Ranskan aluehallinto
Suuralueet (ransk. région) ovat Ranskan aluehallinnon korkein taso. Ranska on vuoden 2016 alusta lähtien jaettu 18 alueeseen, joista 13 sijaitsee manner-Ranskassa (yksi niistä on Korsika, joka on tarkemmin määriteltynä alueellinen yhteisö) ja viisi on merentakaista aluetta. Alueet jaetaan edelleen departementteihin. Vuoden 2015 loppuun saakka alueita oli yhteensä 27, joista 22 oli Ranskan euroopallisessa osassa.
Alueet muokkaa
Manner-Ranska muokkaa
Manner-Ranskassa on vuoden 2016 alusta 13 aluetta, Korsika mukaan lukien.[1]
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Merentakaiset alueet muokkaa
| alue | pääkaupunki | |
|---|---|---|
.svg){kind=small}
|
Guadeloupe | Basse-Terre |
|
Martinique | Fort-de-France |
.svg){kind=small}
|
Mayotte | Mamoudzou |
|
Ranskan Guayana | Cayenne |
|
Réunion | Saint-Denis |
Tehtävät muokkaa
Koska Ranska on yksi ja yhtenäinen valtio, niin alueilla ei ole omaa lainsäädäntöoikeutta eivätkä ne voi tehdä säädöksiä. Ne saavat hallituksen myöntämänä osan valtion keräämistä veroista, ja niillä on kohtuullisen suuruiset budjetit.lähde?
Alueita koskevan lainsäädännön mukaan niiden päätehtävä on rakentaa ja ylläpitää alueen lukioita ja tämän lisäksi tukea julkista liikennettä, koulutusta, tutkimusta sekä uusien projektien tai yritysten innovointia.
Ranskassa on keskusteltu rajoitetun lainsäädäntöoikeuden antamisesta alueille, mikä on herättänyt paljon ristiriitaa. Lisäksi on ehdotettu departementtien paikallishallitusten yhdistämistä aluetasolle, jolloin departementit olisivat vain hallinnollisia osayksiköitä.
Hallinto muokkaa
Vuonna 1982 säädetyn hallinnon hajauttamislain jälkeen jokaisella alueella on alueellisen yhteisön status ja sitä johtaa alueneuvosto, joka valitaan kuudeksi vuodeksi yhtäläisillä ja yleisillä vaaleilla. Korsikassa hallinnosta vastaa alueellinen parlamentti.lähde?
Jokaisella alueella on hallinnossaan myös hallituksen nimeämä prefekti, jonka tehtävänä on edustaa keskushallinnon etuja alueiden hallinnossa.
Historia muokkaa
Ennen Ranskan vallankumousta 1789 oli kuningaskunta jaettu historiallisiin provinsseihin, jotka olivat peräisin feodaaliajan hallinnosta, mutta jotka eräässä mielessä pääsääntöisesti vastaavat nykyisiä aluehallinnon alueita. Vuonna 1789 nämä provinssit lakkautettiin ja Ranskan valtioalue jaettiin 83 departementtiin.lähde?
Kuitenkin 1920-luvulta lähtien alettiin kyseenalaistaa jakoa departementteihin, sillä liikenteen ja yhteyksien kehitys olisi mahdollistanut suuremmat hallinnolliset yksiköt. Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin, kun Vichyn hallinnon johtaja marsalkka Pétain sääti vuonna 1941 lain, jolla yhdistettiin eräitä departementtejä suuremmiksi yksiköiksi. Tämä uudelleenorganisointi kuitenkin purettiin sodan päätyttyä vuonna 1945.
Neljännen tasavallan aikana valtion aluehallinnossa tarvittavat muutokset pakottivat pohtimaan myös departementtien yläpuolella olevaa hallintoaluemallia. Vuonna 1956 annettiinkin asetus alueellisesta yhteistyöstä. Kyseessä oli puhtaasti hallinnollinen toimenpide ja tarkoituksena ei silloin ollutkaan tehdä pidemmälle meneviä muutoksia. Näin muodostuneet yhteistyöalueet muodostettiin täysin teknisin perustein, mutta osuivat kuitenkin monin paikoin yhteen vanhojen provinssirajojen kanssa.
Vuonna 1964 luotiin alueellisten toimintojen kokonaisuuksien prefektuurit. Vasta vuoden 1969 kansanäänestyksessä, jossa eräänä teemana oli alueellisten toimintojen laajentaminen, kenraali de Gaulle koki takaiskun ja joutui eroamaan Tasavallan presidentin tehtävästä. Tämä kansanäänestyksen voimakas vastalause alueellistamiselle oli varmaankin eräs syy siihen, että 1972 annettu laki alueellisista valtuustoista antoi näille elimille valtaa vain hyvin rajoitetusti. Käyttöön otettiin kuitenkin nimitys région, joka virallisesti vahvistettiin lainsäädännöllä vuonna 1982.
Vuonna 1982 laki loi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittavat alueneuvostot, joiden toimiaika on kuusi vuotta. Vaalikausien määrää ei ole neuvostoon valittujen edustajien osalta rajoitettu. Ensimmäiset vaalit pidettiin 16. maaliskuuta 1986. Alueet ovat muodostuneet departementtien ja kuntien kanssa Ranskan aluehallinnon yksiköiksi.
Vuoden 2016 alkuun saakka voimassa ollut aluejako on paljolti seurausta 1950-luvulla Ranskassa tapahtuneista valtioalueen hallinnollisista muutoksista, ja sitä on toistuvasti kyseenalaistettiin. Esimerkiksi Loire-Atlantiquen departementissä on voimakas mielipide, joka vaatii sen liittämistä Bretagnen alueeseen. Myös historiallisen Normandian jako kahteen osaan (Haute-Normandie ja Basse-Normandie) on jatkuvasti keskustelujen kohteena, ja useat kansalaiset vaativat näiden kahden alueen yhdistämistä. Nämä yhdistämiset tehtiinkin vuoden 2016 alusta voimaanastuneessa aluejaossa[2].
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Correspondance entre les anciennes et les nouvelles régions 5.12.2015. insee.fr. Viitattu 30.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ LOI n° 2015-29 du 16 janvier 2015 relative à la délimitation des régions, aux élections régionales et départementales et modifiant le calendrier électoral (1) (Laki nro 2015-29 uusista alueista) legifrance.gouv.fr. Viitattu 30.3.2019. (ranskaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan aluehallinto Wikimedia Commonsissa
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio