Yrjö-Koskinen

suomalainen aatelissuku

Yrjö-Koskinen on suomalainen vapaaherrallinen aatelissuku.[1] Se on osa laajempaa Forsmanin sivistyssukua.[2] Yrjö-Koskisen suvun kantaisä on senaattori ja historioitsija Georg Zacharias Forsman, joka aateloitiin vuonna 1884 nimellä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja suku esiteltiin Suomen ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 264. Yrjö-Koskinen ja hänen jälkeläisensä korotettiin vuonna 1897 edelleen vapaaherralliseen säätyyn ja esiteltiin seuraavana vuonna vapaaherrallisena sukuna numero 62, jolloin aatelissuku nro 264 lakkasi olemasta. Vapaaherrallisella suvulla on suomenkielinen tunnuslause: Vapaa valpas vilpitön.[3][1] Yrjö-Koskinen oli ensimmäinen Suomen aateliin päässyt suku, joka käytti suomenkielistä sukunimeä.

Yrjö-Koskinen-vapaaherrasuvun vaakuna

Yrjö-Koskisen suvun edustajat ovat ansioituneet politiikassa ja virkauralla. Monilla muilla aloilla ovat tulleet maineikkaiksi Y. S. Yrjö-Koskisen veljien ja serkkujen jälkeläiset, jotka ovat käyttäneet joko nimeä Forsman tai Koskimies. Nämä tunnetut suvut ovat siis hyvin läheistä sukua Yrjö-Koskisille. Myös Forsman-aatelissuku on heille etäistä sukua.[2]

Suvun jäseniä muokkaa

 
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Muita Yrjö-Koskinen-nimisiä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Yrjö-Koskinen, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. a b Veli-Matti Autio: Forsman (1500 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004 (päivitetty 17.4.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Yrjö-Koskinen, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.