Bobby Sands

irlantilainen aktivisti

Robert Gerard "Bobby" Sands (iiriksi Roibeárd Gearóid Ó Seachnasaigh, 9. maaliskuuta 1954 Newtownabbey, Pohjois-Irlanti5. toukokuuta 1981 Downin kreivikunta, Pohjois-Irlanti) oli Väliaikaisen IRA:n aktivisti, joka tuli kuuluisaksi vankeustuomionsa aikana vuonna 1981 yli kaksi kuukautta kestäneestä nälkälakostaan, jonka tarkoituksena oli vaatia IRA-vangeille poliittisen vangin statusta. Sands menehtyi nälkälakkonsa seurauksena Lisburnin kaupungin lähistöllä sijainneessa Mazen vankilassa. Sitä ennen hänet oli valittu Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen jäseneksi.

Bobby Sandsin muistoksi tehty seinämaalaus Belfastissa.

Varhaiset vuodet muokkaa

Katoliseen perheeseen syntynyt Sands kasvoi Belfastin esikaupunkeihin kuuluvassa protestanttienemmisöisessä Newtonabbeyssä. Hän joutui jo lapsena kokemaan protestanttien taholta syrjintää ja ahdistelua. Peruskoulun jälkeen Sands opiskeli rakennusalaa, mutta joutui jättämään työharjoittelupaikkansa Ulster Defence Association -järjestön jäseniltä saamiensa väkivaltaisten uhkausten vuoksi. Vuonna 1972 hänen vanhempiensa kotiin hyökättiin ja he joutuivat muuttamaan köyhälle katolisten asuinalueelle. Tapahtumien johdosta Sands päätti samana vuonna liittyä IRA:n jäseneksi.[1][2]

Toiminta IRA:ssa muokkaa

Sands pidätettiin ensimmäisen kerran jo lokakuussa 1972. Hän sai viiden vuoden tuomion neljän käsiaseen hallussapidosta ja vapautui huhtikuussa 1976. Samana syksynä Sandsiä syytettiin osallisuudesta pommi-iskuun ja ampumavälikohtaukseen, mutta todisteita tuomioon ei ollut. Yksi ampumatapauksessa käytetyistä aseista löydettiin kuitenkin myöhemmin Sandsin autosta, ja hänet tuomittiin 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Vankilavuosinaan Sands innostui kirjoittamisesta. Hän kirjoitti runoja sekä artikkeleita IRA:n sanomalehteen.[1][2]

Nälkälakko, valinta parlamenttiin ja kuolema muokkaa

 
Sandsin sekä kahden muun aktivistin hautakivi.

Vuonna 1976 alkaneet vankien protestit laajenivat maaliskuussa 1981 nälkälakoksi, johon myös Sands osallistui. Huhtikuussa hänet valittiin parlamenttiin täytevaaleissa, jotka järjestettiin yhden alahuoneen jäsenen kuoltua sydänkohtaukseen. Pohjois-Irlannin työväenpuolueen luovuttua omasta ehdokkaastaan Sandsin hyväksi hän voitti noin tuhannella äänellä vastassaan olleen Ulster Unionist Partyn jäsenen. Sandsin valinnan jälkeen Britannian parlamentti sääti lain, joka esti yli vuoden mittaista vankeusrangaistusta kärsivien asettumisen ehdokkaaksi.[3]

Bobby Sands kuoli Mazen vankilassa 5. toukokuuta 1981 66 päivän nälkälakon jälkeen. Hän ehti olla parlamentin jäsenenä 25 päivää. Sandsin lisäksi vuoden 1981 nälkälakossa kuoli yhdeksän muuta vankia. Belfastissa järjestettyihin Sandsin hautajaisiin osallistui yli 100 000 ihmistä.[2] Hänen kuolemansa aiheutti levottomuuksia Pohjois-Irlannin lisäksi myös useissa muissa paikoissa: Milanossa 5 000 opiskelijaa osallistui mielenosoitukseen, jossa muun muassa poltettiin Ison-Britannian lippuja. Myös Pariisissa järjestettiin tuhansia ihmisiä kerännyt mielenosoitus. Belgian Gentissä Britannian konsulaatti joutui hyökkäyksen kohteeksi, ja Oslossa kuningatar Elisabetia heitettiin tomaateilla. Mielenilmauksia oli myös muun muassa Portugalissa, Yhdysvalloissa ja Israelin palestiinalaisalueilla.[4] Myös Nelson Mandelan kerrotaan aloittaneen nälkälakon Sandsin innoittamana.

Jälkimaine muokkaa

Ranskassa useat kaupungit nimesivät Sandsin kuoleman jälkeen katuja hänen mukaansa. Iranin hallitus puolestaan vaihtoi Winston Churchillin mukaan nimetyn Britannian suurlähetystön ohitse kulkevan bulevardin nimen Bobby Sandsin kaduksi. Useat artistit ovat tehneet Sandsistä kertovia kappaleita tai omistaneet niitä hänelle, tunnetuimpina muun muassa Grateful Dead sekä Rage Against the Machine. Vuonna 2008 sai ensi-iltansa brittiläisen ohjaajan Steve McQueenin elokuva Hunger, joka kertoo Sandsin nälkälakosta. Aiheesta on tehty myös kaksi muuta elokuvaa.

Lähteet muokkaa

  1. a b Bobby Sands Biography Biography.com] Viitattu 28.11.2013.
  2. a b c Bobby Sands Biography (Arkistoitu – Internet Archive) Irish Hunger Strike. Viitattu 28.11.2013.
  3. On This Day 1950–2005 – 1981: Hunger striker elected MP BBC. Viitattu 28.11.2013.
  4. "Ten Men Dead" CAIN Web Service. Viitattu 28.11.2013.