Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Lappeenranta
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Lappeenranta.
Anola poistettu rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa (ei rauhoitettu)  Sijainti 61.08078951°N, 28.51976876°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Arkeologinen kohde 173000003 Muinaisjäännösrekisterissä
 Lue ja muokkaa kohdetta Anola (Q65104994) Wikidatassa
|  | ||
Heposalo varhaismetallikautinen lapinraunio Lappeenrannassa Sijainti 61.09196007°N, 28.08786433°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 405010014 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Heposalo (Q65104999) Wikidatassa
|  | ||
Huhtiniemi 2 historiallinen joukkohauta Lappeenrannassa Sijainti 61.05482068°N, 28.15112484°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000007994 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Huhtiniemi 2 (Q65104976) Wikidatassa
|  | ||
Härkävuori mahdollinen ajoittamaton ruumiskalmisto Lappeenrannassa Sijainti 60.93617045°N, 28.29209337°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000013757 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Härkävuori (Q65104997) Wikidatassa
|  | ||
Kalliokoski keskiaikainen ja rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa Sijainti 61.02274088°N, 28.25567886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 405010040 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kalliokoski (Q65105000) Wikidatassa
|  | ||
Kauskilan Kappelinmäki on ainoa Suomessa sijaitseva Suomen varhaiskristillisen ajan karjalainen ruumiskalmisto. Se sijaitsee noin kymmenen kilometriä Lappeenrannan keskustasta etelään, Ylisen Viipurintien varrella. Arkeologisissa kaivauksissa sieltä on löydetty myös keskiaikaisen puukirkon jäänteet. Sijainti 60.977202°N, 28.159307°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 405010012 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kappelinmäki (Q31029407) Wikidatassa
|  | ||
Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1180 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet (Q30509670) Wikidatassa
| |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet. Kanavansuu on kaupunginosa Lappeenrannan itäosissa, noin kahdeksan kilometrin päästä keskustasta. Kaupunginosa sijaitsee aivan Saimaan kanavan vieressä. Asukkaita Kanavansuulla on noin 1500. Lue ja muokkaa kohdetta Kanavansuu (Q18659815) Wikidatassa
| |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet. Kaukaan saha on Lappeenrannassa sijaitseva UPM-Kymmene-konserniin kuuluva sahalaitos joka on yksi Suomen suurimpia. Sahan tuotantokapasiteetti oli vuonna 2013 500 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa ja höyläämön 60 000 kuutiometriä. Sahan ja höyläämön palveluksessa on noin 160 henkilöä. Tuotanto menee pääasiassa puusepän- ja huonekaluteollisuuteen sekä rakentamiseen. Lue ja muokkaa kohdetta Kaukaan saha (Q18659918) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet. UPM Kaukas on UPM-Kymmene Oyj:n suurin tehdasintegraatti. Tehdasalueella valmistetaan sellua, paperia, sahatavaraa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja energiaa. Kaukaalla sijaitsevat myös UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä UPM Metsän Itä-Suomen puunhankinnan johto ja Lappeenrannan metsäpalvelutoimisto. UPM:n tehtaat sijaitsevat Lappeenrannan Kaukaalla. Sijainti 61.066667°N, 28.244444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kaukaan sellu- ja paperitehdas (Q11870493) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet. Kaukas on Lappeenrannan kaupunginosa. Se sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä itään Saimaan rannalla entisen Lauritsalan kauppalan alueella. Sijainti 61.06364056°N, 28.24310472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kaukas (Q23818858) Wikidatassa
|  | |
 | Keltavuoren kalliomaalaus sijaitsee Humaljärvellä Keltavuoren rannassa Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa. Maalauksen löysi Heimo Lensu vuonna 1976 ja se ajoitettaan kivikaudelle tai pronssikauden alkuun. Jussi-Pekka Taavitsainen tarkensi ajoitusta vuonna 1977 neljännen vuosituhannen toisen puoliskon ja toisen vuosituhannen toisen puoliskon väliin ennen ajanlaskun alkua. Sijainti 60.944092°N, 28.037426°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 405010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Keltavuoren kalliomaalaus (Q18659972) Wikidatassa
|  | |
Kirstansuo, Pitkäkangas historiallinen jatulintarha Lappeenrannassa Sijainti 60.75859404°N, 28.02263919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 978010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kirstansuo, Pitkäkangas (Q65104996) Wikidatassa
|  | ||
 | Kolikkoinmäki oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Alun perin Viipurin maalaiskuntaan kuulunut Kolikkoinmäki syntyi muiden itäisten esikaupunkialueiden tapaan 1860-luvun jälkeen ja se liitettiin kaupunkiin vuonna 1924. Sijainti 60.80967297°N, 28.17547069°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000002289 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kolikkoinmäki (Q18660130) Wikidatassa
