Wikipedia

Jumala

korkein olento, jota palvotaan yksijumalaisissa uskonnoissa
(Ohjattu sivulta Ylijumala)
Tämä artikkeli kertoo yksijumalaisten uskontojen jumalakäsityksestä. Jumalolennoista yleisesti on oma artikkelinsa.

Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.[1] Monoteistisissa eli yksijumalaisissa uskonnoissa, kuten kristinuskossa, palvotaan yhtä Jumalaa korkeimpana olentona.[2]

Isä Jumala valtaistuimella, saksalainen maalaus 1400-luvulta.

Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalan olemassaoloon ja 19 prosenttia jonkin muun Jumalan olemassaoloon.[3]

Etymologia

muokkaa

Suomen kielen sana jumala saattaa olla kanta-arjalainen lainasana.[4][5][6]

Jumalan olemassaolo

muokkaa
Pääartikkeli: Jumalan olemassaolo

Teismi eli jumalausko on käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia, jotka vaikuttavat todellisuuteen ja ihmisten elämään. Polyteismissä eli monijumalaisuudessa oletetaan useita jumalolentoja. Monoteismin eli yksijumalaisuuden katsotaan syntyneen, kun paikallisten jumalien palvonnasta siirryttiin kirjauskontoihin. Niiden ensimmäisiä muotoja olivat noin 500 eaa. syntyneet juutalaisuus ja zarathustralaisuus.[7] Monoteismia edustavat nykyisin juutalaisuuden lisäksi ennen kaikkea kristinusko ja islam. Laajassa merkityksessä teistisiä käsityksiä ovat myös deismi eli käsitys Jumalasta rajoittuneena kaikkeuden alkusyyksi sekä panteismi, joka samastaa Jumalan todellisuuden kanssa.[1]

Ateismi viittaa näkemyksiin, joista puuttuu oletus Jumalan olemassaolosta. Negatiivinen ateismi viittaa siihen, ettei ole olemassa todisteita Jumalan olemassaolon puolesta, ja positiiviseksi ateismiksi kutsutaan näkemystä, jonka mukaan on tiedollista näyttöä Jumalan olemassaoloa vastaan.[8] Agnostisismiksi kutsutaan näkemyksiä, joiden kannattajat ovat tiedollisesti epävarmoja sen suhteen, onko Jumala olemassa vai ei.[9]

Vuonna 2020 tehtiin kysely filosofeille pääosin englanninkielisten maiden yliopistoissa. Kyselyyn vastanneista 1 785:stä filosofista noin 67 prosenttia ilmoitti olevansa ateisteja ja 19 prosenttia teistejä.[10]

Vuoden 2024 kyselytutkimuksen mukaan 19 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon jumalan olemassaoloon, 20 prosenttia jonkin muun jumalan olemassaoloon ja 28 prosenttia oli epävarmoja tai epäilijöitä. 27 prosenttia ei uskonut jumalan olemassaoloon.[3] Usko Jumalaan vähenee, mitä nuoremmista sukupolvista on kyse.[11][12][13][14] Alle 29-vuotiaista vastaajista 34 prosenttia ei uskonut Jumalan olemassaoloon.[15] Kaikissa ikäryhmissä kristinuskon Jumalaan uskovat olivat yleensä lähempänä oikeistolaista ja konservatiivista arvomaailmaa kuin muut ikäryhmänsä jäsenet.[16]

Uskontojen jumalakäsitykset

muokkaa

Kristinusko

muokkaa
Pääartikkeli: Jumala (kristinusko)

Kristityt uskovat persoonalliseen Jumalaan, joka on luonut kaiken, joka on kaikkialla läsnäoleva ja kaikkivaltias. Kristinuskon mukaan on olemassa vain yksi Jumala, jolla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.[17] Raamatun Vanhassa testamentissa Jumala esiintyy myös nimellä Jahve (”Minä olen se joka olen").[18]

Kristinusko korostaa Jumalaa kaikkeuden luojana ja persoonallisena ylläpitäjänä.[19] Kristinuskon Jumala on ikuinen, vailla alkua ja loppua. Hän loi maailmankaikkeuden tyhjästä, eikä mitään ollut ennen häntä. Kaikkeus ja Jumala ovat toisistaan erillisiä.[20] Kristinusko perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään. Kristinuskossa Jeesus on Jumalan poika, jonka seuraajat saavat pelastuksen, eli kuoleman jälkeen he eivät joudu kadotukseen, vaan elävät ikuisesti Jumalan kanssa taivaassa.[21]

Islam

muokkaa
Pääartikkeli: Jumala (islam)

Islamin Jumala on kristinuskon Jumalan tavoin kaikkivaltias, luomaton, ikuinen ja tuonpuoleinen.[22] Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin[23] Islamissa Jumalan ykseys on korostetumpaa kuin kristinuskossa, joka sisältää kolminaisuusopin ja käsityksen Jeesuksesta Jumalan poikana. Karl-Heinz Ohlig katsoo, että Koraanin käsitys Jumalasta edustaa itäisen kristillisen perinteen varhaista näkemystä. Se tuo esiin alkuperäisen kristillisen monoteismin puhtaana versiona ilman hellenistisen trinitaarisen jumalakäsityksen myöhempiä muotoja.[22]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Salomäki, Hanna ym.: Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus, 2024. ISBN 978-951-693-403-0

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b teismi – – fil. oppi, jonka mukaan kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä on persoonallinen jumaluus. polyteismi – – usko moneen jumalaan, monijumalaisuus. monoteismi yksijumalaisuus. ylijumala Ukko ylijumala. Kreikkalaisten ylijumala Zeus. deismi fil. käsitys jonka mukaan Jumala ei maailman luotuaan ole puuttunut sen kehitykseen; käsitys, jonka mukaan Jumala on kaiken alkusyy. panteismi fil. oppi jumalan ja kaikkeuden samuudesta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.
  2. ↑ jumala. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. ↑ a b Salomäki ym. 2024, s. 79–80.
  4. ↑ EVE:jumala – Sanat sanat.csc.fi. Viitattu 6.3.2024.
  5. ↑ jumala Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 6.3.2024.
  6. ↑ Savimäki, Ismo: Jumalallisia sananselityksiä Crux. 31.5.2022. Viitattu 20.6.2025.
  7. ↑ McNeill, J. R. & McNeill, William H.: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan, s. 99. (The Human Web. A Bird’s-Eye View of World History, 2003.) Suomentanut Natasha Vilokkinen. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-185-2
  8. ↑ Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8
  9. ↑ Rowe, William L.: Agnosticism. Teoksessa Craig, Edward (toim.): Routledge Encyclopedia of Philosophy. London: Taylor & Francis, 1998. ISBN 978-0-415-07310-3
  10. ↑ Bourget, David & Chalmers, David (toim.): The 2020 PhilPapers Survey survey2020.philpeople.org. 1.11.2021. Viitattu 20.6.2025. (englanniksi)
  11. ↑ Haikala, Topias: Tutkijan mukaan 2010-luku oli käännekohta: usko Jumalaan romahti, ja kristinusko alkoi näyttää nuorten silmissä vieraalta Kirkko ja kaupunki. 29.10.2020. Viitattu 22.10.2021.
  12. ↑ Haikala, Topias: 1990-luvulla syntyneiden suhde uskontoon on odottamaton: naiset uskovat miehiä vähemmän Jumalaan, miehet taas uskovat vaikka mihin Kirkko ja kaupunki. 29.10.2020. Viitattu 15.9.2021.
  13. ↑ Haikala, Topias: ”Ehkä ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei” – nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta, ja nyt kuusi heistä kertoo, miksi kirkko tuntuu vieraalta tai läheiseltä Kirkko ja kaupunki. 25.2.2021. Viitattu 15.9.2021.
  14. ↑ Salomäki, Hanna ym.: Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016–2019. Helsinki: Kirkon tutkimuskeskus, 2020. ISBN 978-951-693-403-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
  15. ↑ Salomäki ym. 2024, s. 70.
  16. ↑ Salomäki ym. 2024, s. 86.
  17. ↑ McGrath, Alister: Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan. (Christian Theology. An Introduction, 5. laitos 2010.) Suomentanut Satu Kantola. Helsinki: Kirjapaja, 2012 (5. laitos). ISBN 978-952-247-238-0
  18. ↑ 2 Moos. 3:14–15
  19. ↑ ”Teismi”, Mitä missä milloin tietosanakirja, s. 904. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11669-X
  20. ↑ Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 13–16. (Philosophy of Religion, 1963.) Suomentanut Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969). Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-167-6
  21. ↑ Valen-Sendstad, Aksel: Kristillinen dogmatiikka. Suomentanut Raimo Mäkelä. Helsinki: Uusi Tie, 1985. ISBN 951-619-152-5
  22. ↑ a b Ohlig, Karl-Heinz: Allah und der christliche Gott. Historisch-theologische und inhaltliche Eigentümlichkeiten. Universität Bochum. Ringvorlesung Katholische Theologie, 29.11.2006. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  23. ↑ Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology, s. 81–92. McLean, Virginia: Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7 (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jumala.
 
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jumala.
  • Davidson, Matthew: God and Other Necessary Beings The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
  • Morley, Brian: Western Concepts of God The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
  • Wainwright, William: Concepts of God The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jumala&oldid=23370247”