Yhtenäispatentti
Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on uudenlainen eurooppapatentin muoto[1], joka astui voimaan 1.6.2023[2]. Yhtenäispatentti ei korvaa eurooppapatenttia vaan on sen vaihtoehto. Sen jälkeen kun eurooppapatenttihakemus on hyväksytty, hakija voi valita, saattaako sen voimaan vanhaan malliin maakohtaisena eurooppapatenttina vai valitseeko useimmat EU-maat kattavan yhtenäispatentin sekä mahdollisesti sen lisäksi eurooppapatentin niissä maissa, jotka eivät kuulu yhtenäispatenttijärjestelmään.
On arvioitu, että yhtenäispatentin vuosimaksut tulevat halvemmiksi kuin yhtä laajasti voimaan saatetun eurooppapatentin silloin, kun patenttisuojaa halutaan neljässä tai useammassa maaassa. Ehkä vieläkin suurempia säästöjä voi tulla käännös- ja asiamieskuluissa.[1][3] Toisaalta eurooppapatentti mahdollistaa edelleen patenttisuojan rajaamisen patentinhakijan haluamiin kohdemaihin silloin, kun se on sopivin ja kustannustehokkain ratkaisu.[4]
Sopimusmaat muokkaa
Yhtenäispatenttijärjestelmässä on 1.6.2023 alkaen mukana 17 EU-jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro. Lisää EU-jäsenmaita odotetaan liittyvän mukaan myöhemmin.[4][5]
Yhdistetty patenttituomioistuin muokkaa
Uudessa järjestelmässä yhtenäispatentteja ja siihen liittyneissä maissa voimaansaatettuja eurooppapatentteja koskevat riidat riidat käsitellään uudessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC).[6]
Yhdistetyn patenttituomioistuimen keskusjaostot ovat Pariisissa ja Münchenissä. Niiden lisäksi useimmissa mukaan liittyneissä maissa, kuten Suomessa, toimii paikallisjaosto. Suomen paikallisjaosto toimii markkinaoikeuden yhteydessä. Tämä mahdollistaa yhtenäispatentteja koskevien riitojen oikeuskäsittelyn myös Helsingissä.[7]
Patentin voi jatkossa mitätöidä yhdellä päätöksellä koko yhtenäispatenttialueella. Myös patentin loukkaaminen käsitellään keskitetysti yhdistetyssä patenttituomioistuomessa.
Patentinhaltijalla on kuitenkin mahdollisuus jättää perinteiset eurooppapatenttinsa UPC-käsittelyn ulkopuolelle, jolloin riidat käsitellään kunkin maan omassa tuomioistuimessa kuten ennenkin. Tämä niin sanottu opt-out -mahdollisuus edellyttää UPC:lle tehtävää ilmoitusta, jonka voi tehdä milloin vain seitsemän vuoden siirtymävaiheen aikana. Ilmoitusta ei kuitenkaan voi tehdä, jos patenttia vastaan on ehditty nostaa kanne UPC:ssa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Patentoiminen Euroopassa tulee muuttumaan huomattavasti IPRinfo. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ https://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_ulkomailla/yhtenaispatentti.html
- ↑ Cost of a Unitary Patent | Epo.org www.epo.org. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b c PRH - Patentit - Yhtenäispatentti www.prh.fi. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Unitary Patent | Epo.org www.epo.org. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ The Unified Patent Court | Unified Patent Court www.unified-patent-court.org. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Yhtenäispatentti tulee voimaan 1.6.2023 News Powered by Cision. 30.5.2023. Viitattu 26.1.2024.
Aiheesta muualla muokkaa
- Yhtenäispatentti (PRH)
- Unitary Patent (EPO)
- Unified Patent Court (UPC)
- Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistuu – keskustelun aika Suomessa on nyt, EK, 15.4.2014.