Adolf Aminoff (1806–1884)
Adolf Aminoff (25. helmikuuta 1806 Mietoinen – 2. marraskuuta 1884 Riilahden kartano Bromarv) oli suomalainen kreivi, vapaaherra, jalkaväenkenraali ja valtiopäivämies.[1][2]
Perhe ja yksityiselämä muokkaa
Adolf Aminoffin vanhemmat olivat sijaiskansleri, kenraalimajuri, kreivi Johan Fredrik Aminoff ja Eva Matilda Bruncrona.[2]
Aminoff avioitui Sofia Magdalena Björkenheimin (k. 1904) kanssa vuonna 1840.[2] Sofia Magdalena oli vuorineuvos Lars Magnus Björkenheimin ja Lovisa Vilhelmina Bergenheimin tytär.[2]
Kreivi Gustaf Aminoff ja juristi, valtiopäivämies, vapaaherra Fredrik Aminoff olivat Adolf Aminoffin veljiä.[3][2]
Aminoff osallistui Hjalmar Linderin ristiäisiin vuonna 1862.[4]
Ura keisarillisena upseerina muokkaa
Aminoff aloitti koulunkäynnin Uppsalassa vuonna 1817 ja jatkoi opintoja Turussa vuonna 1819.[2]
Hän valmistui Venäjän keisarin Pietarin paasikoulusta ja hänet määrättiin kersantiksi 1. Suomen jalkaväkirykmenttiin 1823.[1] Hänet ylennettiin vänrikiksi 2. Suomen jalkaväkirykmentissä vuonna 1825 ja hän sai siirron Suomen henkikaartiin 1826.[1] Aliluutnantti Aminoffista tuli vuonna 1827, luutnantti 1830, alikapteeni 1832 ja kapteeni 1836. Aminoff osallistui Venäjän-Turkin sotaan vuosina 1828-1829.[1] Aminoff osallistui Puolan kapinan kukistamiseen vuosina 1830-1831.[1]
Aminoff sai vapaaherran arvon, kun Aminoffin suku korotettiin vapaaherralliseen arvoon vuonna 1812 ja introdusoitiin Helsingin Ritarihuoneelle vuonna 1818.[2] Aminoff korotettiin myöhemmin kreivin arvoon, koska hänen isoveli kreivi Gustaf Aminoff menehtyi pojattomana vuonna 1838.[2]
Aminoff erosi armeijan palveluksesta everstin arvoisena vuonna 1838.[1] Aminoff peri Riilahden kartanon ja keskittyi maatilan hoitamiseen.[1] Hän omisti myös muita kartanoita ja tiloja.[1]
Hän palasi takaisin armeijan palvelukseen vuonna 1854, koska syttyi Krimin sota Venäjän, Osmanien valtakunnan, Ranskan ja Ison-Britannian välille.[1] Hänestä tehtiin everstiluutnantti ja Uudenmaan ruotujakoisen tarkk'ampujapataljoonan päällikkö vuonna 1854. Aminoff ylennettiin everstiksi vuonna 1855. Aminoff ylennettiin kenraalimajuriksi ja Suomen ruotujakoisen sotaväen tarkastajan apulaiseksi vuonna 1858 ja tarkastajaksi vuonna 1859. Aminoff erosi tarkastajan tehtävästä samana vuonna.[2]
Aminoff osallistui Venäjän keisarikunnan armeijan uudistustyöhön Krimin sodan jälkeen. Uudistustyön tuloksena armeijan iskukyky saavutti muiden maiden tason.[5]
Aminoff siirtyi Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II:n keisarillisen seurueen palvelukseen vuonna 1859.[2] Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1868, jolloin hänet määrättiin erityistehtäviin Suomen sotilaspiirin virastoon. Hänet ylennettiin keisari Aleksanteri II:n kenraaliadjutantiksi vuonna 1872.[2]
Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III ylensi Aminoffin jalkaväenkenraaliksi vuonna 1883.[2]
Valtiopäivämiestoiminta muokkaa
Aminoff osallistui Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäiville aatelissäädyn edustajana vuosina 1863–1864, 1867, 1872, 1877–1878 ja 1882.[1][6]
Riilahden kartanon omistajana muokkaa
Aminoff omisti Riilahden kartanon Bromarvissa vuodesta 1838.[7] Hänen aikana keisari Aleksanteri II pystytti Riilahden meritaistelun muistomerkin kartanon maille vuonna 1870.[7] Aminoff isännöi Aleksanteri III:n vierailua Riilahden kartanossa vuonna 1884.[8] Aleksanteri III vieraili myös Riilahden taistelun muistomerkillä.[8]
Kreivin arvon siirtyminen muokkaa
Adolf ja Sofia Magdalena Aminoff eivät saaneet lapsia.[2] Aminoff menehtyi vuonna 1884.[2] Tästä syystä kreivin arvo siirtyi hänen nuoremman veljen Fredrik Aminoffin (1807-1880) pojalle kreivi Johan Fredrik Aminoffille (1847-1892) vuonna 1884.[2]
Ritarikunnat muokkaa
Pyhän Annan ritarikunta neljännen luokan ritarimerkki (1828)[2][1]- Pyhän Annan ritarikunta kolmannen luokan ritarimerkki (1831)[2][1]
Virtuti Militari neljännen luokan ritarimerkki (1832)[5]
Pyhän Yrjön miekka (1832)[2][1]
Pyhän Vladimirin ritarikunta kolmannen luokan ritarimerkki miekoilla (1863)[2]
Pyhän Stanislauksen ritarikunta ensimmäisen luokan ritarimerkki (1865)[2]- Pyhän Annan ritarikunta ensimmäisen luokan ritarimerkki (1871)[2]
Miekkaritarikunta suurristi (1872)[2][1]- Pyhän Vladimirin ritarikunta toisen luokan ritarimerkki suurristillä (1876)[2]
_ribbon.svg){kind=small}
Katso myös muokkaa
- Aminoff-suku
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Adolf Aminoff (1806–1884) Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 25.12.2019)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Fredrik Aminoff. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 20.12.2020)
- ↑ Koskinen, Esa: Kullalla kirjailtu elämä - Kamariherra Hjalmar Linder 1862-1921. Lohjan kotiseutututkimuksen Ystävät ry, 2005.
- ↑ a b laurancekenneth: Adolf Aminoff Finland at War. 10.2.2022. Viitattu 12.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Adolf Aminoff. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 25.12.2019)
- ↑ a b Pekkanen, Risto & Linnakko, Ilkka: Riilahden taistelu 1714. AtlasArti, 2014.
- ↑ a b Tuomi-Nikula Jorma & Päivi: Keisarit kesälomalla Suomessa. Atena Kustannus, 2004.