Panssari-Sisu

suomalainen panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo
(Ohjattu sivulta XA-202)

Pasi (Panssari-Sisu) on suomalaisvalmisteinen kuusipyörävetoinen kuljetuspanssariajoneuvo.

Pasi (Sisu XA-180)
Suomalaisten IFOR-joukkojen Pasi
Suomalaisten IFOR-joukkojen Pasi
Valmistushistoria
Valmistusmaa  Suomi
Tekniset tiedot
Tyyppi Kuljetuspanssariajoneuvo
Pituus
– pelkkä runko 7,34 m (XA-185)
Leveys 2,88 m (XA-185)
Korkeus 2,47 m (XA-185)
Taistelupaino 13 500 kg (XA-185)
Akselisto 6×6
Maksiminopeus
– tiellä 105 km/h
– maastossa 8 km/h vedessä
Toimintasäde 900 km
Pääase 1 × 12,7 mm itkk
Moottori Valmet 612 DWI 4 stroke, turbo intercooler (XA-185)
– kilowattia 185 kW
Miehistö 2 (johtaja, ajaja) + 18 kuljetettavaa (XA-185)

Kehitys muokkaa

Suomen puolustusvoimien aloitettua panssaroitujen kuljetusajoneuvojen suunnittelun 1980-luvun alussa Valmetin traktoritehdas ja Sisun kuorma-autotehdas jättivät tarjouksen, ja Sisun tarjous hyväksyttiin. Ennen vuosituhannen vaihdetta vaunujen valmistaja vaihtui Suomen valtion puolustusvälineyritysjärjestelyiden yhteydessä Sisu Defencestä Patria Vehiclesiin.

Ensimmäiset Pasit valmistettiin vuonna 1983. Ne olivat tyyppiä XA-180. Tarjouskilpailun hävinnyt, metsätraktorin perusrakenteen pohjalta Valmetin suunnittelema rinnakkaisprototyyppi Valmet 1912-6 eli ”PaVa” (PanssariValmet) oli joitakin aikoja palveluskäytössä, kunnes se museoitiin ajokuntoisena.[1]

1990-luvun alkupuolella Pasien moottori, akselisto ja voimansiirto uusittiin, ja uusi malli oli tyyppimerkinnältään XA-185. Moottori oli kuusisylinterinen Valmetin dieselmoottori, jonka teho on 185 kW.

Kansainvälisen kysynnän lisäännyttyä 1990-luvun loppupuolella kehitettiin XA-186, XA-188 ja edelleen XA-203, jotka käyttivät samaa perusrakennetta kuin aikaisemmat mallit mutta joissa panssarointia parannettiin merkittävästi sekä peruspanssaroinnin osalta että mahdollistamalla modulaarinen lisäpanssarointi. Lisääntyneen painon vuoksi Pasien moottoriin, akselistoon ja voimansiirtoon tehtiin muutoksia. Lisäksi mallit suunniteltiin alun perinkin aseistettaviksi konekivääri- tai tykkitornein.

Kaikista XA-sarjan ajoneuvoista on valmistettu erikoisversioita erilaisiksi erikois- ja järjestelmäalustoiksi. XA-180-sarja sisältää muun muassa tutka- (Maalinosoitustutka 87 ja 87M) ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmäalustoja (Ilmatorjuntaohjus 90/90M), XA-185-sarja ambulanssi- ja suojelutiedusteluajoneuvoja (SUTI), XA-186-sarja komentopaikka-, ambulanssi- ja korjaamovaunuja sekä XA-200-sarja Yhtymän viestijärjestelmän (YVI) viestivaunuja (VIPA), Elektronisen sodankäynninvaunuja (ELSO) sekä komentopaikka- (KOPA ja TUPA) ja esikuntavaunuja (EPA). Prototyyppeinä on lisäksi kokeiltu ainakin panssarintorjuntaohjusvaunuja, tykkitornillisia rynnäkkövaunuja ja AMOS-kranaatinheitinjärjestelmää. Tavallinen kuljetuspanssariversio voidaan myös varustaa panssaroiduksi paloautoksi.[2]

Vaunun mallimerkkejä ovat: Sisu XA-180, Sisu XA-185, Patria XA-186, Patria XA-188 ja Patria XA-202/XA-203. Sisun (myöh. Patrian) mallinumerointi toimii siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat, että kyseessä on panssariajoneuvo, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota numero 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0, joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota.

