Wilm Hosenfeld

Wilhelm Adalbert Hosenfeld (2. toukokuuta 1895 Mackenzell, Hessen, Saksa – 13. elokuuta 1952 Stalingrad, Venäjä) oli alkuaan opettaja ja Saksan armeijan kapteeni toisen maailmansodan aikana. Hän auttoi, pelasti ja piilotti useita puolalaisia, mukaan lukien juutalaisia saksalaisten valtaamassa Puolassa. Hänet muistetaan ennen kaikkea puolanjuutalaisen pianistin ja säveltäjän Władysław Szpilmanin auttamisesta Varsovan raunioissa.

Wilm Hosenfeld
Henkilötiedot
Syntynyt	2. toukokuuta 1895 Mackenzell, Hessen, Saksa
Kuollut	13. elokuuta 1952 (57 vuotta) Stalingrad, Venäjä, Neuvostoliitto
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Saksan keisarikunta Natsi-Saksa
Palvelusvuodet	1914–1917, 1939–1945
Taistelut ja sodat	Ensimmäinen maailmansota Toinen maailmansota
Sotilasarvo	Kapteeni
Aiheesta muualla
www.hosenfeld.dk
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Hosenfeld värvättiin Wehrmachtiin elokuussa 1939 ja sijoitettiin Puolaan syyskuun puolivälissä 1939 Neuvostoliittoon sotavankeuteen joutumiseensa asti 17. tammikuuta 1945. Hänen ensimmäinen määränpäänsä oli Pabianice, missä hän osallistui sotavankileirin rakentamiseen ja toimintaan. Seuraava paikka joulukuusta 1939, oli Wegrów, missä hän oli kunnes hänen pataljoonansa siirrettiin toiset 30 kilometriä pois Jadówista toukokuun lopussa 1940. Hänet siirrettiin viimein Varsovaan heinäkuussa 1940, missä hän vietti sodan lopun, pääosin liitettynä vartiopataljoona 660:een, Wach-Regiment Warschaun osana, missä hän palveli pataljoonan urheilu-upseerina ja esikuntaupseerina.

Vaikka Hosenfeld oli Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäsen vuodesta 1935, hän ei uskonut puolueensa natsipolitiikkaan siten kuin monet kollegansa. Hosenfeldin luottamus vallitsevaan politiikkaan mureni viimeistään sen jälkeen kun hän näki kuinka puolalaisia kohdeltiin. Hän ja muutamat kanssaupseereistaan tunsivat sympatiaa vallatun Puolan ihmisiä kohtaan sekä olivat häpeissään siitä miten jotkut maanmiehistään kohtelivat puolalaisia. Hosenfeld auttoikin puolalaisia milloin vain mahdollista.

Hosenfeld ystävystyi monien puolalaisten kanssa, ja jopa yritti oppia heidän kielensä. Hän muun muassa kävi puolalaisten kirkoissa ja salli jo vuonna 1939 sotavankileirillä olleiden vankien pitää yhteyttä perheisiinsä vastoin sääntöjä ja vapautti ainakin yhden liian aikaisin. Varsovassa hän käytti asemaansa antaakseen turvapaikan ihmisille, huolimatta heidän taustoistaan (hän antoi pakolaisstatuksen ainakin yhdelle saksalaisellekin), jotka olivat vaarassa joutua syytteisiin tai jopa Gestapon pidättämiksi, joskus antamalla heille uudet paperit ja työtä urheilustadionilta, joka oli hänen valvonnassaan.

Hosenfeld joutui neuvostojoukkojen vangiksi Błoniessa, pienessä kaupungissa 30 kilometriä länteen Varsovassa, komppaniansa kanssa mitä oli johtamassa. Neuvostoliittolaiset määräsivät hänelle 25 vuotta pakkotyötä oletetuista sotarikoksista, jotka oli vain laitettu hänen yksikkönsä tilille.^lähde? Huolimatta useista vetoomuksista neuvostoliittolaiset eivät uskoneet ettei hän ollut syyllistynyt sotarikoksiin. Hän kuoli sotavankeudessa 13. elokuuta 1952, kello 22.00 jälkeen illalla aortan repeämään. Häntä oli vankeudessa jatkuvasti pahoinpidelty.^lähde?

Hosenfeldia esittää Thomas Kretschmann elokuvassa Pianisti, joka perustuu Władysław Szpilmanin muistelmiin.

Szpilmanin poika Andrzej Szpilman oli pitkään pyytänyt Yad Vashemia kunnioittamaan Wilm Hosenfeldia Vanhurskaat kansakuntien joukossa-ei-juutalaisena, jotka riskeerasivat henkensä pelastamalla juutalaisia. Hänen kanssaan Szpilmanin perhe ja tuhannet muut pyytävät että Hosenfeld saisi tällä tavoin tunnustusta sodan aikaisesta hyvästä toiminnastaan.

Lokakuussa 2007 Puolan presidentti kunnioitti Wilm Hosenfeldia myöntämällä Hänelle postuumisti Polonia restitutan Komentajan ristin. (puolaksi Krzyż Komandorski Orderu Odrodzenia Polski).

16. helmikuuta 2009 Yad Vashem myönsi kapteeni Wilm Hosenfeldille postuumisti ”Vanhurskaat kansakuntien joukossa” -arvon. 19. kesäkuuta 2009 israelilaiset diplomaatit esittivät hänen lapsilleen siitä mitalin.