Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Pohjois-Karjala
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamiseen Talkoot-sivulla.
- Pohjois-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
Kuvauskohteet: Heinävesi.
 | Heinäveden kirkko on vuosina 1890–1891 rakennettu puinen, tyyliltään uusgoottlainen kirkkorakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko sijaitsee Etelä-Savossa Heinäveden kirkonkylässä.  Sijainti 62.43307629°N, 28.62719211°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Rakennus (305172) ja kohde (200735) Rakennusperintörekisterissä.
 Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden kirkko (Q476128) Wikidatassa
 Arkkitehti Josef Stenbäck
|  | |
Heinäveden luostarit Heinäveden Lintulan ja Uuden Valamon luostarit ovat historiallisesti nuoria, mutta ne edustavat vuosisataista Laatokan Karjalan luostariperinnettä uusilla asuinsijoillaan. Rakennettu kulttuuriympäristö 1152 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden luostarit (Q30505986) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari. Luostarin nykyinen johtaja on igumenia Mikaela. Luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari. Sijainti 62.571111111111°N, 28.591666666667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (308688) ja kohde (203373) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari (Q2558854) Wikidatassa
|  | |
Q26257006 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.
Lue ja muokkaa kohdetta Q26257006 (Q26257006) Wikidatassa
| |||
.JPG) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit. Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Etelä-Savossa. Luostari jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen Valamon luostarin perinnettä kun tämä toisen maailmansodan jälkeen evakuoitiin Suomen nykyiselle alueelle. Sijainti 62.563055555556°N, 28.790555555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305394) ja kohde (200973) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostari (Q1776224) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit. Valamon luostarin pääkirkko eli uusi kirkko Heinävedellä on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle. Ortodoksinen kirkko rakennettiin 1975–1976 ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Paavali 5. kesäkuuta 1977 juhlallisin menoin. Sijainti 62.56277847°N, 28.79055595°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin pääkirkko (Q18603794) Wikidatassa
Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit. Valamon luostarin talvikirkko Heinävedellä sijaitsee luostarin pääkirkon yhteydessä. Se on pyhitetty Valamon luostarin pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen muistolle. Valamon luostarin pääkirkko ja talvikirkko noudattavat pohjoisvenäläisen ortodoksiluostarin arkkitehtuuria. Luostarissa on tyylin mukaisesti erillinen talvikirkko. Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi) (Q11900075) Wikidatassa
Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
| ||
Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Rakennettu kulttuuriympäristö 1133 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Q30506533) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Etelä-Savossa Heinävedellä Karvion kylässä. Kanava yhdistää Kermajärven Karvionjärveen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti. Sijainti 62.514722°N, 28.641389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Karvion kanava (Q11870232) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Etelä-Savossa Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905. Työt alkoivat vuonna 1903, ja vuoden 1905 aikana valmistuivat kaivutyöt ja kivisulku. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä. Kanavan sulkuportit ovat tyypiltään puurakenteisia salpausportteja tyhjennys- ja täyttöluukuilla. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 4,4 metriä. Silta ja sulkuportit ovat toiminnaltaan sähkömekaanisia. Sijainti 62.394444°N, 28.758333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kerman kanava (Q11870993) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Kermankoski on Heinäveden kunnassa, Kerman kylässä, Heinävedentiellä sijaitseva koski. Kermankoski on suosittu kalastus- ja freestylemelontapaikka. 2007–2008 tehdyn kalataloudellisen kunnostuksen myötä Kermankoskeen rakennettiin melojia varten kaksi freestylemelontaan soveltuvaa stopparia, jotka toimivat eri vedenkorkeuksilla. Kosken läheisyydessä sijaitsee vuosina 1903–1906 rakennettu Kerman kanava, joka on nykyisinkin toiminnassa. Toinen suosittu kalastuskoski Heinävedellä on Karvionkoski. Sijainti 62.395833°N, 28.745278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kermankoski (Q5391410) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Pilpan kanava sijaitsee Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4–0,95 metriä. Kanava rakennettiin 1903–1904. Sulku rakennettiin itäpuolelle Pilpan koskea. Tammikuussa 1903 aloitettiin rakentaminen ja maaliskuusta kesäkuuhun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa. Kanavan sulkuportit ovat tyypiltään puurakenteisia salpausportteja tyhjennys- ja täyttöluukuilla. Tekniikaltaan ne ovat sähkömekaanisia. Kanavalla ei ole enää omaa miehitystä, se on automatisoitu. Sijainti 62.326667°N, 28.762222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pilppa (Q24318107) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Varistaipaleen kanava sijaitsee Heinäveden kunnan Varistaipaleen kylässä. Se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Kanava kuuluu Kallaveden reitin itäiseen haaraan Juojärven reittiin, joka yhdistyy Varisvedellä maailman kauneimmaksikin vesireitiksi kutsuttuun Heinäveden reittiin. Kanava on Pohjoismaiden syvin. Kanava on pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja maan ainoa nelisulkuinen kanava. Kanavan neljän sulun putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä. Vuosina 1911-1913 rakennettu kanava on pituudeltaan 1 100 metriä ja kanavan läpi voivat kulkea alukset joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Kanavan ylittää kääntösilta jonka alikulkukorkeus on suljettuna 1,7 metriä. Silta on tekniikaltaan sähkömekaaninen. Sijainti 62.549°N, 28.639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Varistaipaleen kanava (Q3490993) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Vihovuonteen kanava sijaitsee Heinävedellä, Etelä-Savossa. Yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava on 250 metriä pitkä ja pudotuskorkeudeltaan 0,8 - 1,0 metriä. Kanava on rakennettu 1903-1905. Kanava kaivettiin Vihonvuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Vuoden 1903 lopulla rakennustyöt alkoivat ja kivisulku rakennettiin syys-marraskuussa 1905. Rakennuskustannukset olivat kokonaisuudessaan 155 794 markkaa. Sijainti 62.396667°N, 28.716944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vihovuonne (Q24305729) Wikidatassa
|  | |
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Välikanava on Heinävedellä Varistaipaleen kanavan ja Taivallahden kanavan välillä sijaitseva avokanava joka rakennettiin 1911-1914. Kanava on pituudeltaan 160 metriä ja sen kautta kulkevien alusten suurin leveys voi olla 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Sijainti 62.56055556°N, 28.64972222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Välikanava (Q21198383) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Vääräkosken kanava sijaitsee Heinävedellä Heinäveden reitin varrella Kermajärven ja Joutsenveden välillä. Kanava rakennettiin vuosina 1903–1905 samaan aikaan kun Heinäveden reitille rakennettiin myös Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Vääräkosken kanavan pituus on 240 metriä, ja siinä ei ole sulkuja, eli kyseessä on avokanava. Alusten suurin sallittu leveys on 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 9,5 metriä. Sijainti 62.3875°N, 28.70888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vääräkosken kanava (Q11902192) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet. Taivallahden kanava on kaksisulkuinen kanava Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä. Se on itsepalvelukanava, mutta sitä valvotaan ja tarvittaessa ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95–5,45 metriä. Kanava rakennettiin vuosina 1911–1914. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus suljettuna ja alimman sulun ollessa täynnä on 0,6 metriä. Sijainti 62.563333°N, 28.670556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Yläkanava (Q24304639) Wikidatassa
|  | |
Hentulansaari varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä Sijainti 62.48046607°N, 28.67584975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000010953 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hentulansaari (Q65094224) Wikidatassa
|  | ||
Hoikansaari varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä Sijainti 62.45886275°N, 28.70269555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010016 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hoikansaari (Q65094221) Wikidatassa
|  | ||
 | Humalniemen kalliomaalaus sijaitsee Iso-Vihtarin Humalniemessä Heinävedellä Etelä-Savossa. Kyseessä on erikoinen kalliomaalaus, jonka ainoa tunnistettava kuvio esittää tasasivuista kolmiota. Kalliomaalauksen ilmoitti Sulo Strömberg vuonna 1998. Maalaukselle ei ole tehty ajoitusta. Sijainti 62.342684°N, 28.979407°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010020 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Humalniemen kalliomaalaus (Q18681831) Wikidatassa
|  | |
Ilohovi ajoittamaton kuppikivi Heinävedellä Sijainti 62.38152951°N, 28.57082418°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ilohovi (Q65094227) Wikidatassa
|  | ||
Kalmosaari historiallinen hautasaari Heinävedellä Sijainti 62.54746232°N, 28.60610808°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000004940 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kalmosaari (Q65094223) Wikidatassa
|  | ||
Linjasaari varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä Sijainti 62.45484859°N, 28.70644137°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010017 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Linjasaari (Q65094228) Wikidatassa
|  | ||
Pieni Vahtisaari varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä Sijainti 62.4946405°N, 28.66476466°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pieni Vahtisaari (Q65094222) Wikidatassa
|  | ||
Syrjäsaari varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä Sijainti 62.46378897°N, 28.68666695°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010018 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Syrjäsaari (Q65094220) Wikidatassa
|  | ||
 | Vierunvuoren kalliomaalaus sijaitsee Enonveden pohjoisosassa, Ruokoveden ja Koloveden välisessä Vierunsalmessa Heinävedellä Etelä-Savossa. Kalliomaalaus sijaitsee Heinäveden kirkosta noin 14,5 km eteläkaakkoon. Maalauksen löysi Ari Lyytikäinen vuonna 1975 ja se ajoitetaan kivikauteen kampakeraamiseen kauteen. Sijainti 62.317705°N, 28.751865°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 90010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vierunvuoren kalliomaalaus (Q18682846) Wikidatassa
|  |