Pasin viimeistä mallia XA-203:a seurasi malli AMV (Armoured Modular Vehicle). AMV:tä ei kutsuta enää Pasiksi.

Mallit muokkaa

 
XA-185 -kuljetuspanssariajoneuvo 12,7 m NSV -ilmatorjuntakonekiväärillä.
 
XA-185 lääkintä-Pasi.

Pasi XA-180, XA-185 ja XA-203 muokkaa

Paseja käyttää Suomen puolustusvoimien lisäksi yli kymmenen Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamiseen osallistuvaa maata, Viron puolustusvoimat ja suojeluskunta.

Suomen puolustusvoimilla on XA-180- ja XA-185-sarjojen Paseja kaikkiaan 425 kappaletta.milloin? XA-200-sarjaa Suomessa on 148 vaunua. XA-180- ja XA-185-vaunuissa on norjalaisvalmisteinen kehälavetti, johon voidaan kiinnittää 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääri 96. XA-203:ssa sama ase on kiinnitetty tähtäyslaitteilla varustettuun Patrian OWS-torniin, jota voidaan käyttää panssarinsuojasta. 1980-luvun Pasit modernisoitiin vuosina 2014–2017 istuimien, sähköjärjestelmän ja ulkopinnoitteen osalta ja moottorit peruskorjattiin Patrialla.[3]

Virolle myytiin joulukuussa 2004 60 rauhanturvakäytössä ollutta kunnostettua Pasi XA-180:tä. Osa niistä meni myös Kaitseliitin käyttöön. Virossa vaunujen mallinimenä on Pasi XA-180EST. Pasi XA-180EST on varustettu kehälavettiin kiinnitetyllä raskaalla Browning M2 -konekiväärillä. Kehälavetin ympärille on rakennettu panssarisuojus. Lisäksi Pasi XA-180EST:iin on lisätty sisäpuolinen sirpalesuojaus ja parannettu miinasuojausta.

Ruotsissa Pasi XA-180:t tunnetaan nimellä Pansarterrängbil XA180 eli Patgb XA180. Ruotsi hankki ensimmäiset neljä niin sanottua YK-varusteltua (mm. ei uintikykyä) XA-180:tä vuonna 1988 YK-joukkojensa käyttöön ja vuokrasi vuonna 1992 Suomelta 70 lisävaunua. Vuonna 2004 Ruotsi palautti Suomeen 26 vaunua ja lunasti muut. Ruotsalaiset XA-180:t on varustettu ruotsalaisella panssaroidulla kehälavetilla. Aseistuksena käytetään raskasta Browning M2 -konekivääriä. Vaunut on varustettu suojasavuheittimillä. Ruotsalaiset ovat lisäksi muuttaneet osan vaunuistaan korjaamo- ja ambulanssiversioiksi.[4]

Ruotsi osti 104 kappaletta XA-200-sarjan ajoneuvoja vuonna 2000. Myöhemmät hankinnat ovat nostaneet kokonaismäärän 165:een. Ruotsalaiset kuljetus- ja erikoisversiot tunnetaan nimellä XA-203S ja komentopaikka-ajoneuvot XA-202S.[5] Ruotsin puolustusvoimissa molempien mallien nimi on Pansarterrängbil 203A (Patgb 203A). Ruotsin puolustusvoimat käyttää kuutta eri versiota XA-200-sarjan ajoneuvoista:

  • Kuljetuspanssariajoneuvo Trupptransport (aseistettu 20 mm m/47D-automaattikanuunatornilla, jotka siirrettiin käytöstä poistetuista PBV302-kuljetuspanssarivaunuista, XA-203S)
  • Panssarintorjuntaohjusajoneuvo PVRobot (aseistettu BILL-panssarintorjuntaohjustornilla, XA-203S)
  • Korjaamo-ajoneuvo REP (XA-203S)
  • Kranaatinheitinryhmänajoneuvo GRK (kuljettaa heittimen miehistön ja kranaatteja, sisältää kiinteän paikannus- ja laskinkaluston, vetää perässä 120 mm:n kranaatinheitintä, XA-203S)
  • Ambulanssi (kuljettaa kaksi makaavaa potilasta, ei tornia eikä aseistusta, XA-203S)
  • Komentopaikka-ajoneuvot Stridsledning (versiot prikaati-, pataljoona- ja komppaniatasoille, XA-202S)[6]

Pasi XA-186 muokkaa

 
Norjalainen Sisu XA-186.

