Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 29

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Jätän suomenkielisen Wikipedian

Ihan että muutkin tietävät, niin tulen ainakin toistaiseksi jättämään suomenkielisen Wikipedian ja siirryn English- ja Simple English -kielten puolelle. Tämä ei ole mikään totaalilopetusilmoitus, mutta käytän tietotaitoni ainakin toistaiseksi sellaisissa paikoissa, joissa minun, ja monen muun vapaaehtoisen, työtä osataan todella arvostaa. Suomenkielinen Wikipedia on ajautumassa siihen tilanteeseen että täällä työskentely ei ole enää "kivaa", vaan kaikki aika tuntuu menevän käyttäjien henkilökohtaisten välien selvittelyyn. Tulen edelleen tekemään joitakin muokkauksia myös suomenkielisessä Wikipediassa, mutta mielestäni vapaa-ajan käyttö yhteisössä jolla on näin paljon ongelmia ei ole kovinkaan fiksua. Tämä ei ole minkäänlainen henkilökohtainen isku sellaisille käyttäjille joiden kanssa olen tällä hetkellä Wikipedian kautta riidoissa vaan ihan yleinen viesti: Keskittykää siihen muokkaamiseen, älkää tyrmätkö jokaista uutta käyttäjää ja antakaa myös positiivista palautetta sen kaiken kritisoinnin vastapainoksi. Kiitos.-Henswick 15. elokuuta 2010 kello 17.26 (EEST)

Vahinko. Fi.wikipediassa on ehkä meneillään sukupolvenvaihdos. Vanhojen on vaikea sopeutua siihen, että tulee uusia käyttäjiä joilla on uusia ajatuksia. Kitkaa aiheuttaa takertuminen menneisyyteen, aikaan jolloin piiri oli pieni ja kaikki ilmeisesti tunsivat toisensa. Pitäisi tunnustaa, että väsyminen voi haitata näkökykyä. Pitäisi katsoa tulevaan ja antaa toiminnan kehittyä, siirtyä syrjään, jos kyynisyys sumentaa ymmärryksen. Vapaaehtoistoiminnan motiivina pitää olla idealismi ja ennen kaikkea myönteinen asenne. --Abc10 15. elokuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Nykyään Wikipedian myönteinen asenne on sitä, että jos käyttäjä on alle kolmekymppinen niin hänen keskustelusivulleen lätkäistään pari huomautusmallinetta ja toivotaan että käyttäjä lähtee muualle. Vanhat käytännöt ovat tietysti niin ylitäydellisiä että niitä on turha yrittääkkään parantaa, jos vahingossa sanoo jonkun uuden idean niin voi olla varma ettei saa joulukorttia.-Henswick 15. elokuuta 2010 kello 18.35 (EEST)

Uusi käyttäjä, minkä ikäinen tahansa, on vanhoille luvallista riistaa - valitettavasti. --Dr x 15. elokuuta 2010 kello 19.11 (EEST)

Näin kyllä käy, ikävä kyllä, aika monessakin tilanteessa. Toivottavasti asiat muuttuvat tulevaisuudessa --Olli ^keskustelu 15. elokuuta 2010 kello 19.28 (EEST)

Varmastikin monet uudet käyttäjät on jyrätty, ja asia on jonkinasteinen ongelma, mutta vanhojen käyttäjien stereotypisointi uusien tyrmääjiksi on yhtä vahingollista kuin uusien käyttäjien stereotypisointi mitään osaamattomiksi. Terv. --Riisipuuro 15. elokuuta 2010 kello 22.09 (EEST)--

Suurin osa katkerimmista kiistoista käydään kyllä vanhojen käyttäjien kesken. Uudet käyttäjät eivät pysty edes kuvittelemaan niitä kaunan ja vihan sävyttämiä taistoja, joita vanhat sotaratsut käyvät täällä vuositolkulla. Wikipedia on kuin mikä tahansa työyhteisö, jossa on kilpailevia klikkejä ja ilmapiirin myrkyttäjiä. Valitettavasti Wikipedia antaa nykyisin liikaa tilaa riidanhaastajille ja päällepäsmäreille. Heitä ei saada koskaan kuriin, koska se on ”Wikipedian hengen vastaista”.--Cuprum 16. elokuuta 2010 kello 10.25 (EEST)

