Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Lappeenranta

Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
Kilpailuohjeet Kuvauskohteet maakunnittain Jälleenvalokuvan lataus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Kartta Neuvonta English


Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain

Kuvauskohteet: Lappeenranta.

Automaattisesti luodun listan loppu.
Anola

poistettu rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa (ei rauhoitettu)

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.08078951°N, 28.51976876°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 173000003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Anola (Q65104994) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heposalo

    varhaismetallikautinen lapinraunio Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.09196007°N, 28.08786433°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 405010014 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heposalo (Q65104999) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huhtiniemi 2

    historiallinen joukkohauta Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05482068°N, 28.15112484°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007994 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huhtiniemi 2 (Q65104976) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Härkävuori

    mahdollinen ajoittamaton ruumiskalmisto Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.93617045°N, 28.29209337°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013757 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Härkävuori (Q65104997) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalliokoski

    keskiaikainen ja rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.02274088°N, 28.25567886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 405010040 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalliokoski (Q65105000) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kauskilan Kappelinmäki on ainoa Suomessa sijaitseva Suomen varhaiskristillisen ajan karjalainen ruumiskalmisto. Se sijaitsee noin kymmenen kilometriä Lappeenrannan keskustasta etelään, Ylisen Viipurintien varrella. Arkeologisissa kaivauksissa sieltä on löydetty myös keskiaikaisen puukirkon jäänteet.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.977202°N, 28.159307°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 405010012 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kappelinmäki (Q31029407) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet

    Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1180 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet (Q30509670) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet.

    Kanavansuu on kaupunginosa Lappeenrannan itäosissa, noin kahdeksan kilometrin päästä keskustasta. Kaupunginosa sijaitsee aivan Saimaan kanavan vieressä. Asukkaita Kanavansuulla on noin 1500.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kanavansuu (Q18659815) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet.

    Kaukaan saha on Lappeenrannassa sijaitseva UPM-Kymmene-konserniin kuuluva sahalaitos joka on yksi Suomen suurimpia. Sahan tuotantokapasiteetti oli vuonna 2013 500 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa ja höyläämön 60 000 kuutiometriä. Sahan ja höyläämön palveluksessa on noin 160 henkilöä. Tuotanto menee pääasiassa puusepän- ja huonekaluteollisuuteen sekä rakentamiseen.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaukaan saha (Q18659918) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaukaan sellu- ja paperitehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet.

    UPM Kaukas on UPM-Kymmene Oyj:n suurin tehdasintegraatti. Tehdasalueella valmistetaan sellua, paperia, sahatavaraa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja energiaa. Kaukaalla sijaitsevat myös UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä UPM Metsän Itä-Suomen puunhankinnan johto ja Lappeenrannan metsäpalvelutoimisto. UPM:n tehtaat sijaitsevat Lappeenrannan Kaukaalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.066667°N, 28.244444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaukaan sellu- ja paperitehdas (Q11870493) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaukas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet.

    Kaukas on Lappeenrannan kaupunginosa. Se sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä itään Saimaan rannalla entisen Lauritsalan kauppalan alueella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06364056°N, 28.24310472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaukas (Q23818858) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keltavuoren kalliomaalaus

    Keltavuoren kalliomaalaus sijaitsee Humaljärvellä Keltavuoren rannassa Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa. Maalauksen löysi Heimo Lensu vuonna 1976 ja se ajoitettaan kivikaudelle tai pronssikauden alkuun. Jussi-Pekka Taavitsainen tarkensi ajoitusta vuonna 1977 neljännen vuosituhannen toisen puoliskon ja toisen vuosituhannen toisen puoliskon väliin ennen ajanlaskun alkua.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.944092°N, 28.037426°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 405010015 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keltavuoren kalliomaalaus (Q18659972) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirstansuo, Pitkäkangas

    historiallinen jatulintarha Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.75859404°N, 28.02263919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 978010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirstansuo, Pitkäkangas (Q65104996) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kolikkoinmäki

    Kolikkoinmäki oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Alun perin Viipurin maalaiskuntaan kuulunut Kolikkoinmäki syntyi muiden itäisten esikaupunkialueiden tapaan 1860-luvun jälkeen ja se liitettiin kaupunkiin vuonna 1924.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.80967297°N, 28.17547069°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002289 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolikkoinmäki (Q18660130) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Konnunsuon vankila

    Konnunsuon vankila oli Lappeenrannan kaupungissa Konnunsuon kylässä, entisen Joutsenon kaupungin alueella sijainnut täytäntöönpanovankila. Sinne sijoitettiin vapausrangaistukseen tuomittuja lähinnä Kaakkois-Suomen aluevankilan alueelta. Laitoksen ohjepaikkaluku oli vuoden 2009 lopussa 109 ja vuoden 2009 keskivankiluku 137, mutta vuonna 2006 siellä on ollut kirjoilla samanaikaisesti jopa 280 vankia. Haminan työsiirtola oli hallinnollisesti Konnunsuon vankilan alainen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.031389°N, 28.553056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 940 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Konnunsuon vankila (Q11872362) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuikonmäki

    historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.76834614°N, 27.92863148°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002286 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuikonmäki (Q65104983) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeen Marian kirkko

    Lappeen Marian kirkko on luterilainen kirkko Lappeenrannan keskustassa Keskuksen kaupunginosassa. Se on Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluvan Lappeen seurakunnan kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1794.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05838291°N, 28.18837008°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305142) ja kohde (200705) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1385 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeen Marian kirkko (Q15782003) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Juhana Salonen
  • Lataa kuva
    Lappeen Marian kirkon tapuli
    Lappeen Marian kirkon tapuli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeen Marian kirkko.

    kellotapuli Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05766898°N, 28.18745572°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304691) ja kohde Lappeen Marian kirkko (200705) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304691) ja kohde (200705) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeen Marian kirkon tapuli (Q55595267) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Lappeen tuomiokunnan kanslia ja käräjätalo (Komendantin talo)

    virka-asunto Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0657517°N, 28.18388495°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303422) ja kohde (200078) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeen tuomiokunnan kanslia ja käräjätalo (Komendantin talo) (Q55024719) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki

    Lappeenranta on harvinainen ja monipuolinen rajamaakuntaan rakennettu linnoitus- ja varuskuntakaupunkikokonaisuus, jonka strateginen merkitys on vaihdellut eri aikoina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1170 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (Q30505836) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko on Lappeenrannassa Linnoituksen kaupunginosassa sijaitseva ortodoksinen kirkko. Se valmistui 1785, ja se on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva ortodoksikirkko. Kirkon praasniekka on 1. lokakuuta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06493868°N, 28.18405262°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305379) ja kohde (200958) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko (Q19705683) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan Lyseon lukio
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lyseon lukio on lukio-opetusta antava oppilaitos Lappeenrannan keskustassa Leirin kaupunginosassa. Vuonna 2018 Lyseon lukiossa oli 591 opiskelijaa. Lyseon lukio on Kimpisen lukion ohella toinen Lappeenrannan kunnallisista lukioista.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan Lyseon lukio (Q17382124) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lappeenrannan kirkko sijaitsee Lappeenrannan keskustassa Pallo–Tyysterniemen kaupunginosassa. Se on valmistunut vuonna 1924, ja se on Lappeenrannan luterilaisen seurakunnan pääkirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0604°N, 28.1806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan kirkko (Q3585552) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan linnoitus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lappeenrannan linnoitus on alun perin ruotsalainen linnoitusjärjestelmä, jota ovat laajentaneet myös venäläiset. Linnoituksen rakentaminen alkoi Lappeenrannan kaupungin perustamisen jälkeen 1649.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06583333°N, 28.18333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007474 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan linnoitus (Q11874684) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan satama
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lappeenrannan satama on satama Lappeenrannan Kaupunginlahdella, Linnoitusniemessä ja Rapasaaressa. Siihen kuuluu matkustajasatama sekä vieras- ja pienvenesatamia. Rapasaari toimi myös kaupungin rahtisatamana ennen Mustolan sataman valmistumista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.062888888889°N, 28.188306111111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan satama (Q22138381) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan taidemuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lappeenrannan taidemuseo on vuonna 1965 perustettu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueellinen vastuumuseo. Vastuumuseo siitä tuli vuonna 2020 uuden museolain myötä. Se toimii Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevissa vanhoissa tykkivarikon rakennuksissa, jotka on rakennettu vuonna 1789.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.064734°N, 28.182972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan taidemuseo (Q18346772) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan varuskunta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lappeenrannan varuskunta on varuskunta Lappeenrannan kaupungissa. Se sijaitsee Leirin ja Lentokentän kaupunginosissa ja jakautuu Rakuunamäen, Sairaalanmäen ja Leirikentän alueisiin.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan varuskunta (Q18760218) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lönnrotin koulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Lönnrotin koulu on noin 160 oppilaan peruskoulu Lappeenrannassa. Se sijaitsee Leirin kaupunginosassa Rakuunamäen kasarmialueen, Lappeenrannan kirkon ja Lyseon lukion välissä. Koulu on osa Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.059027777778°N, 28.180027777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1170 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lönnrotin koulu (Q20736898) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Maanpuolustusopisto oli Lappeenrannassa sijainnut Suomen puolustusvoimien oppilaitos, joka koulutti opistoupseereita. Pääsyvaatimuksena oli varusmiespalveluksessa suoritettu AUK tai RUK, kouluasteen ammatillinen tutkinto, lukion oppimäärä tai sotilassoittajan tutkinto, enintään 25 vuoden ikä ja pääesikunnan määräämien soveltuvuustestien ja kokeiden suorittaminen hyväksytysti. Lisäksi henkilön tuli olla henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta opistoupseerin ammattiin sopiva

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05861111°N, 28.175°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maanpuolustusopisto (Q5396734) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maasotakoulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki.

    Maasotakoulu (MAASK) on Suomen maavoimien joukko-osasto ja puolustushaarakoulu, jonka kotipaikka on Lappeenranta. Vuodesta 2015 alkaen osia Maasotakoulun toiminnoista sijaitsee myös Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maasotakoulu (Q10577606) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot
    Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot

    Lappeenrannan Raatihuoneen lähellä on keskellä uudistunutta rakennuskantaa säilynyt sirpale empirekauden puukaupunkia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1171 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot (Q30505812) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappeenrannan raatihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot.

    Lappeenrannan raatihuone on rakennus Lappeenrannan keskustassa. Raatihuone rakennettiin vuonna 1829, ja lopullisen ulkoasunsa se sai 1840-luvulla. Se on Suomen vanhin puinen raatihuone. Rakennus oli käytössä pitkään raastuvanoikeuden ja kaupunginvaltuuston perinteisenä kokouspaikkana, kunnes monien muiden kaupunkien raatihuoneiden tavoin sen käyttö väheni hallinnon siirryttyä kaupungintaloon vuonna 1983.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.059761111111°N, 28.186288888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan raatihuone (Q10715580) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus

    Lauritsalan kirkko on esimerkki 1960-luvun pohjaratkaisultaan ja tekniseltä toteutukseltaan uudesta ja rohkealinjaisesta kirkkoarkkitehtuurista, joka sai useita seuraajia. Kirkon, seurakuntakeskuksen ja viranhaltijoiden rivitalon muodostama rakennusryhmä sijaitsee teollisuuslaitosten mukana syntyneessä taajamassa ja sijoittuu tehtaan pääportille johtavan Hallituskadun sekä Etelä-Puistokadun ja Keskuskadun väliseen kortteliin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1942 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus (Q30505880) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lauritsalan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus.

    Lauritsalan kirkko on Lappeenrannassa, Lauritsalan kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on rakennettu vuonna 1969, kaksi vuotta sen jälkeen kun Lauritsalan kauppala liitettiin Lappeenrantaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.07031442°N, 28.25668136°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305143) ja kohde (200706) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1942 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lauritsalan kirkko (Q11875156) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Toivo Korhonen, Jaakko Laapotti
  • Lataa kuva
    Luhdanlahti

    rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.15453152°N, 28.51630827°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 173010010 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luhdanlahti (Q65104985) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäenpää

    poistettu ajoittamaton ruumiskalmisto Lappeenrannassa (ei rauhoitettu)

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01893856°N, 28.4045871°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013758 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäenpää (Q65104992) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nuijamaan kirkko

    Nuijamaan kirkko on Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitseva Tarja Salmio-Toiviaisen ja Esko Toiviaisen suunnittelema, vuosina 1947–1948 talkootyönä rakennettu puinen torniton pitkäkirkko. Se oli ensimmäinen sotien jälkeinen jälleenrakennuskirkko. Kirkon pinta-ala on noin 200 neliömetriä ja siinä on istumapaikkoja 320 hengelle. Rakennuksen runko muodostuu kuudesta ns. Cremona-kaaresta, jotka ilmenevät seinien tukirakenteina. Rakennuksen päistään aumattu katto on jyrkkäharjainen ja alttaripäädyssä on suorakulmainen sakasti. Kirkkosali on yksilaivainen, sisäverhoilu ja katto ovat ruskeaksi petsattua lautaa. Kirkon viereen rakennettiin vuotta myöhemmin erillinen kivijalustalla oleva kellotapuli, jonka korkea paanutettu välikatto on muodoltaan kirkon aumakaton kaltainen. Kellot ovat vuosilta 1752 ja 1752. Kirkkoa on korjattu 1967. Alttarilla on Armas Tirrosen veistos Ristiltä otto vuodelta 1948. Kirkon 12-äänikertaiset urut on valmistanut Hans Heinrich 1970.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.95938551°N, 28.53783289°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305151) ja kohde (200714) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1994 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuijamaan kirkko (Q15791482) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Tarja Salmio-Toiviainen, Esko Toiviainen
  • Lataa kuva
    Nuijamaan kirkon tapuli
    Nuijamaan kirkon tapuli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nuijamaan kirkko.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304673) ja kohde Nuijamaan kirkko (200714) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304673) ja kohde (200714) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuijamaan kirkon tapuli (Q64030998) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pallon hautausmaa

    historiallinen hautausmaa Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06324798°N, 28.17347896°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007974 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pallon hautausmaa (Q65104972) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieni Linnamäki

    Pieni Linnanmäki on mahdollinen muinaislinna Lappeenrannassa. Mäki on osin kallionen ja osin moreenipohjainen metsäinen mäki. Hieman yli 600 metriä Pienen Linnamäen kaakkoispuolella on samaan geologiseen muodostumaan kuuluva Suuri Linnamäki. Kumpaakin Linnamäekä on tutkittu vain vähän ja niiden käyttötarkoitus tai aika ei ole tiedossa. Pienen Linnamäen luoteisreunalla on kuitenkin havaittu useita pieniä viljelyröykkiöitä, jotka liittyvät mahdollisesti kaskiviljelyyn.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06448104°N, 28.43284146°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005504 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieni Linnamäki (Q25452254) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema

    Pulsan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin alueella Luumäki–Vainikkala-radan varrella. Se on rakennettu 1867-1870, mutta ollut käytössä ainakin osittain vuodesta 1869 lähtien ja tuota vuotta pidetään aseman perustamisvuotena. Asema on peruskorjattu vuonna 1997 ja uudestaan vuosina 2015-2016. Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92722222°N, 27.97305556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1176 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema (Q18661489) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    talouskellari Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92792324°N, 27.97241995°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304336) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen kellari (Q55598554) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen kirjanpitäjän (palanut) talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    piharakennus Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92828779°N, 27.97191236°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304529) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen kirjanpitäjän (palanut) talousrakennus (Q55598920) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen laajennettu kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    vahtitupa Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92856771°N, 27.97049002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304052) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen laajennettu kaksoisvahtitupa (Q55595562) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    liiteri Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92845212°N, 27.96212825°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307607) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen liiteri (Q55596529) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    kivinavetta Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92859365°N, 27.96225617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307608) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen navetta (Q55597176) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen pumppuhuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    pumppuhuone Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92869154°N, 27.96173331°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307609) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen pumppuhuone (Q55597540) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen talousrakennus, itäinen
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    piharakennus Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92766346°N, 27.97380963°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304528) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen talousrakennus, itäinen (Q55598902) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    talouskellari Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92818285°N, 27.97125145°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304333) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan kellari (Q55598550) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    piharakennus Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92820926°N, 27.97100122°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304526) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan talousrakennus (Q55598899) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen vanhemman kaksoisvahtituvan kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    talouskellari Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92796091°N, 27.97320837°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304335) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen vanhemman kaksoisvahtituvan kellari (Q55598553) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    talouskellari Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92820177°N, 27.97374232°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304334) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain kellari (Q55598551) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    piharakennus Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92824083°N, 27.9734176°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304527) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain talousrakennus (Q55598900) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasema-alueen virkailijan asuintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    virka-asunto Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92807988°N, 27.97371468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304053) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen virkailijan asuintalo (Q55599757) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Pulsan rautatieasemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema.

    asemarakennus Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92741272°N, 27.97301565°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303950) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasemarakennus (Q55594940) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Knut Nylander
  • Lataa kuva
    Rantala

    rautakautinen hautapaikka Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.7731223°N, 28.10311477°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 978010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rantala (Q65104980) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rapamäki

    keskiaikainen ja rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.98359073°N, 28.15751126°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013754 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rapamäki (Q65104975) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rapasaaren rautatieasema
    Rapasaaren rautatieasema

    Saimaan rannalla sijaitseva Rapasaaren asema on Saimaan vesiliikenteen ja rautatien ensimmäinen leikkauspiste.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06919475°N, 28.17857444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303921) ja kohde (200377) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4176 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rapasaaren rautatieasema (Q30560597) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva

    Rutolan tukinsiirtolaitos toimi 1892–1963 Lappeenrannan Rutolassa. Siirtolaitoksen avulla siirrettiin puuta Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön. Uittoon käytettiin 110 kilometriä pitkää Valkealan Väliväylää joka johti Rutolasta Kuusankosken Marttilaan. Tukinsiirtolaitos ja sen yhteydessä toiminut saha kuuluivat W. Gutzeit & Co-yhtiölle, joka osti Rutolan tilan 1892. Kaikkiaan Rutolan kautta kuljetettiin vuoteen 1963 mennessä lähes 100 miljoonaa tukkia ja uitto työllisti enimmillään jopa 1000 ihmistä vuodessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1484 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rutolan tukinsiirtolaitos (Q11891489) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Saarenoja 2 on Lappeenrannan Kuurmanpohjassa sijaitseva vuodesta 2000 saakka kaivettu kivikautinen (varhaismesoliittinen) asuinpaikka., josta on löytynyt kivityökalujen valmistamisesta syntyneitä kvartsi-iskoksia, pieniä esineitä ja palanutta luuta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06747276°N, 28.7225421°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 173010028 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saarenojan muinainen asuinpaikka (Q18661809) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saimaan kanava

    Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä. 50 vuodeksi solmittu nykyinen vuokrasopimus on ollut voimassa vuodesta 2012.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.992591666667°N, 28.489952777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1173 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saimaan kanava (Q1129324) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lauritsalan kanavasilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava.

    Lauritsalan kanavasilta on Saimaan kanavan ylittävä silta Lappeenrannassa. Se sijaitsee Lauritsalan ja Kanavansuun kaupunginosien välillä noin kilometri kanavan Saimaalta katsoen ensimmäisen sulun eli Mälkiän sulun pohjoispuolella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.07805556°N, 28.29144444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lauritsalan kanavasilta (Q20249673) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mustolan sulku
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava.

    Mustola on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa. Sen putouskorkeus on 7,3 metriä. Sulun liikkuvat pollarit ovat sulun länsipuolella. Mustola on keskimmäinen kanavan kolmesta Suomen puolella sijaitsevasta sulusta. Pohjoisessa lähimpänä Saimaata on Mälkiä ja etelässä Soskua. Sulun kohdalla kanavan molemmin puolin on samanniminen kaupunginosa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.062472222222°N, 28.316277777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mustolan sulku (Q18660891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mälkiän kanavasilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava.

    Mälkiän kanavasilta on Saimaan kanavan ylittävä silta Lappeenrannassa. Sillalla kulkee nelikaistainen valtatie 6, ja se sijaitsee kanavan suurimman ja Saimaalta katsoen ensimmäisen sulun eli Mälkiän sulun kohdalla Hakalin, Mustolan ja Mälkiän kaupunginosien rajalla. Rakenteellisesti silta muodostuu kahdesta teräksisestä betonikantisesta liittopalkkisillasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.07066727°N, 28.30624962°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mälkiän kanavasilta (Q18660919) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mälkiän sulku
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava.

    Mälkiä on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa. Putouskorkeus on 12,4 metriä. Se on Saimaan kanavan korkein sulku. Mälkiä on Saimaalta Suomenlahden suuntaan kuljettaessa ensimmäinen sulku, seuraava on Mustola. Sulun liikkuvat pollarit ovat sulun itäpuolella. Mälkiän sululla sijaitsee Saimaan kanavan kaukokäyttökeskus josta voidaan suorittaa kaikkien kanavan sulkujen ja siltojen käyttö. Lisäksi Brusnitchnoen sululta voidaan suorittaa kolmen alimman sulun käytöt.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.071°N, 28.303833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mälkiän sulku (Q18660920) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pontuksen kaivanto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava.

    Pontuksen kaivanto, Pontuksen kaivannot on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannan Mälkiän ja Laihian kaupunginosien alueella. Se oli yritys rakentaa kanava Saimaalta Suomenvedenpohjaan, joka on Viipurinlahden äärimmäinen perukka ja osa Itämerta. Rakennustyötä tehtiin vuosina 1607–1608, ja niitä johti amiraali Pentti Severinpoika Juusten. Rakennustyö keskeytyi, kun hän kuoli. Pontuksen kaivannon osia on vieläkin nähtävänä Lauritsalassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.079166666667°N, 28.3125°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pontuksen kaivanto (Q17362543) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salmenvuoren kalliomaalaus

    Salmenvuoren kalliomaalaus sijaitsee Lappeenrannassa, sen länsipuolella olevassa Jängynjärven rannalla, Etelä-Karjalassa. Maalauksen arvioidaan olevan kivikautinen ja sen löysi Timo Miettinen vuonna 1980.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.020754°N, 27.896791°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 405010016 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmenvuoren kalliomaalaus (Q18661833) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa. Salpalinja suunniteltiin Päämajan linnoitustoimistossa Kenraali Waldenin aloitteesta ja toimeksiannosta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suuri-Pyhäkalan linnavuori

    Suuri Pyhäkalan Linnavuori on Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa Simolan lähellä Melkolan kylässä sijaitseva epävarma linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.93646587°N, 28.0934437°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 405010013 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suuri-Pyhäkalan linnavuori (Q25453267) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tykistövarikko

    tykistövarikko Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06745558°N, 28.18333146°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303424) ja kohde (200046) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tykistövarikko (Q55025730) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vapunkangas

    historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.85353898°N, 28.02475176°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002287 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vapunkangas (Q65104981) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Wolkoffin talomuseo

    asuintalo Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.06039495°N, 28.18514384°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306639) ja kohde (201084) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Wolkoffin talomuseo (Q55024924) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Wolkoffin talon piharakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Wolkoffin talomuseo.

    piharakennus Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0602142°N, 28.18549957°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (310243) ja kohde Wolkoffin talomuseo (201084) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Wolkoffin talon piharakennus (Q55597416) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ämmänkangas

    historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.87136462°N, 27.99327878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002288 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ämmänkangas (Q65104978) Wikidatassa
  • Lataa kuva


    Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain