungin ihmisten elämää. Museo toimii entisessä moottoritehtaassa. Se kuuluu Euroopan teollisen perinteen reittiin.
Liikenne muokkaa
Lähimmät kansainväliset lentokentät ovat Dresden (80 km) ja Leipzig-Halle (90 km). Kaupungin läpi kulkee kaksi Autobahn-moottoritietä, A4 ja A72.
Ystävyyskaupungit muokkaa
Chemnitzin (Karl-Marx-Stadtin) ensimmäinen ystävyyskaupunki on ollut vuodesta 1961 Tampere. Muita ystävyyskaupunkeja ovat:
- Tampere (Suomi, vuodesta 1961)
- Ljubljana (Slovenia, vuodesta 1966)
- Timbuktu (Mali, vuodesta 1968)
- Ústí nad Labem (Tšekki, vuodesta 1970)
- Łódź (Puola, vuodesta 1981)
- Mulhouse (Ranska, vuodesta 1981)
- Manchester (Yhdistynyt kuningaskunta, vuodesta 1983)
- Volgograd (Venäjä, vuodesta 1988)
- Düsseldorf (Saksa, vuodesta 1988)
- Akron (Yhdysvallat, vuodesta 1997)
- Taiyuan (Kiina, vuodesta 1999)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Statistik.sachsen.de Sächsische Gemeindestatistik 2007 für Chemnitz, Stadt (saksaksi)
- ↑ Census Population (Germany) citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 26.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
