Zita von Bourbon-Parma
Zita Bourbon-Parma (saks. Zita von Bourbon-Parma; 9. toukokuuta 1892 – 14. maaliskuuta 1989) oli Itävalta-Unkarin viimeisen keisarin Kaarle I:n puoliso.
Zita von Bourbon-Parma | |
---|---|
![]() | |
Itävalta-Unkarin keisarinna | |
Virkakausi | 1916–1918 |
Edeltäjä | Elisabet |
Syntynyt |
9. toukokuuta 1892![]() |
Kuollut |
14. maaliskuuta 1989 (96 vuotta)![]() |
Puoliso | Kaarle I |
Uskonto | katolilaisuus |
Nimikirjoitus |
![]() |
Varhaiset vuodet ja yksityiselämä
muokkaaParman prinsessa Zita Maria delle Grazie Adelgonda Micaela Raffaela Gabriella Giuseppina Antonia Luisa Agnese de Bourbon syntyi Villa Pianoressa lähellä Luccaa Italiassa. Hänen vanhempansa olivat Parman herttua Robert I (1848–1907) ja tämän toinen puoliso Portugalin infanta Maria Antónia (1862–1959). Hänellä oli 16 sisarusta.
Avioliitto ja lapset
muokkaaZita avioitui Itävallan arkkiherttua Kaarlen kanssa vuonna 1911. Häät elokuvattiin yhtenä harvoista keisarillisen perheen yksityiselämän taltioinneista. Avioliittoa on kuvattu onnelliseksi ja Zitan vaikutusta mieheensä positiiviseksi.[1]
Parilla oli kaikkiaan kahdeksan lasta ja 33 lapsenlasta[2]:
- arkkiherttua Otto von Habsburg (1912–2011), kruununprinssi, puoliso Saksi-Meiningenin prinsessa Regina
- arkkiherttuatar Adelheid (1914–1971)
- arkkiherttua Robert (1915–1996), puoliso Savoiji-Aostan prinsessa Margherita
- arkkiherttua Felix (1916–2011), puoliso prinsessa Anna Eugenie von Arenberg
- arkkiherttua Carl Ludwig (1918–2007), puoliso Lignen prinsessa Yolanda
- arkkiherttua Rudolf (1919–2010), ensimmäinen puoliso kreivitär Xenia Tschernyschev-Besobrasoff, toinen puoliso Wreden prinsessa Anna Gabriele
- arkkiherttuatar Charlotte (1921–1989), puoliso Mecklenburgin herttua Georg
- arkkiherttuatar Elisabet (1922–1993), puoliso Liechtensteinin prinssi Heinrich
Maanpaossa
muokkaaItävalta-Unkari hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja perhe joutui maanpakoon. Kaarle luopui 11. marraskuuta 1918 kaikista tehtävistään valtion johdossa, mutta ei luopunut kruunustaan. Hän pakeni Sveitsiin ja yritti palata valtaan. Hän yritti kahdesti palata Unkarin kuninkaaksi, mutta valtionhoitaja Miklós Horthy suhtautui asiaan penseästi. Kaarle I kuoli keuhkokuumeeseen Portugalin Madeiralla Funchalissa vuonna 1922, jonne hänet haudattiin. Miehensä kuoleman jälkeen Zita pukeutui aina mustiin. Hän lähti Madeiralta ja asui ulkomailla muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Belgiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[3]
Zita asui vuodesta 1962 Sveitsissä entisessä fransiskaaniluostarissa. Zita oli aina ollut harras katolilainen. Hän kuoli 96-vuotiaana entisessä fransiskaaniluostarissa Zizersissä, Graubündenissä 14. marraskuuta 1989. Zita oli älykäs nainen ja piti yhteyttä muihin Euroopan kuningashuoneisiin. Hän puhui viittä kieltä.
Kuolema ja hautajaiset
muokkaaZita kuoli 14. maaliskuuta 1989 Zizersissa ollessaan 96-vuotias. Hänet on haudattu Wieniin Keisarilliseen kryptaan, jossa lepäävät lähes kaikki Habsburgien dynastian keisarit, ei kuitenkaan Zitan puoliso Kaarle I. Hänen sydämensä on haudattu Murin luostariin Zürichin lähistölle hänen viimeisen toiveensa mukaisesti.[1] Vuodesta 1971 lähtien suvun jäsenet, kuten nuorin poika arkkiherttua Rudolf (1919–2010) on enimmäkseen haudattu Sveitsin Murissa sijaitsevan benediktiiniläisluostarin Loretto-kappelin kryptaan, jonka kreivi Radebot von Habsburg perusti vuonna 1027.
Kunnianosoitukset
muokkaa- Elisabetin ritarikunta (Itävalta, 1916)[4]
- Tähtiristin ritarikunta (Itävalta, 1916)[5]
- Pro Merito Melitensi -ritarikunta (Maltan ritarikunta)[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Zita, the last empress Die Welt der Habsburger. Viitattu 14.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Zita von Bourbon-Parma, Empress of Austria Viitattu 18.5.2024 (englanniksi)
- ↑ Hapsburg Grandeur Is Dusted Off for Burial of 'Our Sister the Empress Zita' The New York Times. 1989. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Elisabeth-Orden (s. 251) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1916. Viitattu 14.4.2023. (saksaksi)
- ↑ Sternkreuzorden (s. 262) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1916. Viitattu 14.4.2023. (saksaksi)
- ↑ Genealogie des Allerhöchsten Herrscherhauses Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1916. Viitattu 14.4.2023. (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zita von Bourbon-Parma Wikimedia Commonsissa