Wismarin torvi
Wismarin torvi tai joskus myös Wismarin lur on Skandinavian pronssikauteen liitetty varhainen pronssinen lur eli pronssitorvi, joka on löytynyt Pohjois-Saksasta Mecklenburgista noin kuuden metrin syvyydestä suoturpeesta. Se on muita lureja vähemmän kaareva ja niitä lyhyempi. Sillä ei vielä tuolloin ollut suuaukon edessä koristekiekkoa, kuten on ollut myöhemmillä lureilla. Se ajoitetaan yleensä aikavälille 1300–1100 eaa. eli Monteliuksen periodille III, mutta kalliopiirroksien ja muiden seikkojen vuoksi sille on ehdotettu ajoitukseksi myös periodia I tai periodin II alkupuoliskoa. Silloin sen ajoitus siirtyisi ajalle 1600–1400 eaa. Samantapaisia torvia on löytynyt Pohjois-Saksasta myös Parchimin läheltä Bochinista ja Teterowista.[1][2][3][4][5]
Kuvaus muokkaa
Wismarin torvesta löytyi ainoastaan kolme pronssista osaa, jotka kuvaillaan seuraavassa. Muu osa torvesta oli ollut orgaanista ainetta, josta ei ole jäänyt maatumisen vuoksi mitään jäljelle. Ennallistettu torvi noudattaa pronssiosien muotoja ja siksi torvi muistuttaa alkuhärän valtavaa sarvea, jonka terävässä päässä on torven suukappale. Suukappale on pronssia, ja se on noin 17,5 senttimetriä pitkä, ja suukappaleen suuhun tulevan osan ulkohalkaisija on noin 3 senttimetriä ja ilma-aukon halkaisija lähes 2 senttimetriä leveä. Torven keskellä olevan renkaan halkaisija on yli 6 senttimetriä, ja rengas on 2 senttimetriä leveä. Renkaassa on lenkki kantohihnaa varten.[2][6][7]
Torven suuaukossa on pronssinen koriste- ja vahvikerengas, joka on 15 senttimetriä pitkä. Koska torven muoto on sarvimainen, on vahvikerenkaan halkaisija suuaukostaan 12,5 senttimetriä ja toisesta päästään 10 senttimetriä. Suuaukon rengas on koristeltu niin, että se jakautuu ensin seitsemään rengasmaiseen segmenttiin. Niihin on piirretty toistuvia koristekuvioita, jotka esitellään suuaukosta alkaen:[2][6][7]
- segmentti 1: kolmioita ja pisteillä muodostetut viivat lyöty leimasimilla
- segmentti 2: peräkkäin piirrettyjä laivakuvioita ruotsalaisten kalliopiirrosten tyyliin, segmentin reunoihin lyöty pisteviivat leimasimella
- segmentti 3: kaiverrettu neljätoista spiraalikuviota, joiden jatkeet yhdistyvät viereisiin spiraaleihin
- segmentti 4: aurinkokuvio, ristipyöriä, laivoja, kolmioita ja S-kirjaimen muotoisia käärmeitä, jotka eroteltu toisistaan poikittaisilla rasterinauhoilla
- välissä kapea rengas ja siinä kantohihnan kiinnityslenkki
- segmentti 5: reunoja kiertävät pisteviivat, ja niiden väliin kaiverrettu yhdentoista peräkkäisen spiraalin sarja
- segmentti 6: suuaukon puoleista reunaa seuraava rasterinauha, vastakkaisessa reunassa toistuva vierekkäisten U-kirjaimen muotoisten kaarien sarja, kaarien muotoja seuraava pienten pisteiden sarja
- segmentti 7: reunoja seuraavat U-kirjaimen muotoisten kaarien sarjat, reunoista katsoen segmentin sisään osoittavat kaarien piikit, niiden välissä kaiverrettuja laivakuvioita ja suuria ristiviivoja sekä keihästä ja pyöreää kilpeä pitelevät ihmishahmot
Useiden segmenttien alueilla on niittejä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Zur Geschichte des Mecklenburger Alphorns Mecklenburger Alphörnern. Viitattu 3.5.2018. (saksaksi)
- ↑ a b c d Christian, Georg & Lisch, Friedrich: Metallbeschlag eines Hifthorns von Wismar (s. 67–77) Jahrbücher des Vereins für Mecklenburgische Geschichte und Altertumskunde, band 3. 1838. Viitattu 3.5.2018. (saksaksi)
- ↑ Von Holzhaider, Hans: Möglicherweise kämpften die Parteien um die Kontrolle einer Brücke Süddeutsche Zeitung. 16.11.2015. Viitattu 3.5.2018. (saksaksi)
- ↑ Utnes, Ole.J.: The Bronze Lurs O.J.'s Trumpet Page. Arkistoitu 22.1.2018. Viitattu 3.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Kristiansen, Kristian & Larsson, Thomas B.: The Rise of Bronze Age Society (s. 195) 2005. Cambridge University Press. Viitattu 3.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Lorenz, Thomas: Die Schaltregel auf dem Blashorn von Wismar (PDF) weltwunder-himmelsscheibe.de. 2010. Viitattu 3.5.2018. (saksaksi)
- ↑ a b Moesgaard-Museum
Aiheesta muualla muokkaa
- Look and Learn: Bronze Horn or Trumpet, found at Wismar, in Mecklenburg(valokuva 1897 tehdystä piirroksesta) (englanniksi)