|  | |
 | Konnunsuon vankila oli Lappeenrannan kaupungissa Konnunsuon kylässä, entisen Joutsenon kaupungin alueella sijainnut täytäntöönpanovankila. Sinne sijoitettiin vapausrangaistukseen tuomittuja lähinnä Kaakkois-Suomen aluevankilan alueelta. Laitoksen ohjepaikkaluku oli vuoden 2009 lopussa 109 ja vuoden 2009 keskivankiluku 137, mutta vuonna 2006 siellä on ollut kirjoilla samanaikaisesti jopa 280 vankia. Haminan työsiirtola oli hallinnollisesti Konnunsuon vankilan alainen. Sijainti 61.031389°N, 28.553056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 940 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Konnunsuon vankila (Q11872362) Wikidatassa
|  | |
Kuikonmäki historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa Sijainti 60.76834614°N, 27.92863148°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000002286 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kuikonmäki (Q65104983) Wikidatassa
|  | ||
 | Lappeen Marian kirkko on luterilainen kirkko Lappeenrannan keskustassa Keskuksen kaupunginosassa. Se on Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluvan Lappeen seurakunnan kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1794. Sijainti 61.05838291°N, 28.18837008°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305142) ja kohde (200705) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1385 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeen Marian kirkko (Q15782003) Wikidatassa
 Arkkitehti Juhana Salonen
|  | |
 | Lappeen Marian kirkon tapuli Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeen Marian kirkko. kellotapuli Lappeenrannassa Sijainti 61.05766898°N, 28.18745572°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304691) ja kohde Lappeen Marian kirkko (200705) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304691) ja kohde (200705) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeen Marian kirkon tapuli (Q55595267) Wikidatassa
Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
|  | |
Lappeen tuomiokunnan kanslia ja käräjätalo (Komendantin talo) virka-asunto Lappeenrannassa Sijainti 61.0657517°N, 28.18388495°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303422) ja kohde (200078) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeen tuomiokunnan kanslia ja käräjätalo (Komendantin talo) (Q55024719) Wikidatassa
|  | ||
Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki Lappeenranta on harvinainen ja monipuolinen rajamaakuntaan rakennettu linnoitus- ja varuskuntakaupunkikokonaisuus, jonka strateginen merkitys on vaihdellut eri aikoina. Rakennettu kulttuuriympäristö 1170 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (Q30505836) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko on Lappeenrannassa Linnoituksen kaupunginosassa sijaitseva ortodoksinen kirkko. Se valmistui 1785, ja se on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva ortodoksikirkko. Kirkon praasniekka on 1. lokakuuta. Sijainti 61.06493868°N, 28.18405262°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305379) ja kohde (200958) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko (Q19705683) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lyseon lukio on lukio-opetusta antava oppilaitos Lappeenrannan keskustassa Leirin kaupunginosassa. Vuonna 2018 Lyseon lukiossa oli 591 opiskelijaa. Lyseon lukio on Kimpisen lukion ohella toinen Lappeenrannan kunnallisista lukioista. Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan Lyseon lukio (Q17382124) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lappeenrannan kirkko sijaitsee Lappeenrannan keskustassa Pallo–Tyysterniemen kaupunginosassa. Se on valmistunut vuonna 1924, ja se on Lappeenrannan luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Sijainti 61.0604°N, 28.1806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan kirkko (Q3585552) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lappeenrannan linnoitus on alun perin ruotsalainen linnoitusjärjestelmä, jota ovat laajentaneet myös venäläiset. Linnoituksen rakentaminen alkoi Lappeenrannan kaupungin perustamisen jälkeen 1649. Sijainti 61.06583333°N, 28.18333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000007474 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan linnoitus (Q11874684) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lappeenrannan satama on satama Lappeenrannan Kaupunginlahdella, Linnoitusniemessä ja Rapasaaressa. Siihen kuuluu matkustajasatama sekä vieras- ja pienvenesatamia. Rapasaari toimi myös kaupungin rahtisatamana ennen Mustolan sataman valmistumista. Sijainti 61.062888888889°N, 28.188306111111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan satama (Q22138381) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lappeenrannan taidemuseo on vuonna 1965 perustettu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueellinen vastuumuseo. Vastuumuseo siitä tuli vuonna 2020 uuden museolain myötä. Se toimii Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevissa vanhoissa tykkivarikon rakennuksissa, jotka on rakennettu vuonna 1789. Sijainti 61.064734°N, 28.182972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan taidemuseo (Q18346772) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lappeenrannan varuskunta on varuskunta Lappeenrannan kaupungissa. Se sijaitsee Leirin ja Lentokentän kaupunginosissa ja jakautuu Rakuunamäen, Sairaalanmäen ja Leirikentän alueisiin. Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan varuskunta (Q18760218) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Lönnrotin koulu on noin 160 oppilaan peruskoulu Lappeenrannassa. Se sijaitsee Leirin kaupunginosassa Rakuunamäen kasarmialueen, Lappeenrannan kirkon ja Lyseon lukion välissä. Koulu on osa Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Sijainti 61.059027777778°N, 28.180027777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1170 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lönnrotin koulu (Q20736898) Wikidatassa
|  | |
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Maanpuolustusopisto oli Lappeenrannassa sijainnut Suomen puolustusvoimien oppilaitos, joka koulutti opistoupseereita. Pääsyvaatimuksena oli varusmiespalveluksessa suoritettu AUK tai RUK, kouluasteen ammatillinen tutkinto, lukion oppimäärä tai sotilassoittajan tutkinto, enintään 25 vuoden ikä ja pääesikunnan määräämien soveltuvuustestien ja kokeiden suorittaminen hyväksytysti. Lisäksi henkilön tuli olla henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta opistoupseerin ammattiin sopiva Sijainti 61.05861111°N, 28.175°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Maanpuolustusopisto (Q5396734) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki. Maasotakoulu (MAASK) on Suomen maavoimien joukko-osasto ja puolustushaarakoulu, jonka kotipaikka on Lappeenranta. Vuodesta 2015 alkaen osia Maasotakoulun toiminnoista sijaitsee myös Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä. Lue ja muokkaa kohdetta Maasotakoulu (Q10577606) Wikidatassa
| ||
 | Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot Lappeenrannan Raatihuoneen lähellä on keskellä uudistunutta rakennuskantaa säilynyt sirpale empirekauden puukaupunkia. Rakennettu kulttuuriympäristö 1171 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot (Q30505812) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot. Lappeenrannan raatihuone on rakennus Lappeenrannan keskustassa. Raatihuone rakennettiin vuonna 1829, ja lopullisen ulkoasunsa se sai 1840-luvulla. Se on Suomen vanhin puinen raatihuone. Rakennus oli käytössä pitkään raastuvanoikeuden ja kaupunginvaltuuston perinteisenä kokouspaikkana, kunnes monien muiden kaupunkien raatihuoneiden tavoin sen käyttö väheni hallinnon siirryttyä kaupungintaloon vuonna 1983. Sijainti 61.059761111111°N, 28.186288888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappeenrannan raatihuone (Q10715580) Wikidatassa
|  | |
Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus Lauritsalan kirkko on esimerkki 1960-luvun pohjaratkaisultaan ja tekniseltä toteutukseltaan uudesta ja rohkealinjaisesta kirkkoarkkitehtuurista, joka sai useita seuraajia. Kirkon, seurakuntakeskuksen ja viranhaltijoiden rivitalon muodostama rakennusryhmä sijaitsee teollisuuslaitosten mukana syntyneessä taajamassa ja sijoittuu tehtaan pääportille johtavan Hallituskadun sekä Etelä-Puistokadun ja Keskuskadun väliseen kortteliin. Rakennettu kulttuuriympäristö 1942 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus (Q30505880) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus. Lauritsalan kirkko on Lappeenrannassa, Lauritsalan kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on rakennettu vuonna 1969, kaksi vuotta sen jälkeen kun Lauritsalan kauppala liitettiin Lappeenrantaan. Sijainti 61.07031442°N, 28.25668136°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305143) ja kohde (200706) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1942 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lauritsalan kirkko (Q11875156) Wikidatassa
Arkkitehdit Toivo Korhonen, Jaakko Laapotti
|  | |
Luhdanlahti rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa Sijainti 61.15453152°N, 28.51630827°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 173010010 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Luhdanlahti (Q65104985) Wikidatassa
|  | ||
Mäenpää poistettu ajoittamaton ruumiskalmisto Lappeenrannassa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.01893856°N, 28.4045871°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000013758 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Mäenpää (Q65104992) Wikidatassa
|  | ||
