Yleinen kielitutkinto

Yleinen kielitutkinto (YKI) on mm. suomen, ruotsin tai saamen kielen kielikoe, jonka järjestää vuosittain Jyväskylän yliopisto. Kokeeseen kuuluu suullinen ja kirjallinen osa, joiden arvosanat jaetaan kuuteen tasoon. Tasot vastaavat CEFR-järjestelmän tasoja alla esitetyllä tavalla.

CEFR YKI
A1 1
A2 2
B1 3
B2 4
C1 5
C2 6

Ulkomaalaisen on saavutettava vähintään taso 3 suomen tai ruotsin kielessä, jotta hän voi hakea Suomen kansalaisuutta. [1]

Yleisen kielitutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä. Kieliä on yhteensä 9 ja kahdeksassa niistä voi suorittaa testin kolmella eri tasolla. Italiassa sen sijaan on mahdollista suorittaa testi kahdella eri tasolla. Testit on tarkoitettu aikuisille. Tutkinnosta saa itselleen todistuksen, jossa arvioidaan testatun yleinen kielitaidon taso sekä erikseen kaikki testatut kielitaidon osa-alueet. [2]

Testattavia aihealueita ovat tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Kaikkien testin osien on oltava samalta tasolta. Perustasoon kuuluvat tasot 1 ja 2, keskitasoon 3 ja 4 sekä ylimpään tasoon 5 ja 6. Kuhunkin tasoon tarvittavat taidot on määritelty tasojen kuvauksissa. [2]

Osakokeet muokkaa

Tekstin ymmärtäminen sisältää erityyppisiä tekstejä kuten kirjeitä, viestejä, ilmoituksia, mainoksia, uutisia, artikkeleita ja kertomuksia. Tekstin ymmärtämisessä arvioidaan:

  • aihepiirin tai pääasian ymmärtämistä
  • taitoa päätellä sanojen merkityksiä tekstin perusteella
  • joidenkin yksityiskohtien ymmärtämistä.

Kirjoittamisen testissä tehtävät ovat lyhyitä tai vähän pidempïä. Lyhyitä tehtävätyyppejä ovat esimerkiksi kortti ja viesti sekä pidemmät esimerkiksi kirje tai mielipide. Kirjoittamisen osiossa arvioidaan:

  • kykyä tuottaa lyhyt ja ymmärrettävä annetun ohjeen mukainen teksti.

Puheen ymmärtämisen osuus sisältää viestejä, ilmoituksia, kuulutuksia, uutisia, tiedotuksia, mainoksia, keskusteluja tai haastatteluja eri aiheista. Tässä osiossa arvioidaan seuraavia seikkoja:

  • aihepiirin tai pääasian ymmärtämistä
  • kykyä päätellä sanojen merkityksiä kuullun perusteella
  • joidenkin yksityiskohtien ymmärtämistä.

Puhumisen osuuden suoritus tallennetaan arviointia varten. Suomen ja ruotsin kielen osuudessa keskustellaan myös kasvokkain haastattelijan kanssa, paitsi keskitason kokeessa. Tässä osiossa arvioidaan seuraavia asioita:

  • kykyä viestiä ymmärrettävästi ohjeiden mukaan
  • kykyä puhua arkipäiväisistä asioista
  • kykyä puhua lyhyen valmistelun jälkeen tutusta aiheesta. [3]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa