Yhdysvaltain lippu

Yhdysvaltain kansallislippu

Yhdysvaltain lippu koostuu punavalkoisesta raidoituksesta ja sinisellä pohjalla olevasta tähtikuviosta. Vaakaraitoja on 13: ylin ja alin ovat punaiset ja vuorottelevat valkoisten kanssa. Vasemmassa ylälaidassa on sininen kenttä, jossa on nykyisin 50 tähteä. Kolmetoista raitaa kuvaavat alkuperäisten siirtokuntien/osavaltioiden lukumäärää ja 50 tähteä nykyisiä osavaltioita. Yksittäisiä raitoja tai tähtiä ei kuitenkaan ole omistettu tietyille alkuperäisille siirtokunnille tai nykyisille osavaltioille, vaan raitojen ja tähtien tehtävänä on vain osoittaa lukumääriä. Lipusta käytetään joskus nimitystä Tähtilippu.

Yhdysvaltain lippu

Mitat ja väritMuokkaa

 
Lipun viralliset mittasuhteet.

Lipun virallinen leveyden (viereisessä kuvassa B) suhde korkeuteen (A) on 1,9:1. Lipussa on 13 tasalevyistä (L) vaakaraitaa, joista seitsemän on punaista ja kuusi valkoista. Vasemmassa yläkulmassa on sininen kenttä, jonka korkeus (C) on seitsemän raitaa ja leveys (D) 2/5 koko lipun leveydestä. Kentässä on 50 valkoista tähteä. Ne ovat yleensä viisisakaraisia ja järjestetty yhdeksään riviin, joista viidessä on kuusi tähteä ja neljässä viisi tähteä. Tähden leveys (K) on 4/5 raitojen leveydestä.[1]

Punaisen ja sinisen värisävyn viralliset nimet ovat "Old Glory Red" ja "Old Glory Blue". Punaisen PMS-värikoodi on PMS 193C ja sinisen PMS 282C.[1]

HistoriaMuokkaa

Kun Yhdysvallat itsenäistyi Isosta-Britanniasta vuonna 1776, itsenäisyyssodan joukot olivat siihen asti marssineet omien rykmenttiensä lippujen alla.[2] Yhdysvaltain kongressi auktorisoi Yhdysvaltain kansallislipun virallisesti vuonna 1777. Näin tehtiin siitä syystä, että maan laivasto tarvitsi oman tunnuksen erottautuakseen merirosvojen laivoista. Lipun kuvaus oli lyhyt. Kongressi määritteli lippuun kolmetoista raitaa, vuorotellen punaisia ja valkoisia, sekä kolmetoista valkoista tähteä sinisellä pohjalla edustamaan “uutta tähtikuviota”. Luku 13 edusti Yhdysvaltain silloisia kolmeatoista osavaltiota. Sitä ennen oli käytetty 13-raitaista lippua, jonka yläkulmassa oli Yhdistyneen kuningaskunnan unionilippu.[3]

Kongressi ei mitenkään selittänyt sinisen, punaisen ja valkoisen värin valintaa lipun väreiksi. Niille on myöhemmin annettu symbolisia merkityksiä, mutta yleisesti arvellaan, että värit valittiin, koska ne olivat entisen emämaankin lipussa.[3]

Kongressi ei myöskään määritellyt valkoisten tähtien muotoa tai niiden sijoittelua siniseen kenttään. Tämän vuoksi Yhdysvaltain lipussa nähtiinkin kauan hyvin monenlaisia tähtien asetteluja ja sakaroiden määriä. Yleiseksi asetteluksi muodostui aluksi viisisakaraisten tähtien muodostama ympyräkuvio, tai 12 tähden ympyrä, jonka keskellä oli 13. tähti.[3]

Lipun suunnittelijan henkilöllisyyttä ei tiedetä varmasti. Kunnia on annettu Francis Hopkinsonille, joka oli heraldiikkaa tunteva taiteilija ja ollut mukana suunnittelemassa myös punavalkoraidallista ja sinikenttäistä Yhdysvaltain vaakunaa. Hopkinson myös laskutti kongressia lipun suunnittelusta, vaikkakin tuloksetta, sillä valtion työntekijänä hänen ei katsottu olleen oikeutettu palkkioon.[4]

Kun Yhdysvaltoihin liittyi kaksi uutta osavaltiota, vuonna 1795 sekä raitojen että tähtien lukumäärä lipussa nostettiin sen mukaisesti 13:sta 15:een. Tällöin vahvistettu versio lipusta kuitenkin pysyi käytössä vuoteen 1818 saakka, vaikka sillä välin Yhdysvaltoihin liittyikin vielä muutama uusi osavaltio. Vuonna 1818 päätettiin, että lipussa on pysyvästi 13 raitaa, mutta tähtiä lippuun lisätään aina sitä mukaa kuin liittovaltioon liittyy uusia osavaltioita, niin että lipussa on aina yhtä monta tähteä kuin Yhdysvalloissa kulloinkin on osavaltioita. Tämä säännös on voimassa edelleen. Uusi versio lipusta on otettu käyttöön uusien osavaltioiden liittymistä seuraavana heinäkuun 4. päivänä. Vuonna 1959 Havaijista tuli 50. ja toistaiseksi uusin osavaltio, ja niinpä vuodesta 1960 lähtien lipussa on ollut 50 tähteä. Tästä 50-tähtisestä lipusta tuli vuonna 2007 lipun pitkäikäisin muoto.[5]

Kansallislipulla ei ollut Yhdysvaltain ensimmäisinä vuosikymmeninä yhtä keskeistä asemaa kuin mikä sillä myöhemmin tulisi olemaan. Sen merkitys alkoi kasvaa sisällissodan aikana 1860-luvulla, ja sen merkitys kansallisena symbolina kasvoi entisestään vuosisadan lopun suuren siirtolaisaallon myötä. Lippua alettiin käyttää koko ajan enemmän julkisissa rakennuksissa ja kouluissa, joissa myös alettiin vannoa aamuisin lippuvalaa.[6]

Postimerkissä Yhdysvaltain lippu esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1869. Lippupäivää juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1877, ja vuonna 1914 viralliseksi lippupäiväksi asetettiin 14. kesäkuuta.[5]

Yhdysvaltain lipun mittasuhteet ja tähtien asettelu standardoitiin vuonna 1912. Yhdysvaltain viralliseksi kansallislauluksi määriteltiin vuonna 1931 lipusta kertova “The Star-Spangled Banner”, ‘Tähtiviiri’. Kongressi hyväksyi virallisen lippulain vuonna 1942. Amerikkalaiset käyttävät kansallislippuaan nykyisin hyvin ahkerasti erilaisissa yhteyksissä.[7]

Lipun versiotMuokkaa

Käytössä Lippu Tähtiä Raitoja Uudet osavaltiot
3. joulukuuta 177514. kesäkuuta 1777   13
14. kesäkuuta 17771. toukokuuta 1795   13 13 Delaware, Pennsylvania, New Jersey, Georgia, Connecticut, Massachusetts, Maryland, Etelä-Carolina, New Hampshire, Virginia, New York, Pohjois-Carolina, Rhode Island
1. toukokuuta 17953. heinäkuuta 1818   15 15 Kentucky, Vermont
4. heinäkuuta 18183. heinäkuuta 1819   20 13 Indiana, Louisiana, Mississippi, Ohio, Tennessee
4. heinäkuuta 18193. heinäkuuta 1820   21 13 Illinois
4. heinäkuuta 18203. heinäkuuta 1822   23 13 Alabama, Maine
4. heinäkuuta 18223. heinäkuuta 1836   24 13 Missouri
4. heinäkuuta 18363. heinäkuuta 1837   25 13 Arkansas
4. heinäkuuta 18373. heinäkuuta 1845   26 13 Michigan
4. heinäkuuta 18453. heinäkuuta 1846   27 13 Florida
4. heinäkuuta 18463. heinäkuuta 1847   28 13 Texas
4. heinäkuuta 18473. heinäkuuta 1848   29 13 Iowa
4. heinäkuuta 18483. heinäkuuta 1851   30 13 Wisconsin
4. heinäkuuta 18513. heinäkuuta 1858   31 13 Kalifornia
4. heinäkuuta 18583. heinäkuuta 1859   32 13 Minnesota
4. heinäkuuta 18593. heinäkuuta 1861   33 13 Oregon
4. heinäkuuta 18613. heinäkuuta 1863   34 13 Kansas
4. heinäkuuta 18633. heinäkuuta 1865   35 13 Länsi-Virginia
4. heinäkuuta 18653. heinäkuuta 1867   36 13 Nevada
4. heinäkuuta 18673. heinäkuuta 1877   37 13 Nebraska
4. heinäkuuta 18773. heinäkuuta 1890   38 13 Colorado
4. heinäkuuta 18903. heinäkuuta 1891   43 13 Idaho, Montana, Pohjois-Dakota, Etelä-Dakota, Washington
4. heinäkuuta 18913. heinäkuuta 1896   44 13 Wyoming
4. heinäkuuta 18963. heinäkuuta 1908   45 13 Utah
4. heinäkuuta 19083. heinäkuuta 1912   46 13 Oklahoma
4. heinäkuuta 19123. heinäkuuta 1959   48 13 Arizona, New Mexico
4. heinäkuuta 19593. heinäkuuta 1960   49 13 Alaska
4. heinäkuuta 1960 – (nykyinen)   50 13 Havaiji

EsikuvanaMuokkaa

Itsenäisten valtioiden nykyisistä lipuista Yhdysvaltain lippuun pohjautuvat Chilen lippu, Kuuban lippu, Liberian lippu ja Malesian lippu. Lisäksi Panaman lippuun otettiin vaikutteita Yhdysvaltain lipusta.[8]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Vile, John R.: The American Flag: An Encyclopedia of the Stars and Stripes in U.S. History, Culture, and Law. ABC-Clio, 2018. ISBN 978-1-4408-5789-8.

ViitteetMuokkaa

  1. a b The United States US flags. Viitattu 26.11.2021.
  2. Vile 2018, “Introduction: Colonial History”
  3. a b c Vile 2018, “Introduction: The Founding Period”
  4. Vile 2018, “Part II: A–Z Entries: Hopkinson, Francis”
  5. a b Vile 2018, “Timeline”
  6. Vile 2018, “Introduction: The Early Republic”
  7. Vile 2018, “Introduction: World Wars I and II”
  8. Complete Flags of the World. DK, 2014. ISBN 978-1-4654-1967-5.

Aiheesta muuallaMuokkaa