Wikipedia

Ardèche (joki)

joki ranskassa

Ardèche (oksitaaniksi Ardecha) on Rhônen oikeanpuoleinen sivujoki etelä-Ranskassa. Sen mukaan on saanut nimensä myös Ardèchen departementti, mutta joen valuma-alue ulottuu myös Lozèren ja Gardin departementteihin.

Ardèche
Madeleinen mutka Ardèchen kanjonissa
Madeleinen mutka Ardèchen kanjonissa
Alkulähde Astet
44°42′01″N, 4°02′42″E
Laskupaikka Pont-Saint-Esprit/Saint-Just'd'Ardèche, Rhône
44°15′52″N, 4°38′52″E
Maat Ranska
Pituus 125,1[1] km
Alkulähteen korkeus 1430 m
Virtaama 65 m³/s
Valuma-alue 2376 km²
Ardèche kartalla
Ardèche kartalla

Nimen alkuperä ja vanhat nimet muokkaa

Tunnetaan useita antiikin aikaisia tekstejä, joissa kerrotaan nykyisen Gardin departementin alueella toimineiden jokialusten kuljettajien yhteisöstä. Ei tiedetä varmuudella, mitä jokia niissä tarkoitetaan, mutta on mahdollista, että niissä tarkoitetut joet ovat Ardèche ja Ouvèze.[2].

Eräässä Nîmesistä löydetyssä tekstissä esiintyy lyhenne, josta on päätelty, että joen nimi olisi tuolloin ollut *Atrica, mutta tästä ei voida päätellä nimen etymologiaa.[3] Vuodesta 950 lähtien nimi kirjoitettiin Ertica[4]. Vuonna 1137 joki mainittiin nimellä Henticam fluvium[5] Ardèche-nimen myöhäiskeskiaikaisia kirjoitusasuja ovat olleet myös Adresca ja Ardecha[3][4], joista jälkimmäinen esiintyy Charta Vetus -teoksessa.[5]

Maantiede muokkaa

Ardèche on 125,1 kilometrin pituinen.[1] Se alkaa 1467 metrin korkeudesta Vivarais'sta, läheltä Chavaden solaa, Mazanin metsästä Astet'n kunnasta. Siihen Aubenas'n ja Ruomsin jälkeen liittyviä sivujokia ovat Chassezac ja Beaume. Vallon-Pont-d’Arcin jälkeen jokiuoma syvenee, ja jokeen ovat muodostuneet kuuluisat Ardèchen rotkot. Ardèche laskee Rhôneen Pont-Saint-Esprit'n yläpuolella.

 
Ardèche lähellä Aubenas'ta.

Ardèche kulkee seuraavien alueiden, departementtien ja kuntien kautta:

Auvergne-Rhône-Alpes, Ardèchen departementti

Astet
Mayres
Barnas
Thueyts
Pont-de-Labeaume
Fabras
Lalevade-d'Ardèche
Vals-les-Bains
Labégude
Ucel
Aubenas
Saint-Privat
Saint-Didier-sous-Aubenas
Aubenas
Saint-Étienne-de-Fontbellon
Vogüé
Lanas
Saint-Maurice-d'Ardèche
Balazuc
Chauzon
Pradons
Ruoms
Labeaume
Saint-Alban-Auriolles
Sampzon
Vallon-Pont-d’Arc
Salavas
Labastide-de-Virac
Saint-Remèze
Saint-Martin-d'Ardèche
Saint-Just-d'Ardèche

Oksitania, Gardin departementti:

Aiguèze
Saint-Julien-de-Peyrolas (ennen Saint-Just-d'Ardèchea)
Saint-Paulet-de-Caisson (ennen Saint-Just-d'Ardèchea)
Pont-Saint-Esprit

Tärkeimmät sivujoet ja sivujokien sivujoet muokkaa

Vasemmalta puolelta:

Oikealta puolelta:

