Zimmerwaldin kokous
Zimmerwaldin kokous oli sveitsiläisessä Zimmerwaldin kylässä lähellä Berniä 5.–8. syyskuuta 1915 järjestetty kokous, johon osallistui eurooppalaisista sosialidemokraattisista puolueista 38 edustajaa, jotka vastustivat ensimmäistä maailmansotaa ja militarismia. Aloitteen kokouksen järjestämiseksi oli tehnyt sveitsiläinen Robert Grimm yhdessä italialaisten sosialistien kanssa.[1]
Osallistujia tuli niin ympärys- ja keskusvaltojen kuin puolueettomienkin maiden puolueista. Osallistujat edustivat omissa puolueissaan vähemmistöä. Kokouksesta sai alkunsa sodanvastainen Zimmerwaldin internationaali, joka järjesti maailmansodan jatkuessa vielä kaksi muuta konferenssia, Kienthalissa Sveitsissä huhtikuussa 1916 ja Tukholmassa syyskuussa 1917, ennen kuin hajaantui linjaerimielisyyksiin. Zimmerwaldin internationaalin vasemmistosiipi perusti sittemmin 1919 Moskovassa kommunistisen Kolmannen internationaalin, jonka päämääränä oli maailmanvallankumous ja proletariaatin diktatuuri. Vasemmistososialistiset ryhmät erosivat myöhemmin tästä internationaalista ja perustivat vuonna 1921 niin sanotun Wienin internationaalin, joka yhdistyi vuonna 1923 Toiseen internationaaliin Sosialistiseksi työväen internationaaliksi, jonka keskuspaikkana oli Lontoo.[2][3]
Zimmerwaldin kokouksen osanottajat allekirjoittivat kovien kiistojen jälkeen Zimmerwaldin julistuksen, jonka luonnoksen oli laatinut kokoukseen osallistunut Lev Trotski. Zimmerwaldin julistuksessa tuomittiin reformististen sosialistien harjoittama sotaa tukenut politiikka ja kehotettiin sotaakäyvien maiden työläisiä kääntämään aseet oman maansa kapitalisteja vastaan ja muuttamaan imperialistinen sota vallankumoukselliseksi sisällissodaksi.[3]
Vähemmistönä kokoukseen osallistuneet vallankumousta kannattaneet edustajat muodostivat Leninin johdolla niin sanotun Zimmerwaldin vasemmistoryhmän, johon kuuluivat Leninin ohella Grigori Zinovjev Venäjältä, Jānis Bērziņš-Ziemelis Latviasta, Karl Radek Puolasta, Julian Borchardt Saksasta, Fritz Platten Sveitsistä sekä Zeth Höglund ja Ture Nerman Ruotsista. Leninin johtama Zimmerwaldin vasemmisto syytti myöhemmin Zimmerwaldin internationaaliin osallistuneita horjuviksi kautskylaisiksi, jotka eivät suostuneet tekemään lopullista pesäeroa perinteisiin sosialidemokraattisiin puolueisiin ja järjestöihin.[4] Zimmerwaldin kokous muodosti myöhemmin tärkeän osan Neuvostoliiton virallisessa syntyhistoriassa, ja sen muistoa pidettiin yllä Neuvostoliitossa ja sen vaikutuspiiriin kuuluneissa maissa.[3]
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue liittyi Zimmerwaldin internationaaliin kesäkuussa 1917 pidetyssä 9. puoluekokouksessaan.[5][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Zimmerwald Conference encyclopedia.1914-1918-online.net.
- ↑ Pieni Tietosanakirja (1925–1928) osa 1. A–Isonzo: hakusana Internatsionaali
- ↑ a b c d Seppo Hentlä: Työväenliike ja sota, Työväentutkimus vuosikirja 2014, s. 9
- ↑ V. I. Lenin: The Tasks of the Proletariat in Our Revolution : The collapse of the Zimmerwald International
- ↑ Matti Lackman: SDP ja Zimmerwaldin internationaalin muisto, Kaleva 6.6.2015