Vuonna 1994–1996 valmistettiin Norjaan 22 kappaletta XA-186-mallin vaunua. Näistä 18 oli miehistövaunuja, kaksi johtovaunuja, yksi ambulanssi ja yksi korjaamoajoneuvo. Vaunujen tekniset vaatimukset olivat korkeat. Sivupanssarointi vakiovaunussa on 16 millimetriä hardox-levyä, joka normaalisti pysäyttää jalkaväen kiväärin luodin, mutta Naton käyttämä volframiluoti läpäisee sen. Suunnittelijoiden olikin suunniteltava ajoneuvo, joka täyttäisi tämän osalta Naton vaatimukset. Lisäpanssaroinnin aiheuttamasta painonlisän takia Pasi XA-186 ei ole uintikykyinen. Tosin ajoneuvo kylläkin kellui testeissä, mutta sen katosta ei jäänyt vedenpinnan yläpuolelle kuin noin 10 senttimetriä.

Johtovaunujen testit olivat vaativat, eli ajoneuvon oli lähdettävä käyntiin ”omin avuin” 40 °C pakkasesta oltuaan ”standby-tilassa” 24 tuntia. Käytännössä se tarkoittaa, että vaunun ase, radio, lämmitys sekä valvonta ovat olleet päällä tuon ajan. Ambulanssimalli on muuten muiden kaltainen, mutta siinä ei ole tornia. Korjaamoajoneuvo on varustettu kappaletavaranosturilla, jolla voidaan poikkeusolosuhteissa, esimerkiksi metsässä nostaa toisesta ajoneuvosta moottori pois.

Ajoneuvojen valmistus- ja toimitusaikataulu oli kireä. Sisu Defence toimitti neljä eri ajoneuvoryhmää kahden vuoden sisällä siitä, kun suunnittelijat olivat saaneet tarvittavat suunnitelmat tuotantovalmiiksi. Testeissä ilmeni myös erilaisia ongelmia, esimerkiksi se, että vaunun kallistuessa 10 asteen verran, sähköllä toimiva tykkitorni ei enää jaksanut kääntyä. Ongelma korjattiin vaihtamalla englantilaisiin tykkitorneihin tehokkaammat servomoottorit.

Sisu XA-186 -ajoneuvo oli muutos koko Sisu Defencen tulevaisuutta ajatellen, sillä Sisun oli pakko ryhtyä kehittämään ajoneuvoja, jotka läpäisisivät myös kansainväliset tarkastuskriteerit. Osaltaan tähän kehitystarpeeseen vaikuttivat Suomen puolustusvoimien pienentyneet tilaukset.

Pasi XA-188 muokkaa

 
Alankomaalainen XA-188 Afganistanissa vuonna 2007.

Alankomaat tilasi vuonna 1996 yhdeksänkymmentä XA-188 GVV -ajoneuvoa (Gepantserd Voertuig voor Vredesoperaties, suom. ’panssaroitu kuljetusajoneuvo rauhanturvaoperaatioihin’), jotka poikkeavat Norjan tilaamista XA-186:n malleista vain modulaariseksi suunnitellun panssarointinsa osalta, joka tuli myöhemmin XA-200-sarjaan. XA-186:n tavoin myöskään XA-188 ei ui, mutta sen kahluusyvyys on 1,5 metriä. Panssaroinnin luvataan suojaavan 14,5 millimetrin panssarinläpäisyluodeilta, ja siksi XA-188 painaa 23 000 kilogrammaa. XA-188 on viimeinen Valmet 612 -moottoria käyttävä XA-malli. Ensimmäinen XA-188 toimitettiin 24. lokakuuta.milloin? Kaiken kaikkiaan 24 ajoneuvoa toimitettiin vuonna 1998, loput vuonna 1999.lähde? Vaunuista 70 on Alankomaiden kuninkaallisen armeijan käytössä ja 20 merijalkaväen. Näistä on ambulanssiversio, XA-188 GWT sekä XA-188 COM -komentomuunnos.[7]

XA-188 GVV on aseistettu OWS-tornilla, jota voidaan käyttää panssarin suojasta. Tornissa on .50-kaliiberinen raskas Browning M2 -konekivääri sekä 7,62×51-kaliiperinen FN MAG -konekivääri. Lisäksi tornissa on kuusi putkea suojasavuheitteiden ampumiseen.[7]

XA-188:n miehistöön kuuluu vaununjohtaja, ajaja ja ampuja. Miehistön lisäksi armeijan versio kuljettaa seitsemää miestä ja merijalkaväen viisi. Ambulanssiin mahtuu kolme potilasta.[7]

Alkuperäinen kauppahinta oli 82 miljoonaa dollaria. Käyttö-, hankinta- ja kehityskustannukset ajoneuvoa kohti vuonna 2007 olivat 1,9 miljoonaa euroa [8]. Vuonna 2010 Viro osti Alankomailta 81 käytettyä Pasi XA-188:aa.lähde?

