Ljubljana
Ljubljana (saks. Laibach, ital. Lubiana) on Slovenian pääkaupunki ja maan kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen keskus. Se sijaitsee Ljubljanica-joen varrella ja siellä oli vuonna 2020 noin 295 000 asukasta.[1] Paikalla on ollut asutusta jo esihistoriallisista ajoista, ja sitä ovat asuttaneet ainakin keltit, illyrialaiset ja germaanit. Kaupunki on kuulunut myös roomalaisille, ja siitä ovat kiinnostuneet hunnit, ottomaanit ja slaavit. Uudella ajalla sekä maailmansotien aikana siitä ovat kiistelleet Habsburgit, italialaiset sekä jugoslaavit. Nykyään paikka kuuluu itsenäisen Slovenian pääkaupunkina Euroopan unioniin.
| Ljubljana | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
.svg) vaakuna |
  Ljubljana |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Slovenia |
| Hallinto | |
| – Pormestari ja kuvernööri | Zoran Janković |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 275 km² |
| Korkeus | 298 m |
| Väkiluku (2020) | 295 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Historia muokkaa
Ljubljanan alueella asutusta on todistetusti ollut jo neoliittisella kaudella.[2] Pronssikaudella aluetta asutti metsästäjä- ja kalastajakansa, joita seurasivat illyrialaiset ja 400-luvulla eaa. myös keltit, jotka levittäytyivät Ljubljanicajoen varrelle. Ensimmäinen kirjoitettu merkintä Ljubljanasta on vuodelta 1144, jolloin kaupungista käytettiin nimeä "Laibach".[3]
Nykyisen Ljubljanan paikalle roomalaiset perustivat noin vuonna 50 eaa. sotilasleirin, josta muodostui Emona-niminen kaupunki.[3] Emona oli nykyisen Slovenian alueen ensimmäinen roomalainen kaupunki.[4] Vuosisatojen aikana Emonasta muodostui strategisesti tärkeä ja kaupungin asukasluku kasvoi puoleen miljoonaan asukkaaseen. Roomalaisen asutuksen merkit ovat edelleen nähtävissä Ljubljanassa, muun muassa muureina ja kirkkoina. Emonan tuhoksi muodostui lopulta kansainvaellusaika 400-luvun puolivälissä, jolloin Emonaa hävittivät hunnit, ostrogootit ja langobardit. Kaupungin asuttivat slaavit 500-luvun lopulla.[3] Ljubljana-nimi samoin kuin Ljubljanica tarkoittanee jotakin kaunista tai rakastettavaa kuten kaikissa slaavilaisissa kielissä, ja Laibach lienee samaa kantaa germaaniversiona.
Habsburgit ottivat kaupungin haltuunsa vuonna 1335. Kaupunki pystyi torjumaan 1400-luvun lopulla ottomaanien hyökkäykset, mutta vuonna 1511 kaupunki vahingoittui pahasti maanjäristyksessä. Seuraavina vuosisatoina Ljubljanaan rakennettiin paljon barokkityylisiä kirkkoja ja kartanoja. Ljubljanan linnan itä- ja eteläpuolille rakennettiin kanavat säätelemään Ljubljanican virtausta 1700-luvun lopulla. Tämä vähensi merkittävästi joen tulvimista.[3]
Ljubljana yhdistettiin Wieniin ja Triesteen rautatiellä vuosina 1849 ja 1857, mikä edisti kaupungin teollistumista. Ljubljanan 2 500 henkilöä työllistänyt tupakkatehdas perustettiin vuonna 1871. Kaupungista oli tullut Slovenian nationalismin keskus Itävalta-Unkaria vastaan, mutta vuoden 1895 maanjäristys vahingoitti kaupunkia pahoin.[3]
Ensimmäinen maailmansota vahingoitti Ljubljanaa vain välillisesti. Sodan jälkeen syntyi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, jolloin Ljubljanasta muodostui sloveenien poliittinen ja kulttuurillinen keskus. Ljubljanan yliopisto perustettiin seuraavana vuonna.[5]
Toisessa maailmansodassa sekä italialaiset että saksalaiset miehittivät kaupungin. Vuonna 1942 Ljubljanassa ollut vastarintaliike oli niin vahva, että saksalaiset ympäröivät koko kaupungin 30 kilometriä pitkällä piikkilanka-aidalla.[5] Aitauksen sanottiin tehneen Ljubljanasta urbaanin keskitysleirin.[3]
Maailmansodan jälkeen Ljubljanasta tuli Slovenian sosialistisen tasavallan pääkaupunki. Tasavalta oli kuitenkin osa Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa, eikä itsenäinen valtio. Ljubljana kehittyi taloudessa nopeasti sodan jälkeen, minkä johdosta kaupunkiin muutti paljon siirtolaisia ja kaupungin väkiluku paisui.[5][3]
Slovenia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, jolloin Ljubljanasta tuli uuden valtion pääkaupunki. Itsenäistymistä seurasi lyhyt Slovenian sota, mutta kaupunki säästyi sodan vaikutuksilta. Ljubljanan läheinen lentokenttä oli yksi taistelupaikka ja sodan aikana Ljubljanan yläpuolella ammuttiin alas kaksi helikopteria. Kyseessä oli sodan ensimmäiset uhrit.[5][3][6]
Mytologiassa Ljubljanan perustajaksi nimetään kreikkalaisen mytologian sankari Iason yhdessä argonauttien kanssa.[7]
Matkailu muokkaa
Vuodesta 2004 turismi Ljubljanassa on kokenut huiman nousun. Majoituspaikkojen määrä ei kuitenkaan ole juurikaan noussut, minkä johdosta majoitushinnat ovat nousseet keskieurooppalaiselle tasolle. Sesonkiaikoina majoitusta voi olla hankala saada. Matkailullisesti tärkeä on erityisesti elokuu, jolloin kaupungissa järjestetään kansainvälisiä festivaaleja.
Maantiede ja ilmasto muokkaa
Ljubljana sijaitsee noin kolmensadan metrin korkeudessa Ljubljanica-joen laaksossa Slovenian keskiosassa. Sen suhteellisen lyhyt etäisyys alueen mahtikaupunkeihin on vaikuttanut sen historiaan: Zagrebiin on 140 kilometriä, Venetsiaan 250 kilometriä, Wieniin 350 kilometriä ja Budapestiin noin 400 kilometriä.
Ljubljanassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen lämpötila on 20,3 °C ja kerkimääräinen ylin lämpötila 26,1 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen lämpötila on silloin −0,5 °C ja keskimääräinen alin lämpötila −3,8 °C. Sateet ovat runsaita ja jakautuvat tasaisesti ympäri vuoden. Sateisinta on kesäkuusta marraskuuhun, jolloin sataa noin 110–130 millimetriä kuukaudessa. Vuosittainen sademäärä on noin 1 300 millimetriä.[8][9]
Liikenne muokkaa
Slovenian maantieverkko yhdistää Ljubljanan maan eri osiin ja naapurimaihin. Rautatieasemalla pysähtyy myös kansainvälisiä junia München-Salzburg-Ljubljana-Zagreb-linjalla.
Paikallisliikenne toimii bussien varassa; johdinautoista on luovuttu ja raitiovaunuja vasta suunnitellaan.
Brnikin lentoasema sijaitsee 26 kilometriä Ljubljanasta pohjoiseen.[10]
Kulttuuri muokkaa
Kaupungissa toimii neljä yliopistoa, joiden lisäksi musiikkiakatemia, taideakatemia sekä teatteri-, radio-, elokuva- ja televisioakatemia.
Urheilu muokkaa
Ljubljanassa on vahva joukkueurheiluperinne. KK Olimpija on koripallon mahtiseura, merkittävä on myös KD Slovan. HDD Olimpija Ljubljana on huomattava jääkiekossa ja NK Olimpija Ljubljana on moninkertainen maansa mestari jalkapallossa.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Prebivalstvo po naseljih, podrobni podatki, Slovenija, 1. januar 2020 www.stat.si. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Prunk, Janko: ”Slovenian alue antiikin aikana”, Slovenian historia, s. 17. Turku: Kirja-Aurora, 2004. ISBN 951-2-2678-4..
- ↑ a b c d e f g h History of Ljubljana lonelyplanet.com. Lonely Planet. Arkistoitu 20.8.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Prunk, Janko: ”Slovenian alue antiikin aikana”, Slovenian historia, s. 18. Turku: Kirja-Aurora, 2004. ISBN 951-2-2678-4..
- ↑ a b c d The Turbulent 20th Century ljubljana.si. Mestna občina Ljubljana. Arkistoitu 15.3.2010. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Slovenian War of Independence local-life.com. Lifeboat Ltd.. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ History of Ljubljana ljubljana.si. Mestna občina Ljubljana. Arkistoitu 8.9.2015. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Ljubljanan ilmastotilastot climate-charts.com. Arkistoitu 19.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Ljubljana climate en.climate-data.org. Viitattu 24.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Aerodrom Ljubljana
Aiheesta muualla muokkaa
- Ljubljanan kotisivut
- History and travel information (Arkistoitu – Internet Archive)
