William Hyde Wollaston

William Hyde Wollaston FRS (6. elokuuta 176622. joulukuuta 1828) oli brittiläinen tiedemies, joka löysi alkuaine palladiumin vuonna 1802 sekä toisen platinametallin rodiumin vuonna 1804.[1]

William Hyde Wollaston

Wollaston oli vuonna 1802 ensimmäinen, joka havaitsi auringon spektrissä tummia viivoja, jotka myöhemmin tunnetaan nimellä Fraunhoferin viivat.[2]

Wollastonista tuli Royal Societyn jäsen vuonna 1793 ja hän toimi lyhyesti sen puheenjohtajana vuonna 1820. Hän sai vuonna 1802 arvostetun Copley-mitalin, jota on jaettu yhtämittaisesti vuodesta 1731.

Wollastonille myönnettiin myös RS:n Royal Medal vuonna 1828. Hänen itsensä mukaan on nimetty vuodesta 1831 jaettu Wollaston-mitali. John Franklin nimesi vuonna 1821 hänen mukaansa Wollaston-järven Saskatchewanissa, Kanadassa. Myös mineraali wollastoniitti on nimetty hänen mukaansa[1].

LähteetMuokkaa

  1. a b William Hyde Wollaston Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.2.2017.
  2. Fraunhofer lines Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 509. "William Hyde Wollaston (1766–1828)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
  • Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 427. "Joseph von Fraunhofer (1787–1826)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.