Zveno

Zveno (bulg. Звено, ’lenkki’) oli pienen eliitin muodostama bulgarialainen äärioikeistolainen poliittinen järjestö, joka muodosti toukokuusta 1934 tammikuuhun 1935 vallassa olleen diktatorisen hallinnon johdon.

Zveno perustettiin vuonna 1930 ja sen johtaja oli eversti Kimon Georgiev. Pääosa ryhmän jäsenistä oli siviilejä, jotka olivat tyytymättömiä hallituksen heikkouteen ja halusivat radikaalia muutosta poliittiseen järjestelmään. Zvenon kanssa yhteistyössä ollut eversti Damjan Veltšev teki 19. toukokuuta 1934 vallankaappauksen, jonka seurauksena Georgiev kohosi Bulgarian pääministeriksi. Hänen hallituksensa hajotti parlamentin, lakkautti puolueet, kielsi ammattiliitot ja asetti tiukan lehdistösensuurin. Tavoitteena oli kansallinen uudistuminen autoritaarisen, ei-puolueisiin perustuvan hallinnon avulla. Sitä varten luotiin uusi kansalliskokous, johon valittiin puolueisiin kuulumattomia edustajia hallituksen hyväksymiltä ehdokaslistoilta. Zvenon tavoitteissa oli joitain yhtäläisyyksiä italialaisen fasismin kanssa. Georgievin hallitus myös lakkautti VMRO-järjestön ja pyrki luomaan ystävällisemmät suhteet Jugoslaviaan sekä solmi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon. Lisäksi hallitus toteutti joitain sosiaalisia uudistuksia.

Zvenon valta päättyi kun kuningas Boris III syrjäytti lojaalien upseerien tuella Georgievin hallituksen 22. tammikuuta 1935. Boris nujersi pian myös muut vallasta kilpailleet ryhmät ja loi vuoden 1935 loppuun mennessä eräänlaisen sotilasjohdon tukeen perustuneen kuninkaallisen diktatuurin. Zvenoa ei kuitenkaan lakkautettu. Toisen maailmansodan aikana järjestö liittyi yhteistyötä Saksan kanssa vastustaneeseen isänmaalliseen rintamaan, joka kohosi valtaan sodan jälkeen ja Georgiev toimi uudelleen pääministerinä 1944–1946. Kommunistien otettua vallan Zvenon toiminta itsenäisenä organisaationa lopetettiin 1949.