 | Nuijamaan kirkko on Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitseva Tarja Salmio-Toiviaisen ja Esko Toiviaisen suunnittelema, vuosina 1947–1948 talkootyönä rakennettu puinen torniton pitkäkirkko. Se oli ensimmäinen sotien jälkeinen jälleenrakennuskirkko. Kirkon pinta-ala on noin 200 neliömetriä ja siinä on istumapaikkoja 320 hengelle. Rakennuksen runko muodostuu kuudesta ns. Cremona-kaaresta, jotka ilmenevät seinien tukirakenteina. Rakennuksen päistään aumattu katto on jyrkkäharjainen ja alttaripäädyssä on suorakulmainen sakasti. Kirkkosali on yksilaivainen, sisäverhoilu ja katto ovat ruskeaksi petsattua lautaa. Kirkon viereen rakennettiin vuotta myöhemmin erillinen kivijalustalla oleva kellotapuli, jonka korkea paanutettu välikatto on muodoltaan kirkon aumakaton kaltainen. Kellot ovat vuosilta 1752 ja 1752. Kirkkoa on korjattu 1967. Alttarilla on Armas Tirrosen veistos Ristiltä otto vuodelta 1948. Kirkon 12-äänikertaiset urut on valmistanut Hans Heinrich 1970. Sijainti 60.95938551°N, 28.53783289°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305151) ja kohde (200714) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1994 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Nuijamaan kirkko (Q15791482) Wikidatassa
Arkkitehdit Tarja Salmio-Toiviainen, Esko Toiviainen
|  | |
| Nuijamaan kirkon tapuli Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nuijamaan kirkko.
Rakennus (304673) ja kohde Nuijamaan kirkko (200714) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304673) ja kohde (200714) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Nuijamaan kirkon tapuli (Q64030998) Wikidatassa
| ||
Pallon hautausmaa historiallinen hautausmaa Lappeenrannassa Sijainti 61.06324798°N, 28.17347896°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000007974 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pallon hautausmaa (Q65104972) Wikidatassa
|  | ||
| Pieni Linnanmäki on mahdollinen muinaislinna Lappeenrannassa. Mäki on osin kallionen ja osin moreenipohjainen metsäinen mäki. Hieman yli 600 metriä Pienen Linnamäen kaakkoispuolella on samaan geologiseen muodostumaan kuuluva Suuri Linnamäki. Kumpaakin Linnamäekä on tutkittu vain vähän ja niiden käyttötarkoitus tai aika ei ole tiedossa. Pienen Linnamäen luoteisreunalla on kuitenkin havaittu useita pieniä viljelyröykkiöitä, jotka liittyvät mahdollisesti kaskiviljelyyn. Sijainti 61.06448104°N, 28.43284146°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000005504 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pieni Linnamäki (Q25452254) Wikidatassa
|  | |
 | Pulsan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin alueella Luumäki–Vainikkala-radan varrella. Se on rakennettu 1867-1870, mutta ollut käytössä ainakin osittain vuodesta 1869 lähtien ja tuota vuotta pidetään aseman perustamisvuotena. Asema on peruskorjattu vuonna 1997 ja uudestaan vuosina 2015-2016. Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Sijainti 60.92722222°N, 27.97305556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1176 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema (Q18661489) Wikidatassa
|  | |
Pulsan rautatieasema-alueen kellari Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. talouskellari Lappeenrannassa Sijainti 60.92792324°N, 27.97241995°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304336) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen kellari (Q55598554) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen kirjanpitäjän (palanut) talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. piharakennus Lappeenrannassa Sijainti 60.92828779°N, 27.97191236°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304529) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen kirjanpitäjän (palanut) talousrakennus (Q55598920) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen laajennettu kaksoisvahtitupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. vahtitupa Lappeenrannassa Sijainti 60.92856771°N, 27.97049002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304052) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen laajennettu kaksoisvahtitupa (Q55595562) Wikidatassa
Arkkitehti Thure Hellström
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen liiteri Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. liiteri Lappeenrannassa Sijainti 60.92845212°N, 27.96212825°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (307607) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen liiteri (Q55596529) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen navetta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. kivinavetta Lappeenrannassa Sijainti 60.92859365°N, 27.96225617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (307608) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen navetta (Q55597176) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen pumppuhuone Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. pumppuhuone Lappeenrannassa Sijainti 60.92869154°N, 27.96173331°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (307609) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen pumppuhuone (Q55597540) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen talousrakennus, itäinen Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. piharakennus Lappeenrannassa Sijainti 60.92766346°N, 27.97380963°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304528) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen talousrakennus, itäinen (Q55598902) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan kellari Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. talouskellari Lappeenrannassa Sijainti 60.92818285°N, 27.97125145°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304333) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan kellari (Q55598550) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. piharakennus Lappeenrannassa Sijainti 60.92820926°N, 27.97100122°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304526) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen vahtituvan talousrakennus (Q55598899) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen vanhemman kaksoisvahtituvan kellari Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. talouskellari Lappeenrannassa Sijainti 60.92796091°N, 27.97320837°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304335) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen vanhemman kaksoisvahtituvan kellari (Q55598553) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain kellari Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. talouskellari Lappeenrannassa Sijainti 60.92820177°N, 27.97374232°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304334) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain kellari (Q55598551) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. piharakennus Lappeenrannassa Sijainti 60.92824083°N, 27.9734176°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304527) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen virkailijain talousrakennus (Q55598900) Wikidatassa
|  | ||
Pulsan rautatieasema-alueen virkailijan asuintalo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. virka-asunto Lappeenrannassa Sijainti 60.92807988°N, 27.97371468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304053) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasema-alueen virkailijan asuintalo (Q55599757) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
|  | ||
Pulsan rautatieasemarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pulsan rautatieasema. asemarakennus Lappeenrannassa Sijainti 60.92741272°N, 27.97301565°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303950) ja kohde Pulsan rautatieasema (200380) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pulsan rautatieasemarakennus (Q55594940) Wikidatassa
Arkkitehti Knut Nylander
|  | ||
Rantala rautakautinen hautapaikka Lappeenrannassa Sijainti 60.7731223°N, 28.10311477°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 978010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rantala (Q65104980) Wikidatassa
|  | ||
Rapamäki keskiaikainen ja rautakautinen kuppikivi Lappeenrannassa Sijainti 60.98359073°N, 28.15751126°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000013754 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rapamäki (Q65104975) Wikidatassa
|  | ||
 | Rapasaaren rautatieasema Saimaan rannalla sijaitseva Rapasaaren asema on Saimaan vesiliikenteen ja rautatien ensimmäinen leikkauspiste. Sijainti 61.06919475°N, 28.17857444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303921) ja kohde (200377) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4176 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Rapasaaren rautatieasema (Q30560597) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
|  | |
Rutolan tukinsiirtolaitos toimi 1892–1963 Lappeenrannan Rutolassa. Siirtolaitoksen avulla siirrettiin puuta Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön. Uittoon käytettiin 110 kilometriä pitkää Valkealan Väliväylää joka johti Rutolasta Kuusankosken Marttilaan. Tukinsiirtolaitos ja sen yhteydessä toiminut saha kuuluivat W. Gutzeit & Co-yhtiölle, joka osti Rutolan tilan 1892. Kaikkiaan Rutolan kautta kuljetettiin vuoteen 1963 mennessä lähes 100 miljoonaa tukkia ja uitto työllisti enimmillään jopa 1000 ihmistä vuodessa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1484 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Rutolan tukinsiirtolaitos (Q11891489) Wikidatassa
| |||
Saarenoja 2 on Lappeenrannan Kuurmanpohjassa sijaitseva vuodesta 2000 saakka kaivettu kivikautinen (varhaismesoliittinen) asuinpaikka., josta on löytynyt kivityökalujen valmistamisesta syntyneitä kvartsi-iskoksia, pieniä esineitä ja palanutta luuta. Sijainti 61.06747276°N, 28.7225421°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 173010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Saarenojan muinainen asuinpaikka (Q18661809) Wikidatassa
|  | ||
 | Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä. 50 vuodeksi solmittu nykyinen vuokrasopimus on ollut voimassa vuodesta 2012. Sijainti 60.992591666667°N, 28.489952777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1173 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Saimaan kanava (Q1129324) Wikidatassa
|  | |
