Wikipedia

Asioimistulkkaus

Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja yksityishenkilön tai ryhmän välisen asioimisdialogin tulkkausta kahden kielen välillä.[1]

Asioimistulkkausta tarvitaan asiakkaan ja viranomaisen tai muun palveluntarjoajan välillä silloin, kun heillä ei ole yhteistä kieltä. Tulkkausta tarvitaan esimerkiksi maahanmuuttotilanteisiin liittyvissä asioissa ja onnettomuus- tai rikostapausten yhteydessä. Tulkkaus voi tapahtua lähi- tai etätulkkauksena. Tulkkaaminen edistää tulkatun yhteiskunnallisten oikeuksien toteutumista sekä tasa-arvoa.[2]

Asioimistulkkaus on yleensä peräkkäistulkkausta eli konsekutiivitulkkausta tai puheen kanssa samanaikaisesti tapahtuvaa tulkkausta eli simultaanitulkkausta. Asioimistulkkaus on kaksisuuntaista tulkkausta, eli tulkki käyttää työskennellessään molempia työkieliään.[3] Asioimistulkkausta tehdään myös viittomakielellä sekä kirjoitustulkkauksena.[2] Tulkilla on myös kulttuuritietoutta, mikä auttaa selvittämään mahdollisia kulttuurieroista johtuvia ongelmia.

1990-luvulla alettiin perustaa alueellisia tulkkikeskuksia tulkkaus- ja käännöspalveluiden saatavuuden helpottamiseksi. Ensimmäiset tulkkikeskukset perustettiin Tampereelle ja Turkuun. Nykyään alueellisia tai kunnallisia tulkkikeskuksia on kahdeksalla eri paikkakunnalla. Ne tarjoavat tulkkauspalveluita useilla eri kielillä. [4] Suomessa toimii myös yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat tulkkaus- ja käännöspalveluita.

Tulkin ammattinimike ei ole suojattu. Kaikilla tulkin tehtäviä tekevillä ei ole koulutusta työhönsä, joten tulkkien osaamistaso voi olla hyvinkin vaihtelevaa. He kaikki voivat kuitenkin toimia samanlaisissa työtehtävissä pätevyydestä ja koulutuksesta riippumatta. [5]

Historia muokkaa

Asioimistulkkien ammattiala on melko uusi. Asioimistulkkien tarpeen synnytti pakolaisryhmien tulo Suomeen. Ensimmäisiä asioimistulkkeja alettiin kouluttaa 1970-luvun lopulla vietnamilaisten pakolaisten saavuttua Suomeen. Muutaman viikon kestäneessä koulutuksessa opetettiin suomen kieltä ja kulttuuria sekä tulkin työssä tarvittavia taitoja. Maahanmuuton lisääntyessä asioimistulkkien tarve on kasvanut ja koulutusta on kehitetty.[3] Nykyään koulutusta järjestetään monella eri paikkakunnalla.

Koulutus muokkaa

Asioimistulkin ammattitutkinnon on voinut suorittaa vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2018 tutkinnon nimi muuttui asioimistulkkauksen ammattitutkinnoksi. [6]

Koulutusta järjestetään mm. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Koulutus on monimuoto-opetusta, johon sisältyy lähiopetusta sekä verkko-opintoja. Opiskella voi oman työn ohessa tai oppisopimuskoulutuksena. Tutkinnon laajuus on 150 osaamispistettä. Tutkintonimike on asioimistulkki. Hakijoilta vaaditaan hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa suomen kielessä ja toisessa työkielessä sekä soveltuvuutta ammattiin.[7]

Vuodesta 2011 lähtien myös Diakonia-ammattikorkeakoulussa (DIAK) on voinut opiskella asioimistulkiksi. Koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä. Tutkinnon suorittanut voi käyttää tulkin (AMK) tutkintonimikettä. [8]

Lait muokkaa

Asioimistulkkausta sääteleviä lakeja ovat perustuslaki, ulkomaalaislaki, hallintolaki, kielilaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista.[9]

Asioimistulkin ammattisäännöstö muokkaa

Asioimistulkeille on laadittu oma ammattisäännöstö, joka tuli voimaan 30.5.2013. Säännöstöä on päivitetty 1.1.2021. Ammattisäännöstö koskee kaikkia asioimistulkkeja, myös viitottujen kielten tulkkeja, kirjoitustulkkeja, sekä puhetta tukevien tai korvaavien menetelmien tulkkeja, ellei laista tai asetuksista toisin johdu. Se sisältää mm. asioimistulkin eettiset ohjeet. Ohjeissa mainitaan mm. tulkin salassapitovelvollisuus, puolueettomuus sekä velvollisuus olla ottamatta työtä vastaan, jos hän on esteellinen tai hänellä ei ole riittävää pätevyyttä toimeksiannon hoitamiseen.[10]

Asioimistulkkien ammattisäännöstöön voi tutustua myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n verkkosivuilla sekä Puhevammaisten tulkit ry:n verkkosivuilla.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Tieteen termipankki: Asioimistulkkaus tieteentermipankki.fi. Viitattu 12.5.2022.
  2. ↑ a b Koskinen, K. Vuori, J., Leminen, A-K. (toim.).: Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea., s. 7–8. Tampere: Vastapaino Oy, 2018.
  3. ↑ a b Aaltonen, S. Abdallah, K., Siponkoski, N. (toim.).: Käännetyt maailmat: johdatus käännösviestintään., s. 202–203. Helsinki: Gaudeamus Oy, 2015.
  4. ↑ Aaltonen, S. Abdallah, K., Siponkoski, N. (toim.).: Käännetyt maailmat: johdatus käännösviestintään., s. 207. Helsinki: Gaudeamus Oy, 2015.
  5. ↑ Raino, P. ja Vik. G-V.: Tulkkausalan tulevaisuudennäkymät HUMAK. 04.10.2020. Viitattu 26.4.2022.
  6. ↑ Koskinen, K. Vuori, J., Leminen, A-K. (toim.).: Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea., s. 257. Tampere: Vastapaino Oy, 2018.
  7. ↑ TAKK: Asioimistulkkaus takk.fi. Viitattu 19.4.2022.
  8. ↑ DIAK: Asioimistulkkaus diak.fi. Viitattu 26.4.2022.
  9. ↑ Koskinen, K. Vuori, J., Leminen, A-K. (toim.).: Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea., s. 10. Tampere: Vastapaino Oy, 2018.
  10. ↑ Ammattisäännöstö kieliasiantuntijat.fi. Viitattu 19.4.2022.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Hirvonen, M., Kinnunen, T. (toim.). (2020). Saavutettava viestintä: yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus Oy.
  • Myhkyrä, S. (2011). Asioimistulkin käsikirja 1. Lääkärin vastaanotolla. Raisio: SEM Consulting Oy.
  • Myhkyrä, S. (2011). Asioimistulkin käsikirja 2. Asioidaan virkailijoiden kanssa. Raisio: SEM Consulting Oy.
  • Myhkyrä, S. (2011). Asioimistulkin käsikirja 3. Julkisten laitosten asiakkaana. Raisio: SEM Consulting Oy.
  • Myhkyrä, S. (2011). Asioimistulkin käsikirja 4. Viranomaisten haastattelussa. Raisio: SEM Consulting Oy.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Asioimistulkkaus&oldid=20695532”