Hydrologia muokkaa

Ardèchen virtaama on keskimäärin 64,8 kuutiometriä sekunnissa, mutta se vaihtelee huomattavasti. Joessa esiintyy keväisin ja syksyisin "Ardèchen iskuiksi" (ransk. coups de l'Ardèche) sanottuja voimakkaita tulvia, kun taas kesällä siinä virtaa vain vähän vettä. Suurimpien tulvien aikana kuten vuosina 1827, 1890 ja 1924 joen virtaama on ollut jopa 7800 kuutio­metriä sekunnissa, ja kanjoneissa veden pinta on noussut 21,4 metriä. Tulvat voivat alkaa sangen äkillisesti­kin, jolloin veden pinta nousee hyvin nopeasti. Kaikista departementin joista juuri Ardècheä tarkkaillaankin intensiivisimmin.[6]

Joen pituuteen (125 kilometriä) nähden Ardèchen virtaama on varsin suuri. Se ylittää selvästi esimerkiksi Gardonin (32 m3/s), Cèzen (22 m3/s), Hérault'n (44 m3/s), Aveyronin (57 m3/s) ja Agout'n (55 m3/s) virtaamat, vaikka nämä Ranskan keski­ylängön etelä­osasta lähtevät joet ovatkin selvästi pidempiä.

Virtaama Saint-Martin-d'Ardèchessa muokkaa

 
Riippusilta Ardèchen yli Saint-Martin-d'Ardèchessa

.

Ardèchen virtaamaa vuoden eri kuukausina on seurattu 61 vuoden ajan, 1955–2016, Saint-Martin-d'Ardèchessa.[7] Koko vuoden keski­virtaama on keskimäärin 64,8 kuutio­metriä sekunnissa kohdassa, jonka kautta kulkevan joen osuuden valuma-alue on 2258 km2, mikä muodostaa jo valtaosan koko joen valuma-alueesta (2430 km2).

Ardèchen keskivirtaama Chazey-sur-Ainissä eri kuukausina[7]
Kuukausi m3/s
Tammikuu
  
 99,1
Helmikuu
  
 86,3
Maaliskuu
  
 76,1
Huhtikuu
  
 65,1
Toukokuu
  
 57,9
Kesäkuu
  
 33,0
Heinäkuu
  
 12,3
Elokuu
  
 12,5
Syyskuu
  
 36,6
Lokakuu
  
 95,8
Marraskuu
  
 115,0
Joulukuu
  
 89,6

Eri vuodenaikoina joen virtaama vaihtelee Sevennien alueelle tyypilliseen tapaan. Suurimmillaan se on syksyllä ja talvella, joiden aikana se saavuttaa kaksi huippua, niistä ensimmäisen marraskuussa, 115 m3/s ja toisen tammikuussa, 99,1 m3/s. Sen jälkeen virtaama pienenee nopeasti, kunnes se on pienimmillään heinäkuussa, 12,3 m3 ja vielä elokuussakin vain 12,5 m3/s.[7]

Pienimmät virtaamat muokkaa

Keskimäärin joka kymmenes vuosi Ardèchen virtaama voi vähetä jopa 2,5 kuutiometriin sekunnissa.

Tulvat muokkaa

 
Ardèchen tulva Mayresissa 20. syyskuuta 1980.
 
Ardèchen tulva Pont d'Arcin luona 1.-7. marraskuuta 2006.

Ardèchessa esiintyy suuria tulvia varsinkin Sevennien alueilla esiintyvien ukkosmyrskyjen jälkeen. Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama nousee 1800 ja joka viides vuosi 2600 kuutiometriin sekunnissa, joista jälkimmäinen merkitsee jo huomattavaa tulvaa. Keskimäärin joka kymmenes vuosi virtaama nousee 3100, joka 20:s vuosi 3600 ja joka 50:s vuosi jopa 4300 kuutiometriin sekunnissa.

Suurin yhden vuorokauden keskivirtaama Ardèchessä on ollut 2506 kuutiometriä sekunnissa. Mutta suurin hetkellinen virtaama Saint-Martin-d'Ardèchen kohdalla on ollut 4500 kuutiometriä sekunnissa, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa Tonavan keskivirtaamasta.

 
Vuoden 1878 tulvan muistolaatta Largentièressa

.

Sademäärä muokkaa

Ardèchen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 897 millimetriä, mikä on Ranskan muihin alueisiin verrattuna varsin suuri. Tämä merkitsee, että koko alueella sataa keskimäärin 28,3 litraa kuutiometriä kohti sekunnissa.

Puhelinpalvelu muokkaa

Ardèchen departementin prefektuuri perusti kesäkuussa 2005 kriisiviestintää varten puhelinpalvelun, jonka tarkoitus on välittää säännöllisesti tietoja yleistä turvallisuutta vakavasti vaarantavista tapahtumista. Palvelun kautta saa tietoja muun muassa joen tulvien kehittymisestä.

Erikoispiirteitä muokkaa

Ardècheen päätyy jonkin verran vettä myös Loiresta Palissen padon ja Issarlèsin tekojärven kautta. Nämä vedet johdetaan maanalaisia putkia myöten Montpezat-sous-Bauzonin vesivoimalaan, josta ne lasketaan Fontaulièreen, Ardèchen sivujokeen. Näin Ardèchessa virtaa sekunnissa 7,4 kuutiometriä Loiresta tullutta vettä.

Ardèchen valuma-alue rajoittuu Loiren, Allier'n, Lot'n ja Tarnin valuma-alueisiin. Koska Allier on Loiren, Lot ja Tarn taas Garonnen sivujokia, Ardèche on samalla Rhônen sivujoki, jonka valuma-alue rajoittuu sekä Loiren että Garonnen valuma-alueeseen.

Matkailukohteita muokkaa

Ardèchen varrella sijaitsevat:

Suojelualueet muokkaa

Ardèche on koko pituudeltaan suojeltu eriasteisin suojelumääräyksin. Sen lähde sijaitsee Sources de l’Ardèche -nimisellä Natura 2000 -alueella, joka käsittää 388 hehtaaria Astet'n ja Mayresin kunnissa ja joka on mantereinen tyypin 1 ekologisesti, eläin- ja kasvitieteellisesti merkittävä vyöhyke (ransk. zone naturelle d'intérêt écologique, faunistique et floristique, ZNIEF).[8] Alue alkaa muutaman kymmenen metrin päässä Astet'n määrin virastotalosta. Itse joesta vain noin 4,9 kilometrin pituinen puromainen osuus on tällä alueella, mutta muutamien siihen laskevien sivupurojen kuten Paillayren, Pendyn ja Piernen purojen valuma-alueet sijaitsevat siellä kokonaisuudessaan.

Ardèchen lähteiden biologinen suojelualue (ransk. Réserve biologique intégrale des sources de l'Ardèche[9] on vuonna 2014 perustettu 441,8 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue.

Ardèchen ja sen sivujokien muodostama toiminnallinen kokonaisuus (ransk. Ensemble fonctionnel formé par l’Ardèche et ses affluents) on 22630 hehtaarin laajuinen mantereien tyypin 2 ZNIEF-alue.[10] Se ulottuu 61 kunnan alueelle ja käsittää suuren osan Ardèche-jokea, siihen liittyvät alueet ja sen tärkeimmät sivujoet kuten Lignen, Baumen, Drobien ja Chassezacin. Tällä ZNIEFF-alueella oleva osa Ardèchea alkaa D578bis -tien sillalta Ucelin ja Aubenasin kuntien rajalta ja ulottuu Ardèchen ja Rhônen yhtymäkohtaan saakka.

Alue on tärkeä, suorastaan oleellinen yhdyssiteenä Sevennien ja Välimeren rannikon välillä, Rhônen kalojen kulkureittinä, jokiekologisena käytävänä sekä useiden muiden lajien elin- ja lisääntymispaikkana. Esimerkiksi kotkat tarvitsevat ravintonsa hankkimiseen laajoja alueita.
Ardèchen alajuoksun laakso on harvinainen vesiympäristönä, jonka toiminta on ihmisen toimesta vain vähän tai ei ollenkaan muutettu. Se oli aikoinaan osa Rhônen vaelluskalojen elinaluetta, ja uhanalaiseksi luokiteltu sillikala Alosa agone nousee yhä Rhônea pitkin alueelle kutemaan. On käynnistetty projekti, Schéma Directeur d'Aménagement et de Gestion des Eaux du Bassin Rhône-Méditerranée-Corse, joka pyrkii ennallistamaan alueen vanhan merkityksen vaellusreittinä keskittyen erityisesti Beaumen–Chassezacin ja Ardèchen–Rhônen reitteihin. Erityinen merkitys alueella on harvinaisten tai pelkästään Rhônen alueella esiintyvien kalalajien vuoksi. Esimerkiksi hyppijätsingeli (Zingel asper) on endeeminen ja äärimmäisen uhanalainen kalalaji, jota tavataan vain Rhônen valuma-alueella sekä muutamissa joissa Franche-Comtéssa.

Ardèche kulkee useiden muidenkin luonnonsuojelu- sekä Natura 2000- ja ZNIEFF-alueiden kautta. Niitä ovat:

  • Hauts bassins de l’Allier et de l’Ardèche, tyypin 2 mantereinen ZNIEFF-alue, joka nimensä mukaisesti käsittää Allier- ja Ardèche-jokien yläjuoksut, Ardèchen sen lähteiltä Prat Grand -puron yhtymäkohtaan saakka, joka sijaitsee Congen kylässä Mayresin kunnassa;[11]
  • Serres et adrets de la haute vallée de l’Ardèche, tyypin 2 mantereinen ZNIEFF-alue, jonka läpi joki kulkee kahdessa kohdassa siten, että alueeseen kuuluvat noin 4,4 kilometrin pituinen joen osuus niiden siltojen välissä, jotka ylittävät sen Mayresissä ja Mottessa, sekä jälleen noin 500 metrin pituinen osuus Sigadoun sillan jälkeen Barnasin leirintäalueen luona;[12]
  • Serres séparant la haute vallée de l’Ardèche et celle du Lignon, tyypin 1 mantereinen ZNIEFF-alue, jonka läpi joki kulkee kahdessa kohdassa: alkaen Congen jalankulkusillalta Mayresin kunnassa sekä jälleen Motten sillalta Barnasissa Barnasin ja Thueytsin kuntien rajalle saakka;[13]
  • Ardèchen yläjuoksun laakso (ransk. Haute-vallée de l'Ardèche), tyypin 1 mantereinen ZNIEFF-alue, joka käsittää Ardèchen osuuden Thueytsin kunnasta Chaudonin sillalta lähelle Gué d'Arlixin patoa Labéguden ja Vals-les-Bainsin kuntien rajalla sekä myös muutamat sen sivujoet[14];
  • Ripisylve ja Ardèchen pääuoma (ransk. Ripisylve et lit majeur de l’Ardèche), 278,41 hehtaarin laajuinen tyypin 1 mantereinen ZNIEFF-alue ja samalla Natura 2000-alue, johon kuuluu Ardèchen osuus tien D578bis sillalta Ucelin ja Aubenasin kuntien rajalta aina Vogüén Grand Ruen sillalle saakka;[15]
  • Ardèchen ja Lignen laaksot Ruomsin seudulla (ransk. Vallées de l’Ardèche et de la Ligne aux environs de Ruoms), 1152,58 hehtaarin laajuinen ja kymmenen kunnan alueelle ulottuva tyypin 1 mantereinen ZNIEFF-alue;[16]
  • Ardèchen rotkot (ransk. Gorges de l’Ardèche), tyypin 1 mantereinen ZNIEFF-alue.[17]
  • Ardèchen rotkojen kansallinen luonnonsuojelualue, joka perustettiin vuonna 1980 ja käsittää Ardèchen laakson Vallon-Pont-d’Arcista, Tiournen puron yhtymäkohdasta, Saint-Martin-d'Ardècheen saakka;[18]
  • Ardèchen ja sen sivujokien keskijuoksun laakso, Natura 2000 -alue;
  • Ardèchen alajuoksun laakso (ransk. Basse vallée de l’Ardèche), tyypin 1 mantereinen ZNIEFF-alue Saint-Just-d'Ardèchen ja Saint-Martin-d'Ardèchen kuntien alueella;[19]
  • Basse Ardèche urgoniennen erityinen säilytettävä alue (ransk. zone spéciale de conservation de la Basse Ardèche urgonienne) on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti muodostettu 6865 hehtaarin laajuinen alue, joka ulottuu 19 kunnan alueelle Ardèchen ja Gardin departementeissa;[20]
  • Basse Ardèche urgoniennen erityinen suojelualue (ransk. zone de protection spéciale de la Basse Ardèche urgonienne) on Euroopan unionin lintudirektiivin mukaisesti muodostettu 6059 hehtaarin laajuinen alue, joka ulottuu 12 kunnan alueelle käsittäen myös Ardèchen rotkot;[21]
  • Ardèchen vuorten seudullinen kansallispuisto (ransk. Parc naturel régional des Monts d’Ardèche), jonka alueella joki kulkee Ucelin saakka.[22]

Kuvia muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Ardèche (rivière)

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Jeux de données et réferences: L'Ardèche Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 29.9.2021.
  2. ↑ CIL XII, 3316 et 2317 ; 4107)
  3. ↑ a b L. Deroy, M. Mulon: Dictionnaire des noms de lieux, s. 27. {{{Julkaisija}}}, 1992.
  4. ↑ a b Yves Burnand: Un aspect de la géographie des transports dans la Narbonnaise rhodanienne : les nautes de l'Ardèche et de l'Ouvèze. Revue archéologique de Narbonnaise, 1971, nro 4.
  5. ↑ a b Olivier Darnaud: La Charta Vielha de l'église de Viviers : essai de reconstitution d’un cartulaire disparu, s. 9-37. {{{Julkaisija}}}, 2012.
  6. ↑ Plan de prévention des risques inondation - Rapport de présentation, commune de Sampzon 12.3.2003. Direction Départementale de l'Equipement Ardèche. Viitattu 29.9.2021.
  7. ↑ a b c Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1955–2016), Calculées le 08/02/2016 – Intervalle de confiance : 95 % - utilisation des stations antérieures archive.wikiwix.com. Viitattu 29.9.2021.
  8. ↑ ZNIEFF 820030079 – Sources de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  9. ↑ FR2400247 – Sources de l'Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  10. ↑ ZNIEFF 82002843 – Ensemble fonctionnel formé par l’Ardèche et ses affluents (Ligne, Baume, Drobie, Chassezac…) Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  11. ↑ ZNIEFF 820030065 – Hauts bassins de l’Allier et de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  12. ↑ ZNIEFF 82000417 – Serres et adrets de la haute vallée de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  13. ↑ [http://inpn.mnhn.fr/zone/znieff/820030077 ZNIEFF 820030077 – Serres séparant la haute vallée de de l’Ardèche et celle du Lignon et adrets de la haute vallée de l’Ardèche] Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  14. ↑ ZNIEFF 820030907 – Haute-vallée de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  15. ↑ ZNIEFF 820030017 – Rippisylve et lit majeur de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  16. ↑ ZNIEFF 820030006 – Vallées de l’Ardèche et de la Ligne aux environs de Ruoms Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  17. ↑ ZNIEFF 820030009 – Gorges de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  18. ↑ FR360041 – Gorges de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  19. ↑ ZNIEFF 820030028 – Basse-vallée de l’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
  20. ↑ Basse Ardèche urgonienne Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021. [vanhentunut linkki]
  21. ↑ Basse Ardèche urgonienne Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021. [vanhentunut linkki]
  22. ↑ Monts d’Ardèche Inventaire National du Patrimoine Naturel. Viitattu 29.9.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ardèche_(joki)&oldid=22277213”