Yhdysnimi
Yhdysnimi on kielitieteessä erisnimi, jossa on vähintään kaksi nimenosaa[1].
Yhdysnimi paikannimenä muokkaa
Paikannimet ovat usein yhdysnimiä. Suuri osa niistä kirjoitetaan yhteen, esimerkiksi Korkeasaari ja Alajärvi. Osa nimistä kirjoitetaan yhdysmerkillä kuten Etelä-Suomi.[2]
Nykyään tällaisissa paikannimissä lähes aina kumpikin osa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Aikaisemmin rajoiltaan epätarkkoja alueita tarkoittavissa yhdysnimissä alkuosa usein kirjoitettiin pienellä alkukirjaimella[3]. Oli myös mahdollista, että yhdysnimellä, jonka alkuosa alkoi pienellä alkukirjaimella, oli eri merkitys kuin yhdysnimellä, joka erosi viimeksi mainitusta vain siinä, että alkuosakin alkoi isolla. Esimerkiksi Keski-Suomi tarkoitti pelkkää maakuntaa nimeltä Keski-Suomi mutta keski-Suomi laajempaa aluetta.[4]
Yhdysnimi etunimenä muokkaa
Yhdysnimi on Suomessa etunimi, joka on muodostettu kahdesta etunimestä yleensä yhdistämällä ne yhdysmerkillä.[5] Tällöin molemmat yhdysnimeen sisältyvät nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. On myös yhdysmerkittömiä yhdysnimiä. Yhdysmerkillistä tapaa pidetään parempana. Toisaalta osa yhdysmerkittömistä yhdysnimistä on vakiintunut uusiksi itsenäisiksi nimiksi.[6]
Suomessa yhdysnimi katsotaan aina yhdeksi nimeksi. Suomen etunimistä harvinaisen suuri osa on yhdysnimiä. Naisten etunimistä on vähintään 40 prosenttia yhdysnimiä ja miesten etunimistä hieman vähemmän.[5] Suomessa yhdysnimiä annettiin tytöille varsinkin 1900-luvun puolenvälin tienoilla, pojille varsinkin 1960-1980-luvulla. Sekä tyttöjen että poikien osalta yhdysnimimuoti meni ohi noin 20–30 vuodessa.[7] Suomen yleisin yhdysnimi on Anna-Liisa, ja Suomen yleisin miehen yhdysnimi on Veli-Matti.
Kukka-Maaria on ainoa Suomen nimipäiväkalenterissa oleva yhdysnimi. Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Ainiala, Terhi & Saarelma, Minna & Sjöblom, Paula: Nimistötutkimuksen perusteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-992-0.
Viitteet muokkaa
- ↑ Yhdysnimi; Tieteentermipankki (lähteenä Kiviniemi Eero, Pitkänen Ritva Liisa & Zilliacus Kurt: Nimistöntutkimuksen terminologia. Terminologin inom namnforskningen. Castreanuksen toimitteita 8; 1974.)
- ↑ Paikannimet: yhteen vai erilleen? Kotuksen ohje
- ↑ Nykysuomen käsikirja (1977), Osmo Ikolan osio Kielioppi ja kielenopas
- ↑ Meidän maa (1954), osio Keski-Suomi
- ↑ a b Ainiala-Saarelma-Sjöblom 2008, 229
- ↑ Suvi Mäkelä: Jan-Erik ja Sarianna – yhdysnimien kirjoitustapa; Kielikello 4/2011; Kotus
- ↑ Kustaa Vilkuna: Etunimet, Pirjo Mikkosen kirjoitus vuonna 2007 otetussa (viidennessä) painoksessa, s. 20