 
XA-202 VIPA (VIestiPAsi)
 
XA-202 EPA (EsikuntaPAsi)

Pasi XA-202 muokkaa

Pasi XA-202 on XA-200-sarjaan perustuva panssaroitu ajoneuvo, joka on valmiusyhtymien johtamisjärjestelmien alustojen päätyyppi. XA-202 nimenä tarkoittaa noin 200-kilowattista Panssari-Sisun kolmatta kehitysversiota, joiden numerointi alkoi 0:sta. XA-202:ia on varustettu muille myös yhtymille komento- ja viestitarkoituksiin.

XA-202:n perusmalli on yhtymän viestijärjestelmään kuuluva VIPA (VIestiPAsi). XA-202 VIPA:ssa voi olla suunnitteluvaunun laitteet (SEP; System Execution and Planning), valvontavaunun (OSC; Operation System Control) -laitteet sekä viestiasemien valvontalaitteet (FC; Facility Control), joiden kokoonpanoja on neljää mallia.

XA-202 VIPA:ssa on hydraulisesti nouseva teleskooppimasto linkkiradioasemaa varten. Siksi siihen viitataan suomen puhekielessä Viesti-Pasina.[9] Kannella olevan nostettavan teleskooppimaston vuoksi XA-202:n painopiste on korkeampi kuin tavallisen jääkäreiden käytössä olevan ajoneuvon. Korkean painopisteen ajoneuvo on kallistustilanteissa herkempi kaatumaan kuin matalamman painopisteen ajoneuvo. Turvallisuuden vuoksi ajoneuvoon on lisätty keulalle pystysuuntainen tanko kaapelinleikkuriksi, mikä estää liian matalalla roikkuvan, mahdollisesti osittain pudonnutta kaapelia vahingoittamasta vaunussa ulos katselevaa tähystäjää. Viesti-Pasissa on radiolaitteet ja kuuden hengen miehistö, yleensä ajaja, panssari-aliupseeri, viestialiupseeri ja kolme viestimiestä.

Yhtymän viestijärjestelmä -version lisäksi XA-202:sta on ainakin kaksi eri komentopaikkamallia; KOPA (KOmentopaikka PAsi) pataljoonatasolle ja EPA (Esikunta PAsi) sitä suuremmille johtoportaille sekä ainakin kaksi tuliasemamallia; KT-TUPA (KenttäTykistö – TUliasema PAsi) ja KRH-TUPA (KRanatinHeittimistö – TUliasema PAsi).

Operatiivinen toiminta muokkaa

Alankomaissa XA-188-mallia käytti Kuninkaallinen 11. Ilmarynnäkköprikaati Afganistanin Uruzganin maakunnassa. Ainakin yksi XA-188 tuhoutui tienvarsipommien räjähdyksissä 7. kesäkuuta 2009. Tällöin haavoittui kolme sotilasta, joista yksi vakavasti. Lisäksi 6. huhtikuuta 2007 kersantti Robert Donkers kuoli onnettomuudessa, jossa XA-188 kaatui.

Ruotsalainen rauhanturvaaja kuoli 16. lokakuuta 2010 tienvarsipommin räjähdyksessä, joka tuhosi ruotsalaisen XA-203-ajoneuvon. Kuollut sotilas toimi vaunun johtajana. Samassa tienvarsipommin räjähdyksessä, joka tapahtui noin 50 kilometrin päässä Mazar-e Šharifin kaupungista länteen, loukkaantui kaksi muuta ruotsalaista sotilasta.[10] Tapahtuman jälkeen Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi myös suomalaisten Pasien heikosta suojasta nykyisiä tienvarsipommeja vastaan.[11] Panssaroinnin lisääminen tekisi Pasista kuitenkin kömpelömmän ja hitaamman ajaa.

Kuvagalleria muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Mäkipirtti, Markku: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960–2000. Tampere: Apali Oy, 2006. ISBN 978-952-5026-50-4.

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa