Yhdistynyt Silla
Yhdistynyt Silla oli Sillan kuningaskunnan muodostama valtio Korean niemimaalla. Silla oli laajentunut kilpailijoidensa kustannuksella Kiinan liittolaisena ja yhdistyneestä Sillasta puhutaan Goguryeon kukistumisen jälkeen vuonna 668. Yhdistyneen Sillan muodostumista voidaan pitää dynastisen Korean historian vaiheen alkuna. Yhdistynyt Silla heikkeni 700-luvulta lähtien ja lopulta eri kapinaliikkeet loivat uusia dynastioita. Yksi näistä oli Wang Geonin perustama Goryeo-dynastia, joka pakotti yhdistyneen Sillan viimeisen kuninkaan luopumaan vallasta vuonna 935.
| Yhdistynyt Silla 통일신라 統一新 |
|
|---|---|
|
|
|
|
|
|
| Valtiomuoto | Monarkia |
| Kielet | Sillan kieli |
| Edeltäjä(t) |
Baekje Goguryeo |
| Seuraaja(t) | Goryeo |
Historia muokkaa
Korean niemimaalla sijainnut Sillan kuningaskunta oli 600-luvulla liittoutunut Kiinan Tang-dynastian kanssa niemimaan kahta muuta valtiota, Baekjea ja Goguryeoa vastaan. Silla ja sen kiinalaiset liittolaiset valtasivat Baekjen vuonna 660 ja seuraavana vuonna koitti sotaretki aiemmissa sodissa Kiinaa vastaan heikentyneen Goguryeon alueelle. Goguryeo kukistui vuonna 668 ja sen alueet jaettiin Kiinan ja Sillan kesken.[1] Tang-dynastialla oli vaikutusvaltaa kahden vallatun korealaisen kuningaskunnan alueella. Silla oli käyttänyt hyödykseen liittoa kiinalaisten kanssa kilpailijoidensa kukistamiseksi, mutta nyt sen entisestä liittolaisesta tuli sen uusi kilpailija. Tang-dynastia joutui kuitenkin samoihin aikoihin taistelemaan tiibetiläisiä vastaan ja Silla saattoi käydä sotaan Kiinaa vastaan. Kiinalaisista otettiin sarja voittoja vuosina 675 ja 676, ja lopulta Tang-dynastia tunnusti Sillan autonomisena valtiona..[2] Silla hallitsi koko Korean niemimaata Daedongjoen eteläpuolella. Sillan vaikutusvallan ulkopuolelle jääneille entisen Goguryeon valtion alueelle pohjoisessa muodostui puolestaan Parhaen valtio.[3]
Silla oli saavuttanut itsenäisyyden Tang-dynastiasta, mutta maiden välille kehittyi tributaarisuhde, jolla Silla tunnusti Kiinan yliherruuden. Diplomaattisten suhteiden ohella kaupalla Kiinan kanssa oli suuri merkitys ja korealaiset kauppiaat menestyivät hyvin halliten suurta osaa koko Itä-Aasian merikaupasta.[3] Valtio alkoi kuitenkin heiketä sisäisestä hajanaisuudesta 700-luvun lopulta lähtien. Vuodesta 822 Sillassa vaikutti laajoja kapinaliikkeitä yläluokan sukujen taistellessa keskenään ja talonpoikien muodostaessa rosvojoukkoja. Keskushallinnon ote alueistaan löyheni kapinoitsijoiden perustaessa uusia dynastioita. Entisen Baekjen valtion alueelle perustettiin myöhempi Baekje vuonna 892 ja vuonna 901 muodostettiin puolestaan myöhempi Goguryeo. Korean niemimaalla hallitsi näin jälleen kolme eri kuningaskuntaa. Näistä yhdistynyttä Sillaa uhkaamaan nousi etenkin myöhempi Goguryeo. Vuonna 918 Wang Geon järjesti vallankaappauksen myöhemmässä Gogureyossa perustaen uuden Goryeo-dynastian. Wang Geon pakotti vuonna 935 yhdistyneen Sillan viimeisen kuninkaan luopumaan valtaistuimestaan ja myöhemmän Baekjen kukistuessa seuraavana vuonna Korea oli yhdistynyt uudestaan Goryeo-dynastian alaisuudessa.[4]
Kulttuuri muokkaa
Aiemmin Sillassa omaksuttu buddhalaisuus voimistui selvästi yhdistyneen Sillan valtakaudella. Buddhalaisuuden ohella levisi myös hallinnon ja virkamiehistön ideologia kungfutselaisuus, joka jäi kuitenkin vielä lähinnä yläluokan tekijäksi.[5] Taolainen filosofia vaikutti puolestaan etenkin Sillan hwarang-sotilasluokan keskuudessa.[6] Sillan hallintojärjestelmä kiinalaistui. Sen hovissa tuli käyttöön kiinalaisia seremonioita ja virkanimikkeitä. Kiinan kieltä ja kirjoitusjärjestelmää käytettiin laajalti.[5] Toisaalta Sillassa puhuttu sillan kieli levisi yhdistyneen Sillan hallitsemiin osiin Baekjessa ja Goguryeossa. Sillan kieli muodostaa nykyisen korean kielen kantamuodon ja ennen sen leviämistä alueella puhuttiin useita eri kieliä, jotka ovat saattaneet olla sukua esimerkiksi japanille ja mantšulle.[1]
Sillan yhteiskunta oli luonteeltaan aristokraattinen ja säätyjaon perustan muodosti niin sanottu golpum-järjestelmä. Golpum-hierarkiassa eri säädyt luokiteltiin "luun laadun" mukaan ylimpään pyhän luun ja alempaan tosiluun luokkaan. Korkeampaan luokkaan kuuluivat hallitsevan Kim-klaanin jäsenet, joiden äiti oli Pak-klaanista. Pak-klaanin jäsenet ja muut Kim-klaanin jäsenet olivat puolestaan tosiluun luokkaa. Yhdistyneen Sillan kuninkaat tulivat tavallisesti Kim-klaanista, mutta he saattoivat kuulua 600-luvulta lähtien myös golpum-järjestelmän alempaan tosiluun luokkaan. Luu-asteiden aristokraateilla oli usein hallitsijoilta lahjoina saatuja maita ja orjia. He pitivät yllä omia armeijoitaan ja linnoituksia, mikä antoi yhteiskunnalle hajanaisen feodaalisen ilmeen. Talonpojat asuivat usein pakkosiirrettyinä maaseudun kylissä.[5]
Lähteet muokkaa
- Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan. Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0.
- Kim Jinwung: A history of Korea : from “Land of the Morning Calm” to states in conflict. Indiana University Press, 2012. ISBN 978-0-253-00078-1. (englanniksi)