_in_Lappeenranta_2014-08-14.JPG) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava. Lauritsalan kanavasilta on Saimaan kanavan ylittävä silta Lappeenrannassa. Se sijaitsee Lauritsalan ja Kanavansuun kaupunginosien välillä noin kilometri kanavan Saimaalta katsoen ensimmäisen sulun eli Mälkiän sulun pohjoispuolella. Sijainti 61.07805556°N, 28.29144444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lauritsalan kanavasilta (Q20249673) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava. Mustola on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa. Sen putouskorkeus on 7,3 metriä. Sulun liikkuvat pollarit ovat sulun länsipuolella. Mustola on keskimmäinen kanavan kolmesta Suomen puolella sijaitsevasta sulusta. Pohjoisessa lähimpänä Saimaata on Mälkiä ja etelässä Soskua. Sulun kohdalla kanavan molemmin puolin on samanniminen kaupunginosa. Sijainti 61.062472222222°N, 28.316277777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mustolan sulku (Q18660891) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava. Mälkiän kanavasilta on Saimaan kanavan ylittävä silta Lappeenrannassa. Sillalla kulkee nelikaistainen valtatie 6, ja se sijaitsee kanavan suurimman ja Saimaalta katsoen ensimmäisen sulun eli Mälkiän sulun kohdalla Hakalin, Mustolan ja Mälkiän kaupunginosien rajalla. Rakenteellisesti silta muodostuu kahdesta teräksisestä betonikantisesta liittopalkkisillasta. Sijainti 61.07066727°N, 28.30624962°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mälkiän kanavasilta (Q18660919) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava. Mälkiä on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa. Putouskorkeus on 12,4 metriä. Se on Saimaan kanavan korkein sulku. Mälkiä on Saimaalta Suomenlahden suuntaan kuljettaessa ensimmäinen sulku, seuraava on Mustola. Sulun liikkuvat pollarit ovat sulun itäpuolella. Mälkiän sululla sijaitsee Saimaan kanavan kaukokäyttökeskus josta voidaan suorittaa kaikkien kanavan sulkujen ja siltojen käyttö. Lisäksi Brusnitchnoen sululta voidaan suorittaa kolmen alimman sulun käytöt. Sijainti 61.071°N, 28.303833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mälkiän sulku (Q18660920) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saimaan kanava. Pontuksen kaivanto, Pontuksen kaivannot on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannan Mälkiän ja Laihian kaupunginosien alueella. Se oli yritys rakentaa kanava Saimaalta Suomenvedenpohjaan, joka on Viipurinlahden äärimmäinen perukka ja osa Itämerta. Rakennustyötä tehtiin vuosina 1607–1608, ja niitä johti amiraali Pentti Severinpoika Juusten. Rakennustyö keskeytyi, kun hän kuoli. Pontuksen kaivannon osia on vieläkin nähtävänä Lauritsalassa. Sijainti 61.079166666667°N, 28.3125°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pontuksen kaivanto (Q17362543) Wikidatassa
|  | |
| Salmenvuoren kalliomaalaus sijaitsee Lappeenrannassa, sen länsipuolella olevassa Jängynjärven rannalla, Etelä-Karjalassa. Maalauksen arvioidaan olevan kivikautinen ja sen löysi Timo Miettinen vuonna 1980. Sijainti 61.020754°N, 27.896791°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 405010016 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Salmenvuoren kalliomaalaus (Q18661833) Wikidatassa
|  | |
 | Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa. Salpalinja suunniteltiin Päämajan linnoitustoimistossa Kenraali Waldenin aloitteesta ja toimeksiannosta. Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
| ||
| Suuri Pyhäkalan Linnavuori on Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa Simolan lähellä Melkolan kylässä sijaitseva epävarma linnavuori. Sijainti 60.93646587°N, 28.0934437°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 405010013 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Suuri-Pyhäkalan linnavuori (Q25453267) Wikidatassa
|  | |
Tykistövarikko tykistövarikko Lappeenrannassa Sijainti 61.06745558°N, 28.18333146°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303424) ja kohde (200046) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tykistövarikko (Q55025730) Wikidatassa
|  | ||
Vapunkangas historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa Sijainti 60.85353898°N, 28.02475176°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000002287 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vapunkangas (Q65104981) Wikidatassa
|  | ||
Wolkoffin talomuseo asuintalo Lappeenrannassa Sijainti 61.06039495°N, 28.18514384°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306639) ja kohde (201084) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Wolkoffin talomuseo (Q55024924) Wikidatassa
|  | ||
Wolkoffin talon piharakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Wolkoffin talomuseo. piharakennus Lappeenrannassa Sijainti 61.0602142°N, 28.18549957°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (310243) ja kohde Wolkoffin talomuseo (201084) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Wolkoffin talon piharakennus (Q55597416) Wikidatassa
|  | ||
Ämmänkangas historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa Sijainti 60.87136462°N, 27.99327878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000002288 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ämmänkangas (Q65104978) Wikidatassa
|  |
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain