Avaa päävalikko

Ylämylly

Ylämylly on taajama Liperin kunnassa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kylä sijaitsee Pieksämäen–Joensuun rautatien varrella valtatie 9:n (entinen valtatie 17) sekä valtatie 23:n ja seututien 476 risteyskohdassa, noin 15 kilometrin päässä Joensuusta länteen. Vaikka Ylämylly onkin nykyisin kasvava taajama, henkilöjunat eivät pysähdy enää Ylämyllyn asemalla. Asemarakennus on purettu vuonna 2002. Asemalla on nykyään jäljellä betoninen lastauslaituri ja asemaa käytetään nykyään puunkuormauksen varastona. Lähimmät henkilöliikenteen asemat ovat Viinijärvi (jossa henkilöliikenteen junat eivät enää pysähdy) ja Joensuu.

Ylämyllyyn kuuluu Jyrinkylä (entisen Pohjois-Karjalan Patteriston varuskunta) ja Honkalampi, joista Jyrinkylä on saanut Ylämyllyn väkiluvun kasvamaan. Ylämyllyllä on muun muassa Jyrinkylän, Paloaukean, Lautasuon ja Puolivälin päiväkodit. Tärkeä naapurikylä on Mattisenlahti. Välikankaan teollisuusalue on Ylämyllyn ja Polvijärventien välissä.

Sisällysluettelo

HonkalampiMuokkaa

Honkalampi on 1970-luvulla syntynyt asuinalue, jonka asutusta Honkalampi-keskus nopeutti. Keskuksen työntekijät tarvitsivat asuntoja työpaikan lähesyyteen. Alue rajoittuu Ylämyllyn keskustan ja Honkalampi-nimisen lammen väliin. Aluella on kerros- ja rivitaloja ja omakotitaloja. Siellä on myös entinen päiväkoti, joka on suljettu homevaurioiden takia ja jonka toiminnot on siirretty Puolivälille ja Jyrinkylään. Vieressä sijaitsee neuvola ja terveyskeskuslääkärin ja hammaslääkärin toimitilat.

Honkalammella toimii kehitysvammaisten palveluja tarjoava Honkalampi-keskus. Alueen kaukolämpö tulee samasta lämpölaitoksesta – Honkalampi-keskuksen rakenuksiin ja kerros- ja rivitaloille sekä osaan omakotitaloista. Lämpölaitoksena toimii keskuslaitoksen kolme entistä raskasöljykattilaa yhteisteholtaan kolme megawattia. Kattiloista kaksi muutettu peruskorjauksessa toimivaksi pelleteillä ja kolmas on nykyään kevytöljykäyttöinen ja se toimii varakattilana ja tehonlisänä, jos pellettikattiloiden lämmitysteho ei riitä. Keskuslaitoksen alueelta on osa vanhoja hoito-osastorakennuksia purettu homevaurioiden takia. Osalle keskuslaitoksen aluetta Honkalammen rantaan kunta on suunitellut omakotitontteja. Suunittelu on käynnissä (2018 tilanne).

Jyrinkylä ja varuskunta-alueMuokkaa

Jyrinkylä on asuinalue, joka on syntynyt entisen varuskunnan, Pohjois-Karjalan Patteriston,[1] alueelle Ylämyllyn keskustan ja Pärnävaaran alueen välissä. Pääosa asunnoista on omakotitaloja. Vanhat varuskuntarakennukset ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien käytössä, urheiluhallina ja vanha asuntoalue on asuinkäytössä. Pärnävaarallla toimii nykyään hiihtostadion, jossa voi ampua pienoskiväärillä; ampumarata on 50-paikkainen. Alueella toimi vuosina 1960–1997 Pärnävaaran laskettelukeskus. Sen rinteet ovat pusikoituneet umpeen ja vain vanha etumäen kahviorakennus muistuttaa alueen lasketteluhistoriasta. Laskettelukeskuksella oli monia omistajia, loppujen lopuksi Liperin kunta ei ollut halukas jatkamaan rinnetoimintaa, vaan möi Leitner-hiihtohissit.

SeurakuntataloMuokkaa

Ylämyllyllä ei ole omaa kirkkoa, mutta siellä on seurakuntatalo.

PeruskouluMuokkaa

Kylällä on peruskoulu, jonka rehtorina toimii Riitta Hyttinen ja apulaisjohtajana Päivi Kokko. Koulun oppilasmäärä lukuvuonna 2008–2009 oli 416 oppilasta, joka oli 24 enemmän kuin edellisenä vuotena. Ensimmäisen luokan oppilaita on 64 eli Ylämyllyn koulussa aloittaa noin puolet kaikista Liperin kunnan ykkösluokkalaisista. Koulu on jakautunut kahteen yksikköön.

  • Jyrin koulu, luokat esikoulu ja 1
  • Paloaukean koulu, luokat 2–6; ja 3–9 pienluokat.

Yhteensä koulussa on 317 oppilasta. Koulu otettiin käyttöön kevätlukukautena 2009 Jyrinkylässä. Se remontoitiin vuonna 1954 valmistuneeseen lamellikasarmiin. Oppilaat siirtyivät uusiin tiloihin lakkautetusta Lautasuon koulusta.[2]

Paloaukealle siirtyy oppilaita myös Honkalammen (lakkautus 2010) ja Jyrin yksiköistä.[3]

Aiemmin Ylämyllylle suunniteltiin myös yläkoulua, mutta sitä ei kuitenkaan saatu kylälle.

