Miekkaritarikunta
Kuninkaallinen Miekkaritarikunta (ruots. Kungliga Svärdsorden) on ruotsalainen sotilasritarikunta, joka perustettiin Fredrik I:n valtakaudella vuonna 1748.
Aliupseereille jaettava hopeinen miekkamerkki laskettiin myös kuuluvaksi ritarikuntaan. Vuonna 1952 perustettiin myös ritarikuntaan kuuluvia mitaleita, joita on yhteensä kolme (pronssinen, hopeinen ja kultainen), ja niitä voidaan jakaa ainoastaan Ruotsin ollessa sotatilassa.[1]
Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä ei jaettu vuosina 1975–2022 vuonna 1974 tehdyllä päätöksellä, jolloin se laitettiin "lepäämään".[2] Vuonna 2022 valtiopäivien tekemällä päätöksellä ruotsalaiset ritarikunnat otettiin uudelleen käyttöön ja Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä voidaan jälleen myöntää 1.2.2023 alkaen.[3]
Ritarikunnassa on viisi luokkaa:[4]
Suurristi
1. luokan komentaja
Komentaja
1. luokan ritari
Ritari
Viimeisin suomalainen, joka on saanut Miekkaritarikunnan suurristin erikoisluokan oli marsalkka Mannerheim, joka sai suurristinsä 4. kesäkuuta 1942.[5]
Myös kenraaliluutnantti Henrik Johan Aminoff, jalkaväenkenraali Adolf Aminoff, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth[6] sekä muutama muu suomalainen kenraali palkittiin suurristillä.
Lähteet muokkaa
- Tetri Juha E.: Kunniamerkkikirja, Saarijärvi: Ajatus 1998 ISBN 951-9440-23-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ordnar 2022. Kungahuset. Viitattu 17.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Det offentliga belöningssystemet, de allmänna flaggdagarna och utformningen av anslaget till hovet (pdf) 2019. Regeringen. Viitattu 17.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Ordnar kungligmajestatsorden.se. Viitattu 5.5.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Statsordnarnas historia 2022. Heraldik. Viitattu 17.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Tetri 1998: 227–228.
- ↑ Ehrnrooth A 73 2022. Finlands riddarhus. Viitattu 17.6.2022.