Aitnan naiset
Aitnan naiset (m.kreik. Αἰτναῖαι, Aitnaiai, lat. Aetniae) oli Aiskhyloksen kirjoittama antiikin kreikkalainen tragedia. Se ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan joitakin katkelmia.[1][2]
| Aitnan naiset | |
|---|---|
| Αἰτναῖαι | |
 Aiskhylos esittää Aitnan naiset Hieronille Syrakusassa. Yksityiskohta Gustavo Mancinellin maalauksesta Teatro Politeamassa Palermossa, 1891. |
|
| Kirjoittaja | Aiskhylos |
| Alkuperäiskieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Tyylilaji | tragedia |
| Tapahtumapaikka ja -aika | Aitna ja monet muut paikat Sisiliassa |
| Kantaesitys | n. 475–468 eaa. |
| Kantaesityspaikka | Syrakusan arkaainen teatteri tai Syrakusan teatteri (?), Syrakusa, Sisilia |
| Kuoro | Aitnan naisia |
Historia muokkaa
Aiskhylos kirjoitti tragedian siirryttyään Ateenasta Sisilian Syrakusaan tyranni Hieronin hoviin. Näytelmä liittyi Hieronin vain hieman aiemmin vuonna 476 eaa. Katanen paikalle perustamaan Aitnan kaupunkiin (Aitna I).[1][2] Näytelmän tarkkaa ajoitusta samoin kuin Aiskhyloksen ensimmäisen Sisilian-käynnin ajoitusta ei tunneta. Näytelmä on usein ajoitettu jo vuoteen 475 eaa., jolloin se olisi esitetty luontevasti heti Aitnan kaupungin perustamisen jälkeen,[3][4] mutta joskus Aiskhyloksen on ajateltu siirtyneen Syrakusaan vasta joskus vuosien 472–468 eaa. välillä,[5] kenties noin 470 eaa.[4] tai 468 eaa.[2] Erään ehdotuksen mukaan tragedia olisi esitetty vuonna 470 eaa., jolloin Hieron asetti Aitnan hallitsijaksi poikansa Deinomeneen.[1] Sisilian tilanteeseen sidonnaista näytelmää ei välttämättä koskaan esitetty Ateenassa.[6]
Sisältö muokkaa
Näytelmässä Aiskhylos ennusteli uudelle kaupungille menestystä ja rukoili sen puolesta.[2] Erään säilyneen papyruskatkelman perusteella tiedetään, että näytelmä sisälsi harvinaisen paljon paikan vaihdoksia, siinä missä ainakin säilyneet kreikkalaiset tragediat sijoittuivat yleensä yhteen tai korkeintaan kahteen paikkaan. Katkelman perusteella tragedian alkuosa sijoittui Aitnaan, jonka jälkeen siirryttiin Ksuthiaan ja sitten takaisin Aitnaan. Tämän jälkeen siirryttiin Leontinoihin, sitten Syrakusaan ja lopuksi vielä jonnekin muualle. Näin näytelmässä liikutaan Sisilian itäosissa.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kaimio, Maarit: ”Johdanto”. Teoksessa Aiskhylos: Neljä tragediaa: Persialaiset: Seitsemän Teebaa vastaan: Turvananojat: Kahlehdittu Prometheus, s. 8. (Persai; Hepta epi Thebas; Hiketides; Prometheus Desmotes.) Kreikan kielestä suomentanut Maarit Kaimio. Helsinki: Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-161-9.
- ↑ a b c d Smith, William: ”Aeschylus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Women of Etna Archive of Performances of Greek & Roman Drama. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ a b Sommerstein, Alan H.: Aeschylean Tragedy, s. 6. 2. painos. A. & C. Black, 2013. ISBN 9781849667968. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Mitchell-Boyask, Robin: Aeschylus: Eumenides. Companions to Greek and Roman Tragedy, s. 14. A. & C. Black, 2013. ISBN 9781472519641. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Aeschylus: The Persians and Other Plays, s. 8. The Persians / Prometheus Bound / Seven Against Thebes / The Suppliants. Penguin classics. Penguin UK, 2009. ISBN 9780141955896. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Wright, Matthew: The Lost Plays of Greek Tragedy (Volume 2): Aeschylus, Sophocles and Euripides, s. 214. Bloomsbury Publishing, 2018. ISBN 9781474276481. Teoksen verkkoversio.
| Säilyneet |
Kahlehdittu Prometheus · Oresteia-trilogia (Agamemnon · Hautauhrintuojat · Eumenidit) · Persialaiset · Seitsemän Thebaa vastaan · Turvananojat |
|---|---|
| Kadonneita ja katkelmallisia |