VaruskuntaMuokkaa

Ylämyllyn varuskunta perustettiin vuonna 1940 vuonna 1926 metsäpalossa palaneelle männikkökankaalle. Vuodesta 1963 varuskunta tunnettiin Pohjois-Karjalan Patteristona (PKarPsto). Joukko-osastoon kuului muun muassa viesti- ja tiedustelupatteri. Patteriston komentajana toimi pitkään everstiluutnantti Martti Lappalainen. Tykistö lakkautettiin 1990. Myös Pohjanmaan tykistörykmentti perustettiin Ylämyllyllä vuonna 1957. Varsinaiseen sijoituspaikkaansa Oulun kasarmille tämä PohmTR siirtyi elokuussa 1959.[4] Varuskunta toimi jonkin aikaa osana Kontiorannassa sijaitsevaa Pohjois-Karjalan Prikaatia, mutta tyhjeni varuskunnan laukkauttamisessa vuonna 1996. Varuskunta-alue kaavoitettiin asuinalueeksi, Jyrinkyläksi. Kasarmit on otettu koulu- ja päiväkotikäyttöön; alueen toinen päiväkoti sijaitsee entisessä sotilaskodissa.[5] Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Ylämyllyn varastoalue on edelleen Ylämyllyllä. Erityisesti varttuneempi väestö tuntee alueen edelleen varuskunnan alueena.

SotilaspalokuntaMuokkaa

Varuskunnassa toimi oma sotilaspalokunta vuoteen 1996 asti. Palokunnan käytössä oli Sisu LV-131 -79 -paloauto, tunnuksena oli L 31. Auton etuovissa oli leijonavaakunat, josta sen tunnisti varuskunan paloautoksi. Auton omisti Liperin kunta, mutta se oli puollustusvoimien käytössä. Sopimukseen kuului, että palokunta osallistuu varuskunnan ulkopuolisiin palohälytyksiin ja hoitaa ja huoltaa kaluston. Myös varuskunnan sairaalan ambulanssi lähti varuskunnan ulkopuolisille hälytyksille. Palokunta hälytettiin sireeni-hälytyksellä ja puhelimilla. Ei ole varmuutta siitä, oliko lisäksi hakulaitteita eli ”piippareita” käytössä. Varuskunnan vesitornin katolla oli moottorisireeni ja samalla hälytti Honkalammen asuinalueella kerrostalon katolla ollut moottorisireeni. Palohälytyksenä oli tasainen yhden minuutin kestävä häytysääni. Sireenien käyttö loppui vuoden 2003 ja vuosien 2016–2017 aikana moottorisireenit purettiin pois Honkalammelta ja vesitornin katolta. Nykyinen elektroninen sireeni on Ylämyllyn paloaseman katolla. Paloauto Sisu L31 palveli pelastuslaitoksella Ylämyllyn asemalla vuodesta 1996 vuoteen 2006, jolloin autosta luovuttiin ja se myytiin juukalaiselle romuliikkeelle, joka romutti sen kokonaan osiksi. Oikeastaan Sisu olisi kuulunut lahjoittaa Paloaukean museolle, mutta auto ehdittiin romuttaa ennen kuin museo perustettiin.

Paloaukean MuseoMuokkaa

Paloaukean Museo avattiin kesäkuussa 2007 entisellä asevarikolla. Museo on auki vain tilauksesta. Sitä ylläpitää Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry.

Ylämylly maailmankirjallisuudessaMuokkaa

Ylämyllyn entisen varuskunnan alueelle Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin alku.

AutomuseoMuokkaa

Ylämyllyn vanha Automuseo on Polvijärventien varressa. Esillä on kymmeniä autoja eri aikakausilta, muun muassa Opel vuodelta 1914 ja Joensuun palolaitoksen ensimmäinen paloauto. Museo on avoinna kesäaikaan keskiviikosta sunnuntaihin. Museolla järjestetään joka toukokuu Susirajan Rompepäivät, jotka tunnetaan autoharrastajien keskuudessa.

UrheiluMuokkaa

Ylämyllyllä toimivia urheiluseuroja ovat Liperi Volley, Ylämyllyn Yllätys ja Ylämyllyn Tennis. Ylämyllyllä pelataan myös pesäpalloa, joukkueena Viinijärven Urheilijat.

Pärnävaaran urheilukeskus on merkittävä hiihtokilpailujen pitopaikka ja kuntoilijoiden suosima ulkoilukeskus. Siellä on erinomaiset suunnistusmaastot, joissa on järjestetty Jukolan viesti viimeksi vuonna 2000.

Jyrinkylässä sijaitsee urheiluhalli, joka on urheiluseurojen ja Jyrin- ja Paloaukean koulun käytössä. Lisäksi honkalammen nuorisotalon (ent. koulu) sali on urheiluseurojen käytössä.

Varuskunta-alueen yhteydessä olevalla Leinosenlammella järjestettiin 1970- ja 1980-luvuilla moottoriveneiden ratakilpailuja. Kilpailut lopetettiin mökkiläisten vastustuksen takia. Moottoriveneiden käyttökieltoa on yritetty purkaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Lammella ei saa ajaa polttomoottorikäyttöisillä veneillä, sallittuja ovat vain soutu- ja sähköperämoottoriveneet.

LähteetMuokkaa

  1. Jyrinkylä 6.11.2015. Pohjois-Karjalan Kylät ry. Viitattu 11.11.2018.
  2. Pohjois-Karjalan radio 7.1.2009
  3. Ylämyllyn kouluun paljon ekaluokkalaisia
  4. Roudasmaa, Stig: Studia Historica Tomus VII: Oulun varuskunnan historia, s. 228-230. Oulun Historiaseura, 1981. ISBN 951-95713-0-2.
  5. Pakarinen, Pekka: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi, s. 330-342.

Aiheesta muuallaMuokkaa