Wikipedia

Yrjö Kouti

Yrjö Leo Kouti (vuoteen 1951 Kankaanpää, 16. elokuuta 1903 Helsinki – 10. helmikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, radiotoimittaja, tietokirjailija, elokuvaaja, viestintäalan toimija ja rakennusalan vaikuttaja. Hänen vanhempansa olivat Kauhavalta kotoisin olevat kirvesmies Elias Kankaanpää ja Matilda Kankaanpää. Hän solmi 1950 avioliiton Pirkko Tuulikki Jokelan (1929–2009) kanssa, josta liitosta hänellä on kaksi lasta: Ilkka Tapani (1951–2011) ja Satu Elina (s. 1956).[1]lähde tarkemmin?

Koulutus muokkaa

Kouti suoritti Yhteis­kunnallisessa korkeakoulussa valtio-opin, kansainvälisen politiikan, sanomalehtiopin ja teknisen tutkinnon opintoja. Vuodesta 1932 hän toimi erilaisissa liike-elämän piiriin kuuluvissa tuonti- ja vientitehtävissä.[1]

Toimittaja muokkaa

Yleisradion vapaana toimittajana Kouti (Kankaanpää) työskenteli vuosina 1936–1948. Hän toimi myös Asuntopolitiikka-lehden päätoimittajana ja useiden muiden lehtien kirjeenvaihtajana[1] ja kirjoitti artikkeleita muun muassa Suomen raittiusravintoloiden ja -hotellien pää-äänenkannattajaan Kunto-lehteen.

Ministeriön tiedottaja muokkaa

Vuosina 1944–1949 hän toimi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön tiedotussihteerinä työvoima-asiain osastolla ja vuodesta 1946 myös rakennusasiain osastolla (KYMRO). Ministeriön alaisena virastona toimi silloin muun muassa asuntorakennustuotannon valtuuskunta eli Arava.

Toiminta tiedotusmiehet ry:ssä muokkaa

Kouti oli Tiedotusmiehet-yhdistyksen perustajajäsen (myöhemmin kunniajäsen) ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1947–1951. Tiedotusmiehet oli ensimmäinen Eurooppaan perustettu viestintäalan järjestö.[1]

Muita tehtäviä tiedottajana muokkaa

Yrjö Kouti toimi oman toimen ohella muun muassa vuosina 1949–1950 talousneuvoston tiedotussihteerinä ja vuosina 1951–1953 valtion taloudellisen tiedotustoimikunnan jäsenenä. Hänen kuului jäsenenä useisiin muihinkin valtiohallinnon asettamiin asunto- ja rakennusalaa käsitelleisiin komiteoihin ja toimikuntiin.[1] Hän oli lisäksi mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lukuisia valtakunnallisia rakennus- ja asuntoalan kampanjoita vuosina 1941–1950.

Väestöliiton toimistopäällikkö ja Aravan kehitys muokkaa

Kouti oli Väestöliiton asuntoasiain toimiston toimistopäällikkönä vuosina 1949–1952. Hän oli sodanjälkeisinä vaikeina, valtavan asuntopulan vuosina mukana Aravan eli valtion asunto­rahoitus­järjestelmän kehittämisessä. Aravajärjestelmä saatiin käyttöön vuonna 1949.[1] Tilanteen vakavuutta kuvasi se, että laki aravajärjestelmästä saatiin valmiiksi lopulta vain kolmessa kuukaudessa. Väestöliiton vuosinaan Koutin keskeisiä ja tärkeimpiä työtehtäviä oli vaikuttaa puutarhakaupunki Tapiolan rakentamisen liikkeellelähtöön.

Asuntosäätiö ja Tapiola muokkaa

Vuonna 1951 Väestöliitto osti Hagalundin kartanonomistaja Arne Grahnilta Tapiolan maa-alueet itselleen, yhteensä 238 hehtaaria. Sen jälkeen perustettiin Asuntosäätiö, jolle Väestöliitto sitten myi kyseiset maat. Asuntosäätiö toimi sitten Tapiolan infrastruktuurin rakennuttajana eli rakensi muun muassa kadut, viemäri- ja vesijohtoverkostot, Suomen ensimmäisen alueellisen kaukolämpölaitoksen ja viheralueet. Varsinaiset asuinrakennukset rakennuttivat yksittäiset asunto-osakeyhtiöt tai muut asuntorakennusalan toimijat. Säätiön perustajajäseniä olivat Väestöliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK), Vuokralaisten keskusliitto, Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liitto ja Virkamiesliitto. Arava oli laajasti käytössä rahoitusmuotona Tapiolaa rakennettaessa. Kun Tapiola vuoteen 1952 mennessä siirtyi toteutusvaiheeseen, niin suurin osa Yrjö Koutille asetetuista tavoitteista Väestöliitossa tällä sektorilla oli toteutunut. Näitä tavoitteita on käsitelty muun muassa kirjassa Koti vaiko kasarmi lapsillemme, jonka on kirjoittanut Väestöliiton silloinen toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen vuonna 1946.

Puutalo Oy muokkaa

Kouti toimi Puutalo Oy:n myynninedistämistoimiston toimisto- ja tiedotuspäällikkönä vuosina 1952–1955. Suomen puutaloteollisuuden uudelleen organisoinnin yhteydessä vuonna 1955 hän jatkoi samoissa tehtävissä myyntiyhdistys Puutalo ry:n palvelukseessa, vuosina 1962–1968 hän toimi lisäksi markkinointiin ja myynninedistämiseen liittyvissä suhdetoimintatehtävissä.[1]

Aineiston tuottaja Enso-Gutzeitin palveluksessa muokkaa

Kouti työskenteli Enso-Gutzeit Oy:n markkinointipäällikkönä vuosina 1968–1976.[1] Lisäksi hän on kirjoittanut tai toimittanut useita puu­talo­rakennus­alan kirjoja ja ollut käsikirjoittajana, kuvaajana ja tuottajana lukuisissa alan mainos-, markkinointi- ja opetus­elo­kuvissa; näistä useita on tehty yhteistyössä elokuvaaja Osmo Harkimon kanssa. Hän veti myös 1960- ja 1970-luvuilla lukuisia Rautian talomestarikursseja.

Helsingin ilmasuojelun toimistopäällikkö jatkosodassa muokkaa

Jatkosodan aikana Yrjö Kouti toimi Helsingin ilmasuojelukeskuksen Sörnäisten teollisuuslohkon toimistopäällikkönä. Hän oli sotilasarvoltaan kersantti, vaikkakin suoritti varusmiespalveluksensa merivoimissa. Kouti toimi myös Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Hän oli vuonna 1940 perustetun Käpylä-Seuran ensimmäinen puheenjohtaja.[1] Hän myös asui suuren osan elämästään perheensä kanssa Käpylässä.

Yksityiselämä muokkaa

Koutin harrastuksiin kuuluivat muun muassa valokuvaus ja elokuvaus, jossa hän käytti jo 1950-luvulla Suomessa silloin vielä melko harvinaista 16 mm:n värielokuvatekniikkaa. Työssä tehdyt elokuvat olivat lähes kaikki äänielokuvia.[1]

Tallenteita Yleisradion ajoilta muokkaa

Teoksia muokkaa

  • Kouti, Yrjö (toimittanut) & Mäenpää, Jorma (tekstit): Kaksikymmentäviisi vuotta suomalaista puutaloteollisuutta: myyntiyhdistys Puutalo 1940-1965. Helsinki: Myyntiyhdistys Puutalo, 1965.
  • Kovanen, Heikki (laatija) & Kouti, Yrjö (kirjoittaja): Rautia talomestarikurssi. Helsinki: Rautakonttori Oy Rautia, 1977. ISBN 951-99136-7-X.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j VI Sininen kirja, s. 186. Kustannus Oy Sininenkirja, 1971.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yrjö_Kouti&oldid=21331073”