Gent
Gent (ransk. Gand, engl. Ghent) on Itä-Flanderin (holl. Oost-Vlaanderen) maakunnan pääkaupunki Belgiassa. Se on asukasluvultaan Belgian suurin kunta ja kaupunkialueena maan kolmanneksi suurin Brysselin ja Antwerpenin jälkeen. Maantieteellisesti kaupunki sijaitsee Schelde- ja Leiejokien yhtymäkohdassa. Sen lempinimi on ”ylpeä kaupunki” (flaamiksi de fiere stede).
| Gent Stad Gent |
|
|---|---|
 |
|
  Gent |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Belgia |
| Maakunta | Itä-Flanderi |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Mathias De Clercq |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 156,18 km² |
| Väkiluku (1. tammikuuta 2019) | 262 219 |
| – Väestötiheys | 1 585 as./km² |
| Postinumero | 9000– |
Gentin kaupungin nykyisellä alueella on ollut tiettävästi asutusta jo pronssikaudella johtuen alueen hedelmällisestä maaperästä sekä jokien läheisyydestä. Kaupungin historia lasketaan useimmiten alkaneen 500-luvulla, kun nykyisen keskustan alueelle perustettiin katolisia luostareita. Luostareiden ympärille alkoi kasvaa tiheämpää asutusta, ja nämä aluksi erilliset asutuskeskittymät kasvoivat hiljalleen yhteen suuremmaksi kokonaisuudeksi. Gent oli noin vuodesta 1000 aina 1200-luvun lopulle Euroopan toiseksi suurin kaupunki Pariisin jälkeen. Tuohon aikaan muun muassa Lontoo ja Moskova olivat vielä pienempiä. Historiallisesti Gent tunnetaan muun muassa keisari Kaarle V:n syntymäpaikkana sekä Gentin rauhan allekirjoituspaikkana.
Gent on tunnettu myös monitieteellisestä yliopistostaan, joka sijoittuu säännöllisesti kansainvälisissä vertailuissa maailman 150 parhaan yliopiston joukkoon Belgian toiseksi parhaana yliopistona Leuvenin yliopiston jälkeen[1]. Gentin yliopisto on historiallisesti ensimmäinen yliopisto Belgiassa, jossa alettiin antaa opetusta vain hollannin kielellä vuodesta 1916 alkaen. Gentin yliopistossa kartoitettiin vuonna 1972 ensimmäistä kertaa maailmassa yhden geenin perimä, eli sekvensoitiin M2-bakteriofagin kuoriproteiinin geenin nukleotidijärjestys.[2]
-
Vanhankaupungin näkymää. -
Kellotorni -
Matalalattiaraitiovaunu
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2011-2012/top-400.html
- ↑ New Scientist ed: "Genes speak in flowery language", New Scientist 8, June 1972, page 545 (html) (koko teksti, free full text) Google Books. Viitattu 19.4.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
| Aalst • Aalter • Assenede • Berlare • Beveren • Brakel • Buggenhout • De Pinte • Deinze • Denderleeuw • Dendermonde • Destelbergen • Eeklo • Erpe-Mere • Evergem • Gavere • Gent • Geraardsbergen • Haaltert • Hamme • Herzele • Horebeke • Kaprijke • Kluisbergen • Knesselare • Kruibeke • Kruishoutem • Laarne • Lebbeke • Lede • Lierde • Lochristi • Lokeren • Lovendegem • Maarkedal • Maldegem • Melle • Merelbeke • Moerbeke • Nazareth • Nevele • Ninove • Oosterzele • Oudenaarde • Ronse • Sint-Gillis-Waas • Sint-Laureins • Sint-Lievens-Houtem • Sint-Martens-Latem • Sint-Niklaas • Stekene • Temse • Waarschoot • Waasmunster • Wachtebeke • Wetteren • Wichelen • Wortegem-Petegem • Zele • Zelzate • Zingem • Zomergem • Zottegem • Zulte • Zwalm |