Zara (vaatemyymäläketju)

vaatemyymäläketju

Zara on espanjalaisen Inditexin tunnetuin vaatemyymäläketju.[1] Yhtiön pääkonttori sijaitsee Galiciassa A Coruñassa, jonne ensimmäinen Zara-liike avattiin 1975. Zara on yksi maailman nopeimmin kasvavista vähittäiskauppiaista 2700 liikkeellään noin 60 maassa.

Zara
Yritysmuoto Sociedad Anónima (vastaa osakeyhtiötä)
Perustettu 1975
Toimitusjohtaja Carlos Mato López
Kotipaikka Arteijo, Espanja
Toimiala Vaateala
Kotisivu www.zara.com
Zaran myymälä Hongkongissa.

Zaran emoyhtiö Inditex on maailman kolmanneksi suurin tekstiili- ja vaateteollisuusjätti Christian Diorin ja Niken jälkeen. Noin kaksi kolmasosaa Inditexin liikevaihdosta tulee Zara-ketjusta. Talouslehti Forbesin globaalien suuryritysten listalla Inditex oli vuonna 2017 sijalla 276 ja tärkein kilpailija, ruotsalainen Hennes & Mauritz sijalla 506.[2]

Historia muokkaa

Amancio Ortega lähti 13-vuotiaana vaatekaupan apulaiseksi A Coruñaan ja kohosi pian myymälänhoitajaksi. Kun kauppaan tuli töihin 14-vuotias Rosalia, teinit rakastuivat, avioituivat ja alkoivat 1960-luvulla ommella ja myydä vaatteita Arteixossa, La Coruñan lähellä. Vuonna 1975, samana vuonna kuin kenraali Franco kuoli, he päättivät avata myymälän A Coruñaan. Sen nimeksi oli valittu Zorbas, kyltitkin oli tilattu, mutta paikallista samannimistä baaria pitävä yrittäjä vaati nimeä muutettavaksi. Uudeksi nimeksi otettiin Zara.[2]

Myymälöitä avattiin lisää logistisista syistä valtateiden rekkareittien varsille, ja ensimmäinen Espanjan ulkopuolinen Zara avattiin rajan taakse Portugalin Portoon joulukuussa 1988.[2]

Suomeen Zara rantautui 2002, ja Zaran myymälöitä hoiti vuoteen 2013 asti Stockmann franchise-sopimuksella, kunnes Inditex osti itselleen toiminnasta vastanneen Stockmannin tytäryhtiön, Z-Fashion Finland Oy:n[3]. 2000-luvun alkupuolella Stockmann avasi Zara-myymälöitä myös Venäjälle, mutta vuonna 2006 ne siirtyivät Inditexille 41,5 miljoonalla eurolla.[1]

Liiketoimintamalli muokkaa

Zaran mallisto vaihtuu erittäin usein, ja varaston kierto on 12–15 kertaa vuodessa. Zara julkaisee vuodessa 24 mallistoa. Näin samaa vaatetta valmistetaan melko pienenä eränä, mikä tukee yksilöllisyyden mielikuvaa. Monista muista pikamuotiyrityksistä poiketen Zara valmistaa merkittävän osan tuotteistansa omissa tehtaissaan Espanjassa, josta ne toimitetaan lentorahtina pari kertaa viikossa myymälöihin.[1][4][5] Espanjan lisäksi vaatteita valmistetaan Portugalissa, Marokossa, Turkissa ja Aasiassa.[6]

Kritiikkiä muokkaa

Työvoiman hyväksikäyttö muokkaa

Syksyllä 2017 Zaran entisen tehtaan turkkilaiset työntekijät ryhtyivät kampanjaan saadakseen yhtiön maksamaan heille kuuluvat palkkarästit ja luvatut korvaukset tehtaan sulkemisesta. Zaraa on aiemmin arvosteltu myös muun muassa nuorten suunnittelijoiden hyväksikäytöstä sekä tehtaiden huonoista työoloista.[7]

Lapsityö ja orjatyö muokkaa

Zaraa on arvosteltu myös lapsityövoiman käytöstä.[7] Zaralle vaatteita valmistava alihankkija, kiinalainen Vent d'Est, on teettänyt vaatteita Pohjois-Koreassa keskitysleireillä orjatyöllä.[8][9]

Luonnonvarojen tuhlaaminen ja ilmastopäästöt muokkaa

Zaran emoyhtiö Inditex lähettää kaikki vaatteensa kahdesti viikossa saastuttavalla lentorahtina.[10] Lentorahti tuotaa 100% enemmän kasvihuonepäästöjä laivarahtiin verrattuna.[11]

Pikamuodin halpuus saadaan aikaan ympäristön kustannuksella. Muotiteollisuus tuottaa 10% maailman kasvihuonepäästöistä ja muodin kasvihuonepäästöt on lentoliikenteen ja laivarahdin yhteenlaskettuja päästöjä suuremmat. Muoti on maailman toiseksi suurin veden kuluttaja. Halpatuotantomaissa tuotetut vaatteet tuottavat monesti tavallista enemmän hävikkiä sekä niiden jätevedet kemikaaleineen lasketaan suoraan luontoon. 85% maailman tekstiileistä päätyy kaatopaikalle joka vuosi – sillä suuri osa Zaran ja muiden pikamuotiyritysten vaatteista on lyhyitä käyttöiältään.[5][11]

Työolot Suomessa muokkaa

Yleisradio (Yle) julkaisi 18. joulukuuta 2023 verkkosivullaan artikkelin, jossa Ylen toimittajien haastattelemat Zaran työntekijät kertoivat työntekijöiden kokemista heitä kuormittavasta johtamis- ja kommunikointikulttuurista. Myös Ylen haltuunsa saamat tiedot Aluehallintovirastolta ja Zaran työterveyspalveluja toimittavalta yhtiöltä antavat viitteitä siitä, että ”työskentely yhtiön liikkeissä kuormittaa merkittävällä tavalla työntekijöiden terveyttä” ja että ”työn huono organisointi, työntekijöiden epäasiallinen kohtelu ja häirintä aiheuttavat Aleksanterinkadun henkilökunnalle merkittävän tai jopa sietämättömän työterveysriskin”.[12]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 97–98. Edita, 2007. ISBN 9789513749422.
  2. a b c Palo, Jyrki: Espanjalainen vaatejätti Zara kasvaa pysähtymättä: 13-vuotiaana koulun lopettanut perustaja on nyt Euroopan rikkain mies Yle Uutiset. 30.7.2017. Viitattu 3.11.2018.
  3. Stockmann lopettaa Zara-franchising-toiminnan Suomessa 30.1.2013. Stockmann Oyj. Viitattu 3.11.2018.
  4. Niilola, Kari ym.: ”Zara”, Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa, s. 76. LTT-Tutkimus Oy, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b Morgan McFall-Johnsen: The fashion industry emits more carbon than international flights and maritime shipping combined. Here are the biggest ways it impacts the planet. Business Insider. Viitattu 10.11.2020.
  6. Berfield, Susan; Baigorri, Manuel: Zara's Fast-Fashion Edge Bloomberg Business. 14.11.2013. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  7. a b Niskanen, Saara: Palkatta jääneet työntekijät piilottivat lappuja Zaran vaatteisiin – ”Tein tämän tuotteen, jonka aiot ostaa, mutta minulle ei maksettu siitä” Helsingin Sanomat. 5.11.2017. Viitattu 5.11.2017.
  8. VENTD'EST > Partners_VENT D’EST www.ventdest.com.cn. Arkistoitu 17.11.2020. Viitattu 10.11.2020.
  9. ”Ulkolinja: Pohjois-Korean rahapaja”. fi
  10. Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 97. Edita, 2007. ISBN 9789513749422.
  11. a b Nicola Davis: Fast fashion speeding toward environmental disaster, report warns The Guardian. 7.4.2020. Viitattu 10.11.2020. (englanniksi)
  12. Koskela, Miika & Pitkänen, Linnea & Juntunen, Karoliina: Terveydelle vaarallista työtä 18.12.2023. Yleisradio Oy. Viitattu 21.12.2023.

Aiheesta muualla muokkaa