Wilhelm Lavonius

suomalainen juristi ja taloustieteilijä

Wilhelm Lavonius (14. helmikuuta 1832 Viipuri25. huhtikuuta 1897 Helsinki[1]) oli suomalainen juristi ja taloustieteilijä. Hän toimitti suomennoksen Suomen perustuslaeista ja aloitti suomenkielisten lainopinluentojen pitämisen. Luennot on julkaistu 1932.[1]

Lavoniuksen vanhemmat olivat laamanni Magnus Vilhelm Lavonius (1800–1875) ja hänen toinen puolisonsa Helena Blondina Hornborg. Hän kävi Viipurin lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1850. Lavonius valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857 sekä molempien oikeuksien kandidaatiksi 1865 ja molempien oikeuksien lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1873. Hän sai varatuomarin arvon 1870.

Lavonius toimi Helsingin tyttökoulun saksanopettajana vuodesta 1857, vt. yliopistonsihteerinä 1863 ja 1864 ja vt. ylimääräisenä suomen kielen professorina oikeustieteellisessä tiedekunnassa 1865–1869. Hän oli Suomen senaatin prokuraattorintoimituskunnan sihteerinä vuodesta 1875, Viipurin hovioikeuden asessorina vuodesta 1881 sekä hovioikeudenneuvoksena 1888–1889.[2]

Lavonius oli naimisissa 1868–1893 Maria Fransiska Westzynthiuksen (k. 1893) kanssa. Heidän poikiansa olivat vuorineuvos Magnus Karl Lavonius, toimitusjohtaja Wilhelm Alexander Lavonius ja vuorineuvos Robert Johannes Lavonius,[1] samoin kuin lääkintöneuvos Herman Lavonius.[3]

Teoksia muokkaa

  • Suomen kansan lapsuuden elämä ja vanhat laulunsa ; toimittanut Wilhelm Lavonius. Wasenius & C:o, 1858
  • Avioliitto, vanhemmat ja holhous : ensimmäinen Helsingin yliopistossa suomenkielellä esitetty systemaattinen oikeustieteellinen luentosarja : den första systematiska rättsvetenskapliga föreläsningskurs, som föredragits på finska språket vid Helsingfors universitets. Liitteenä Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 1932-aikakauskirjassa. Helsinki 1932

Lähteet muokkaa

  1. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 391
  2. Kotivuori, Yrjö: Vilhelm Lavonius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.8.2014.
  3. Kuka kukin oli (Viitattu 27.9.2020)