Anapesti

Anapesti (m.kreik. ἀνάπαιστος, anapaistos, ”hakkaava”, ”takova”; lat. anapaestus) on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.

Anapestiä käytettiin nopean rytminsä vuoksi erityisesti tragedioiden ja komedioiden marssi-, taistelu- ja kulkuekohtausten lauluissa, mutta myös komedioiden pilkkalauluissa. Runomitoista anapestiä käytetään ennen kaikkea anapestisessä dimetrissä.

Kaava

Anapestissä runojalka ja metron ovat poikkeuksellisesti eri pituisia. Anapestijalka muodostuu kahdesta lyhyestä (, brevis) ja yhdestä pitkästä (, longum) tavusta:

Anapestimetron on puolestaan dipodia, joka koostuu kahdesta anapestijalasta:

,

Vastaavalla tavalla dipodisia ovat myös jambi- ja trokeemetronit. Monissa runomitoissa anapestin kaksi lyhyttä tavua voidaan korvata yhdellä pitkällä, jolloin siitä tulee spondee . Anapesti tunnetaan myös nimellä antidaktyyli, koska sen muoto on käänteinen daktyyliin nähden.

Anapestimittoja

Kreikkalaisen ja roomalaisen runouden anapestimittoja ovat muun muassa ( = lyhyt tavu, = pitkä tavu, = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):

Anapestinen dipodia (an²)

Säe koostuu kahdesta anapestijalasta eli yhdestä anapestimetronista.

,

Anapestinen tripodia (an³)

Säe koostuu kolmesta anapestijalasta. Eräs prosodiakoksen muoto.

,,

Anapestinen dimetri (an^d) eli anapestinen kvaternaari (an⁴)

Säe koostuu kahdesta anapestimetronista.

, | ,

Anapestinen katalektinen dimetri (an^dc) eli paroimiakos

Säe koostuu kahdesta anapestimetronista, joista jälkimmäinen on katalektinen.

, | ,

Anapestinen katalektinen trimetri (an^tc)

Säe koostuu yhteensä kolmesta anapestimetronista, joista yksi jää katalektiseksi.

, |  || , | 

Anapestinen septenaari (an⁷)

Säe koostuu seitsemästä anapestijalasta ja ylimääräisestä tavusta.

,,, || ,,,

Anapestinen oktonaari (an⁸) eli anapestinen tetrametri

Säe koostuu kahdeksasta anapestijalasta eli neljästä anapestimetronista.

, | , || , | ,