Komppaan kahta edellistä. En sen takia, että he ovat vanhoja käyttäjiä, vaan siksi, että olen heidän kanssaan samaa mieltä (lukuun ottamatta sanaparia kilpailevia klikkejä). Olen havainnut täällä useitakin hyviä artikkeleita tekeviä ja hyviä keskusteluja käyviä käyttäjiä, joista minulla ei ole mitään aiempaa mielikuvaa, enkä ole käynyt saman tien muokkaushistoriasta tai käyttäjäsivulta tarkastamassa, milloin he ovat Wikipediaan kirjautuneet ja tai minkä ikäisiä he ovat (aikanaan on käynyt ilmi, että siellä on iso liuta uusia ja nuoriakin käyttäjiä joukossa). Vastaavasti vanhojen, ennestään tuttujen käyttäjien kanssa tulee oltua välillä samaa ja välillä eri mieltä, eikä siinä mihinkään oletettuun kaveruuteen katsota. Kun Henswick tuossa viittaa käytäntöjen parantamiseen, oletan viimeisen pisaran hänelle olleen se, että hänen alasivuillaan olleet käytäntömuutosehdotukset eivät saaneet kummoistakaan kannatusta. Tämä maailma kuitenkin on sellainen, että ei täällä kukaan saa kaikkia toiveitaan läpi, ei Wikipediassa eikä IRL, ellei ota varman päälle ja ehdota vain sellaista, minkä jo etukäteen tietää saavan runsaasti kannatusta. Siihen pitää vain osata asennoitua oikein ja ymmärtää, että esitettyjen asioitten vastustaminen ei ole käyttäjän itsensä vastustamista. Mieleeni tulee useammastakin syystä tämä Henswickin ehdottama palkinto, joka sai aikoinaan pelkkää kannatusta ja joka on tarkoitettu oikeaa asennetta omaaville uusille käyttäjille (jollaisia siis kaikki uudet tai vanhatkaan käyttäjät eivät ole). --Lax 16. elokuuta 2010 kello 14.44 (EEST)

Niin pitää osata asennointua niin että kaikkia ei saa vaikka kuinka haluaisi. Pikkuhiljaa asiat menee eteenpäin, pitää vain olla rauhallinen ja odottaa oikeata hetkeä. Itse opin kanssa että vaikka minulla oli ja on ideoita kuinka pitäisi tätä myllyä kehittää, niin ei saa polttaa itseään heti loppuun. Elä tyrkytä itseäsi joka asiaan ja paikkaan. Myös pysy kiistoista erillään ja elä asetu aina vahvemman puolelle vaan pyri puolustamaan omaa mielipidettäsi rauhallisesti ja jos tulee kiista mene haukkaamaan happea hetkeksi. D100a 16. elokuuta 2010 kello 15.06 (EEST)

En niinkään viitannut tuon viimeisen käytäntömuutosehtotuksen saamaan vastustukseen, vaan siihen että useat kannatusehdotukset tuntuvat kaatuvan siihen "ettei käytäntö ole tarpeeksi huonossa kunnossa jotta sitä pitäisi uudistaa".-Henswick 16. elokuuta 2010 kello 15.19 (EEST)

Monet instanssit ovat hyvinkin konservatiivisia toimintamalliensa kanssa, erityisesti tosielämän puolella. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että Wikipedia on laajalle yleisölle tarkoitettu saitti, jossa jatkuvasti joudutaan luovimaan käyttäjien jo oppimien tapojen, ja uusien, ehkä helpompien mutta oppimista vaativien tapojen välillä. Ei ole mikään itsestäänselvyys että kaikki parannukset kannattaisi toteuttaa, muutoksesta voi koitua enemmän harmia/kulua energiaa kuin vanhasta mallista. Tämä ihan yleisenä kommenttina, viitaamatta käytösehdotuksiisi. Käytösehdotusten esittäminen on joka tapauksessa positiivinen asia. Terv. --Riisipuuro 16. elokuuta 2010 kello 17.50 (EEST)--

Olen samaa mieltä Riisipuuron kanssa. Olen itsekkin yrittänyt saada kannatusta omille ideoille mutta ei tullut tällä kertaa edistystä asiaan. Joku voi jonkun ajan kuluttua saada vastaavan idean tai pikkuisen erillaisen ja asia edityy huomattavasti. Pää pystyyn vain, ja keskity muiden hyvien idoiden kehittämiseen mitä oli heinäkuun lähde talkoot. Se oli erinomainen idea ja vei tätä projektia ennenmän eteenpäin kuin pari pientä viilausta johonkin äänestyskäytäntöihin. D100a 16. elokuuta 2010 kello 17.59 (EEST)

Nyt ettei jää kellekkään epäselväksi niin tämä päätös ei tullut pelkästään sen seurauksena ettei kehitysideani saanut kannatusta. Suurempi syy tälle on se, että suomenkielisen Wikipedian yhteisö on siirtynyt pikkuhiljaa siihen tilanteeseen, jossa tärkeintä tuntuu olla aukoa päätään jokaiselle joka ei ole samaa mieltä juuri minun kanssani. Jossain välissä se artikkelien kehittäminen on unohdettu ja tilalle on tullut uusia käyttäjiä hylkivä järjestelmä. Olen erittäin varma että tämäkin muokkaaja olisi jo kyllästynyt Wikipediaan ellen olisi puolustanut häntä vanhaa käyttäjäkuntaa vastaan. Ymmärrän kyllä että erityisesti tämä Wikipedian "pappaluokka" ei millään tunnu hyväksyvän nuorempaa väkeä Wikipediaan mukaan mutta niin se vain tulee tulevaisuudessa olemaan. Okei, ehken kuitenkaan alaikäistä olisi ylläpitäjäksi houkuttelemassa, mutta kuka voi mennä jonkun EJavanaisen kaltaisen käyttäjän luo ja sanoa suoraan "Me emme arvosta paskan vertaa tekemiäsi 22 artikkelia, olet liian nuori Wikipediaan joten poistamme artikkelisi ja annamme sinulle ikuisen eston"?-Henswick 16. elokuuta 2010 kello 20.15 (EEST)

Mikäs moista EJavanaiselle jätetyistä kommenteista on päänaukomista? --Otrfan 16. elokuuta 2010 kello 20.40 (EEST)

Vaipuu taas off-topickin puolelle, mutta tarkoitin päänaukomisella yleisesti, en Javanaisen tapausta. Mielestäni kyllä tuossa tapauksessa osa käyttäjistä olisi voinut käyttää vähän enemmän hyvää tahtoa ^{("Käyttää hyvää tahtoa"..?)} koska kyseessä oli uusi & harvinaisen nuori käyttäjä. Tottakai kaikilla on kiire mutta yksi hymynaama viestin perässä ei paljoa aikaa maksa :)-Henswick 16. elokuuta 2010 kello 21.05 (EEST)

Itse olen ollut Wikipediassa jo jonkin aikaa, mutta pyrin pitämään itseäni sopivasti ulkopuolella kärhämistä enkä viitsi provosoitua. Mutta joskus on kyllä käynyt mielessä, että jotkut vanhemmat käyttäjät hermostuvat, kun uudet käyttäjät tulevat sotkemaan heidän hiekkalaatikkonsa (hiekkalaatikolla tarkoitan Wikipediaa yleensä, en käyttäjäkohtaisia hiekkalaatikoita). Keskityn jatkossa(kin) pääasiassa siihen sisällön tuottamiseen ja jalostamiseen, ja yritän pitää asiat asioina vaikka väkisin... --Gwafton 17. elokuuta 2010 kello 00.05 (EEST)

Jatkoa uusien käyttäjien hylkimisestä

Uusien käyttäjien hylkiminen on yksi osa sitä, että fi.wikipedia on aika sisäänpäin kääntynyt yhteisö. Hieman kärjistäen; ennen kuin voit kirjoittaa tänne niin sinun tulee osata kirjoittaa hyvin, muotoilla artikkelit wikikoodin ja käytäntöjen mukaisesti, merkitä lähteet jne. Tuossa on aika monta uutta juttua sellaiselle käyttäjälle joka ei ole aikaisemmin kirjoittanut tänne. Wikipedian aktiivisten kirjoittajien kannalta puolestaan ainoa tapa seurata muutoksia on tuoreet muutokset -lista josta huomaamatta jääneet huonot muutokset voivat jäädä paikoilleen pitkiksikin aikaa, niinpä me kohtelemme vainoharhaisesti kaikkia niitä käyttäjiä jotka eivät osaa noita juttuja vandaaleina jotka tulevat sotkemaan meidän hienoa Wikipediaa.

Oma osansa on lisäksi meidän merkittävyysvaatimuksella; haluamme ihmisten kirjoittavan meidän upeaan vapaaehtoisprojektiin, mutta sitten kun jengi yrittää kirjoittaa omista tärkeinä pitämistään asioista; harrastuksistaan, vapaaehtoisprojekteista niin sanomme niitä merkityksettömiksi, poistamme ne roskana, kiellämme linkittämästä niihin mainoksina jne. Tämä sisäänpäin kääntyneisyys menee jopa sille tasolle, että linkkilistan muihin suomenkielisiin wikeihin säilytyksestä jouduttiin äänestämään vaikka wikikonseptin menestys yleisesti on meidän oma etu tai että emme ole keksineet mitään järkevää tapaa tukea edes Wikiuutisia joka on sentään Wikimedia-säätiön oma proggis.

Joka tapauksessa valtaosa tänne tulevista muokkauksista, oli ne IP:n, uuden käyttäjät tai vakkarin kirjoittamia, pyrkii aidosti parantamaan Wikipediaa joten ne ovat toivottuja. Lisäksi Wikipedia on proggis joka toimii ainoastaan suurella joukolla käyttäjiä joten onnistuakseen täällä tarvitaan deletionisteja, inklusionisteja, vanhoja käyttäjiä, nuoria käyttäjiä, miehiä, naisia, tavallisia ihmisiä, erikoisia ihmisiä, uskonnollisia, tieteilijöitä, valtavirran ja marginaalin edustajia tai täysin eri motiiveista wikipediaan kirjoittavia joten pitäisi keksiä keinoja tehdä yhteistyötä ilman että hirveän paljon nipotetaan toisillemme.

Noh, mutta alla muutama ajatus. Voitte pitää niitä ehdotuksinakin, mutta lienen niin vahvassa vähemmistössä ettei niillä ole ehdotuksina väliä.

Uusien käyttäjien tulisi saada muokata rauhassa

Uusien käyttäjien pitäisi päästä rauhassa kokeilemaan wikipedian muokkaamista. Käytännössä päästä muokkaamaan olemassa olevia artikkeleita ilman että heti olemme kumoamassa tai lätkimässä varoituksia, muuten kuin selvissä vandalisointitapauksissa. Yleisesti ottaen minustameidän aktiivisimmat "tuoreiden muutosten vartijat" tekevät minusta hyvää työtä ja osaavat olla kohteliaita ja tämä seuraava liittyy enemmän muutosten seurannan tekniseen puoleen. Oleellisia kysymyksiä on, että:

• Miten havaitsemme uudet käyttäjät ja heidän muokkaamansa artikkelit, jotta voimme tarvittaessa vastata kysymyksiin, neuvoa, sekä kysyä mistä muokkauksessa on kyse.
• Jos sallimme ihmisten muokkaavan suht vapaasti niin miten rajoitamme epäonnistuneista tai tarkoituksella huonoista muokkauksista tulevaa haittaa (esimerkiksi jos joku sössii vaikka jonkun mallineen ja artikkeli menee lukukelvottomaksi)
• Miten löytää tehdyt muutokset jälkikäteen jotta voimme korjata ne? (tarvittaessa wikittää, tai yhdistää tehdyt muutokset paremmin aikaisempaan tekstiin, ja pahimmassa tapauksessa kumota tehdyt muutokset)

Periaatteessa merkityt versiot -työkalu on tätä varten. Sillä pystytään helposti näkemään muutokset jotka ovat artikkelissa tapahtuneet edellisen tarkistuksen jälkeen joka mahdollistaa muutosten seurannan jälkikäteen. Työkalulla pystytään myös asettamaan artikkeli väliaikaisesti sellaiseksi että muutokset tulevat kaikille käyttäjille näkyville vasta vakituisen käyttäjän tekemän hyväksymisen jälkeen jolloin artikkelia voi muokata varsin vapaasti ilman että se aiheuttaa meille suurtakaan haittaa, muuten kuin se vaiva että pahimmassa tapauksessa muutokset pitää lopuksi kumota.

Uudet artikkelit

Yksi pääasiallisia reittejä joilla tänne tulee uusia käyttäjiä on, että he kirjoittavat artikkelin jostain heidän tärkeänä pitämästään aiheesta. Yleensä bändistään, urheiluseurastaan, yhdistyksistä jne. Tämä on vähentynyt minusta viime aikoina osin koska ollaan järjestelmällisesti poistettu niitä ja viesti on mennyt perille, mutta ihan hyvin voitaisiin lähteä siitä että jos artikkelista tehdään kunnollinen se saa jäädä.

Tällöin nuo artikkelit toimivat porkkanoina jotka motivoivat opettelemaan Wikipediaan kirjoittamisen sekä samalla hiekkalaatikkoina joilla opetella muokkaamista. Lisäksi tuollaiset uudet artikkelit on myös helppo merkitä esim. jollain "uusi artikkeli", "uuden käyttäjän artikkeli" -mallineella jossa on linkit olennaisimpiin ohjeisiin ja se voisi luokitella artikkelin jonnekin mistä niiden ketkä ovat kiinnostuneita käyttäjien neuvomisesta on ne helppo löytää. (Eli toteutus olisi vastaava kuin mitä merkittävyys-mallineella on)

Samalla voidaan myös muuttaa artikkelien poiston painopistettä siihen suuntaan, että jos kirjoittaja on itse valmis panostamaan artikkeliinsa niin se säilyy ja jos aloittajaakaan ei kiinnosta niin artikkeli poistetaan. Samalla päästään eroon sekä imagollisesta, että yhteisöä hajottavasta ongelmasta joka syntyy siitä, että artikkeleita poistetaan "merkittävyyden" takia joka on asia josta eri käyttäjät eivät ole samaa mieltä. --Zache 19. elokuuta 2010 kello 08.49 (EEST)

Kaiken uusien käyttäjien "paapomisen" lomassa olisi hyvä muistaa vanhat käyttäjät. Kaikki markkinointioppaat toteavat, että on paljon halvempi pitää vanhat "asiakkaat" kuin hankkia uusia. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös uusien käyttäjien laatuun. Käytäntöjä ei tarvitse osata, mutta jos niitä ei edes halua opetella, niin sellaisista käyttäjistä ei juurikaan ole iloa. Ei myöskään niistä, jotka tulevat vain mainostamaan omaa juttuaan. Vanhoilla käyttäjillä osaaminen on keskimäärin parempaa kuin uusilla, joten senkin vuoksi pitäisi kiinnittää vähintään yhtä paljon huomiota siihen, miten vanhat käyttäjät saadaan pidettyä aktiivisina.--ML 19. elokuuta 2010 kello 09.45 (EEST)

No kuten totesin, niin jos jaksaa vääntää kiinnostuksen kohteestaan kunnollisen artikkelin niin se saa jäädä. Jos ei vaivaudu tekemään sitä niin se poistetaan. Varsin reilu peli eikä ota kantaa merkittävyyteen. Minusta aika ja vaiva on sellainen asia jota kaikki osaa arvostaa riippumatta siitä onko kyseessä uusi vai vanha käyttäjä.

Ongelma tässä on toki yhä rajaus; me ei haluta tänne suoraa markkinointia yrityksiltä. Tms. vaikka me pystytään hanskaamaan esim. omakustannebändit kohtuullisen helposti, niin yritysten palkatut markkinointimiehet ja heidän väsäämät artikkelit tuotteista ovat vähän turhan hankalia vapaaehtoisten moderoitaviksi. Mut me voidaan ohjata yritykset ja tuotteet Dodon tuotewikiin. --Zache 19. elokuuta 2010 kello 10.03 (EEST)

En edelleenkään jaksa uksoa, että nykyinen merkittävyys-periaate selittäisi niin vahvasti uusien käyttäjien "katoamista" kuin Zache esittää. Olen aikaisemmin pitänyt itselläni periaatteena, että jokainen huono artikkelin aloitus (hauki on kala) on uuden käyttäjän artikkelitoive. Näitä olen itse laajennellut, koska aikaisemmin on tullut uusilta käyttäjiltä palautetta: "Suomi wikissä ei ollut artikkelia Peter Stålhammarista kun hain sitä. Kirjoitin siihen jotain. kun tulin uudestaan wikipediaan niin Peter Stålhammarista olikin artikkeli!" Gopase+f 19. elokuuta 2010 kello 10.34 (EEST)

Hiukan samaa epäuskoa on minullakin. Nykyinen merkittävyyskynnys tuntuu erittäin alhaiselta, vertasipa sitten en-wikiin tai paperisiin tietosanakirjoihin. Jos vielä alennettaisiin, on minusta vaarana että uskottavuus vakavasti otettavana (ja mahdollisesti jopa asiantuntijoita kirjoittajiksi houkuttelevana) tietosanakirjana vähenee entisestään. Minusta merkittävyys-, laatu- ja lähdevaatimusten osalta pitäisi pikemminkin mennä kireämpään suuntaan. --Ryhanen 19. elokuuta 2010 kello 21.18 (EEST)

En kyllä myöskään usko yhtään, että "omista" jutuistaan kirjoittavat uudet käyttäjät olisivat mitenkään erityisen potentiaalinen vakinainen käyttäjäryhmä. Joku omakustannebändi tai yhdistys nyt on luultavasti aika mitättömällä osalla uusista kirjoittajista, eivätkä tällaiset promoajat varmaan ole kovin kiinnostuneita ensyklopedisesta työstä. Tänne kirjoitetaan varmaankin lähinnä sellaisista aiheista, jotka kiinnostavat. Ei olisi tullut pieneen mieleenikään kirjoittaa jostain itseeni liittyvästä merkityksettömästä aiheesta, kun aloitin. Tänne tarvittaisiin enemmän ihmisiä, jotka ovat innostuneita ihan "oikeista" asioista ja haluavat oppia ja jakaa omia tietojaan, ei sellaisia ihmisiä, jotka näkevät Wikipedian mainoskanavana. Tämä ei tietenkään toisaalta tarkoita, että heitä kohtaan pitäisi olla epäkohtelias. --Epiq 19. elokuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

^Olen kaikesta samaa mieltä. --ML 20. elokuuta 2010 kello 08.05 (EEST)

Uusia käyttäjiä tulee joka päivä, ja useimmat eivät tule kohdelluiksi vandaaleina. Katselin uusien käyttäjien listalta n. 30 viimeisintä rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka ovat tehneet muokkauksia eikä tunnus ollut automaattisesti luotu. Pari oli estetty vandalismitunnuksina, yksi saanut varoituksen (en katsonut mistä syystä) ja yhtä huomautettu tekijänoikeuksista (en laskenut mitenkään tieteellisen tarkasti, joten kaikki luvut tietyllä varauksella). Puhuminen "uusien käyttäjien hylkimisestä" on vahvasti liioiteltua, mikä johtunee siitä että aina välillä tulee vastaan yksittäisiä henkilöitä, joiden kanssa syystä tai toisesta on ongelmia. Sama se on oikean elämänkin puolella. --Otrfan 19. elokuuta 2010 kello 10.11 (EEST)

Jeps. Yksi uusi käyttäjä, joka nostaa metelin omasta mielestään asiattomasta kohtelusta, kerää enemmän huomiota kuin 30 uutta käyttäjää, joita ei huomautella mistään ja joiden aloituksia ei kumota. Se, mitä voidaan ensi alkuun huonoille muokkauksille tehdä, on korjata niitä ja jättää huomauttamatta muokkaajaa yhtään mistään. Jos kuitenkin näyttää siltä, että käyttäjä ei nopeasti opi korjauksista, ovat vaihtoehdot kertoa, mitä pitäisi parantaa, tai hyväksyä huonolaatuiset tekstit pysyvästi Wikipediaan tai kulkea huolehtivaisen äitimuorin tyyliin perässä siivoamassa jälkiä ikuisuuksiin saakka. Jonkinlaista oppimiskykyä voidaan kuitenkin käyttäjiltä vaatia. Väite uusien käyttäjien puremisesta olisi vakuuttavampi, jos tutkittaisiin sekä huomautettuja käyttäjiä että niitä käyttäjiä, joiden tekemisiin ei ole puututtu huomautuksilla, ja vertailtaisiin, tuleeko jälkimmäisestä ryhmästä todellakin enemmän vakikäyttäjiä (ip-muokkaukset tietysti vaikeuttavat asian tutkimista, mutta jos edes käyttäjätunnuksista saisi tuon katsottua). Merkittävyysrajat taasen ovat muotoutuneet vuosien aikana, joten niitä ei ole syytä radikaalisti talloa. Jos sallittaisiin hyvin tehty artikkeli täysin merkityksettömästä bändistä, pitäisi sen varjolla sallia myös huonommin tehdyt artikkelit samantasoisista bändeistä, ellei kriteereissä aleta korostaa artikkelialoituksen tyylillistä tasoa, jolloin oltaisiinkin taas ongelman lähtöpisteessä... --Lax 19. elokuuta 2010 kello 11.00 (EEST)

Tilastoa tammikuussa 2010 rekisteröityneistä uusista käyttäjistä joilla on vähintään 5 muokkausta. Eli näistä 200 käyttäjästä joka kymmenes kirjoitti artikkelin joka päätyi merkittävyydeltään kyseenalaistetuksi. Vajaat 10 on muokannut puolessa vuodessa sen verran että on saanut äänioikeuden ja vain muutama on sellaisia jotka ovat ryhtyneet kirjoittamaan aktiivisemmin. Tein myös vuodenvaihteessa vähän samanlaista listausta syksyn/alkutalven uusista käyttäjistä ja silloin uusista käyttäjistä ainoat aktiivisemmin kirjoittamaan innostuneet olivat Elmajee ja Abc10. (Elmajee muuten aloitti wikipedian kirjoittamisen Raaka-aine-yhtyeartikkelilla joka säilytettiin poistoäänestyksessä. )

Oikeastaan pointti tässä on, että luultavasti minä tahansa kuukautena uusista rekisteröityneistä käyttäjistä täällä aloittaa kirjoittamisen vain muutama käyttäjä ja jos saadaan edes muutama noista FC Pollista, Kotalammista tai Hennajuista kiinnostumaan kirjoittamisesta niin se on iso juttu. Mutta se on aika turha toivo jos ensimmäinen kokemus on se, että täällä välittömästi joutuu tappelemaan siitä että kirjoitettu artikkeli ylipäätänsä säilyy ja vaikka se artikkeli säilyisikin niin siitä jää aika huono fiilis kirjoittajalle. --Zache 20. elokuuta 2010 kello 01.21 (EEST)

Nimen omaan tuohon ongelmaan — kiinnostuneiden potentiaalisten aktiivikäyttäjien kiinni nappaamiseen — olisi joskus väläytelty tutorointisysteemi mielestäni hyvä. Eli meillä olisi vapaaehtoisia tutoreita, ja uudet käyttäjät voisivat niin halutessaan ottaa nimetyn tutorin avukseen, mielellään samoista aihepiireistä kiinnostuneen. Tutor katsoisi vähän perään ja neuvoisi ilman viiveitä jos jokin näyttää olevan menossa pieleen, vastailisi kysymyksiin jne. Uskoisin että tällä tavalla saataisiin nimen omaan vakavasti otettavia uusia kiinnostuneita käyttäjiä nopeammin, kivuttomammin ja paremmalla menestyksellä yhteisöön sisälle. En siis näe tuollaista tutorointia ratkaisuna ongelmakäyttäjille, vaan niille vakavasti otettaville käyttäjille jotka vierastavat käytäntöjen moninaisuutta tai närkästyvät mallineiden huomautuksista ja poistoista, tai ylipäänsä haluavat apua wikitoiminnan kanssa. Harrastuksesta kiinnostuneet kirjoittajat saataisiin paremmalla prosentilla kiinni, kun alkuvaiheen hankaluudet helpottuisivat. Vandaalipuoli ei mitään tutoreita halua.

Homma voisi mennä jotenkin tähän tapaan: asiaan varattaisiin sivu jolle tutorit voisivat ilmoittautua ja halutessaan listata erityisalansa. Käyttäjän rekisteröinnissä ja ohjeistuksessa mainittaisiin mahdollisuudesta. Uusi käyttäjä valkkaisi halutun tutorin tai ilmoittautuisi sivulla. Kullakin tutorilla olisi näitä ohjattavia halunsa mukaan, oletettavasti yleensä 1-3 kappaletta. Käyttäjän kysyessä tutor voisi tietenkin myös kieltäytyä aikataulu- yms syistä, ja ehdottaa toista tutoria. Käyttäjän sivulla tulisi mainita tutor, jolle voisi heittää pallon käyttäjän ohjauksesta tyyliin "viitsisitkö mainita kaverille ettei...". Tutor-suhde purkautuisi jomman kumman niin halutessa ja maininta tutorista poistettaisiin käyttäjän sivulta.

Tästä puhuttiin jo pari vuotta sitten, jolloin asiasta kiinnostuneita oli muutamia. Mikä lie tilanne nyt, onko meillä tutoreiksi suostuvia aktiivikäyttäjiä, ja nähdäänkö systeemi ylipäänsä järkevänä? Itse ainakin voisin tuohon ruveta, enkä näe asiassa varsinaisia haittapuolia, tutoreiden asialle uhraaman työmäärän lisäksi. Terv. --Riisipuuro 20. elokuuta 2010 kello 07.58 (EEST)--

Tuo tutor-systeemi olisi ihan hyvä. Siinä on pari mutta-kohtaa. Ensimmäinen on se, että miten saadaan potentiaaliset kirjoittajat tietoisiksi tutor-systeemistä (mahdollisesti infoa tervetuloa-mallineeseen, neuvonta sivulle jne) ja tekemään se aloite tutoroinnista. Toinen on, että miten estetään noin Wikipedian yleisen toiminnan tappamasta kiinnostusta heti alkuunsa. Väittäisin, että siinä vaiheessa kun uusi kirjoittajan ensimmäinen artikkeli menee välittömästi roskaksi tai merkittävyysarviointiin niin peli on menetetty sen kyseisen käyttäjän kohdalla riippumatta siitä miten paljon sitä tukea ja tutorointia annetaan sen jälkeen.

Kun tuossa pyörittelin tilastoja niin about neljäsosa uuden artikkelin luoneista uusista käyttäjistä tekee artikkelin joka pistetään merkittävyysarviointiin. Luku on periaatteessa olla isompikin, mutta pyöristän sitä tässä sitä varmuudeksi alaspäin. Eli ei se mikään olematon joukko käyttäjiä ole ja niille potentiaalisille aktiivikäyttäjille pitäisi ensikokemuksena tarjota jotain ihan muuta kuin artikkelin poistoa. Esimerkiksi jos törmätään vähänkään lupaavaan kirjoittajaan niin alla olevan Gawftonin ehdotusta mukaillen voitaisiin pistää kaikkiin vähänkään otollisiin uusien kirjoittajien artikkeleihin "merkittävyyskyseenalaistettu" lätkän sijaan vaikka "uusi artikkeli" -lätkä jossa on tiiviisti ilmaistu mitä artikkelin tulee pitää sisältää jotta se säilyy (vaikka parin viikon deadline), linkit ohjeisiin ja opastukseen, sekä päätteeksi jokin kevyt vertaisarviointi jolla katsotaan että artikkeli on ok ja jonka jälkeen malline voidaan poistaa.

Tuolla saadaan kerrottua kirjoittajalle mitä me halutaan, kerrottua lukijoille että artikkeli on varsin tuore eikä ole vielä valmis, omille muokkaajille se että artikkelin muokkaajaa tulisi kohdella hellävaroen ja antaa keino niille ketkä ovat kiinnostuneet uusien käyttäjien neuvomisesta löytää uusia käyttäjiä. --Zache 23. elokuuta 2010 kello 17.12 (EEST)

Esitys uusien käyttäjien auttamiseksi

Uusille käyttäjille syntyy toisinaan tyly vaikutelma, jos heidän artikkelinsa merkitään heti roskaksi vaikka se olisi kuinka kauniisti selvitetty keskustelusivulla. Etenkin uudella käyttäjällä voi olla lyhyt pinna, kun ei ole rutiinia artikkelien luomisessa. Se ei hirveästi auta eteenpäin, jos kerrotaan pelkästään minkälaisia artikkelien ei tulisi olla.

Ehdotan, että negatiivisen ohjaamisen lisäksi panostettaisiin positiiviseen ohjaukseen luomalla uusien rekisteröityneiden käyttäjien avustamiseksi vertaisarvioinnin kaltainen käytäntö, mutta paljon kevyempi. Se voisi olla esim. lupaavissa käytetyn 12 kohdan kaltainen lista, jossa voisi lyhyesti kommentoida artikkelin sisältöä, kieliasua jne. Arvioitavan artikkelin minimipituus voisi olla esim. 2000 merkkiä. Arvioinnin tulisi olla ennen kaikkea opastava ja auttava, ei lyttäävä. Voitaisiin esimerkiksi neuvoa miten verkkoviitemallinetta käytetään, mutta ei tuomita, mikäli uusi käyttäjä kokee sen vielä hankalaksi. Parannusta kaipaavissa kohdissa voisi viitata vaikkapa vastaavan aihepiirin lupaaviin artikkeleihin, jotka ovat käytäntöjen mukaisia mutta yleensä sen verran lyhyitä, että niihin viitsii perehtyä.

Mielipiteitä? --Gwafton 20. elokuuta 2010 kello 00.34 (EEST)

Enkkuwikissä on vähän samaan tarkoitukseen käytössä vapaaehtoinen ohjattu artikkelin luomisnäkymä uusille käyttäjille. Jafeluv 20. elokuuta 2010 kello 09.55 (EEST)

Tuossakin on ideaa, mutta se ei anna suoraa palautetta sisällöstä. Ajattelin kevyesti ylläpidettävää käytäntöä, jossa käyttäjät antaisivat ohjausta. --Gwafton 21. elokuuta 2010 kello 01.04 (EEST)

Avoin keskustelu ja ohjaus taitaisi olla paras tapa, jos siihen tänä hektisenä aikana jollain olisi aikaa. Ja sana käytäntö on mielestäni jo sinänsä uusia muokkaajia luotaan työntävä, sehän tarkoittaa yleensä käytäntöjen tuntemisen ja kellä satunnaisella muokkaajalla on haluja opetella käytännöt jonkin pienen lisäyksen takia. Mitä tulee noihin mallineisiin niin mielestäni ne ovet alun alkajaan turhia opeteltavia niiden vaikealukuisiiden takia. Pääasia on että lähteet tulee merkityksi vaikka sitten sulkeisiin, mikä on sekin hyvä tapa. Mielestäni suurin ongelma on se että uuden muokkaajan siirtyminen muokkausnäkymään häntä kohtaa luotaantyöntävä näkymä kaikenlaisine mallineineen, joista ei Erkkikään ota selvää.Vesteri 21. elokuuta 2010 kello 01.25 (EEST)

Mielestäni ehdotus on ajatuksena kaunis, mutta ei kovin realistinen. Vähänkään vandalismia torjunut tietää, että uudet käyttäjät luovat paljon roskaa, eikä se siitä vertaisarvioimalla parane, koska niitä tulee niin paljon. Monet kokeneetkin käyttäjät laittavat pelkät ref-tagit, joten viitemallineiden osaamattomuus ei ole ongelma vaan se, että artikkelin sisältö on usein roskaa. On toki tärkeää erottaa hyväntahtoisesti luodut roskat vandalismista, mitä varten on olemassa malline:Hyvä yritys. Ehkä tuohon mallineeseen voitaisiin lisätä linkki Jafeluvin mainitsemaan tutoriaaliin, jos joku sen suomentaisi. --Jisis 21. elokuuta 2010 kello 06.49 (EEST)

Jos Malline:Hyvä yritys laittaa jonkun uuden kirjoittajan sivulle, niin se olisi hyva jos siella olisi mukana linkki jollekkin sivulle jossa voi kysya apua. Esimerkiksi sivulle Wikipedia:Kahvihuone. Btw, hieno tuo uusi kahvi huone sivu!! Baldwin040 21. elokuuta 2010 kello 07.20 (EEST)

Itsekin olen astetta kokeneenmpi käyttäjä, ja minussa on hieman nörtin vikaa, mutta silti laitan usein vaan ref–tagit. Jää aikaa mielenkiintosempaan turhuteen.—Aku506  23. elokuuta 2010 kello 18.22 (EEST)

Elokuva-artikkeleista

Kun Wikipediassa on paljon ahkeria ja taitavia sekä myös asiantuntevia elokuvakirjoittajia, olisi hyvä keskustella joitakin periaatteita, ettei tule ikäviä yhteentörmäyksiä, kuten nyt valitettavasti on käynyt. Kehotin toista osapuolta ottamaan asian esille kahvihuoneessa, mutta ehkä tehtävä lankeaakin minulle.

Akuutti ongelma on näyttelijälistan pituus. Lyhyt artikkeli Radio tekee murron sisälsi avustajia myöten 36 nimeä, muun muassa "Nestori Lampi: lihava mies rullaportaissa". Varmasti kiinnostava tieto, mutta ei välttämättä tarpeellinen. Elokuva-artikkelin näyttelijäluettelo pitäisi mielestäni pitää järkevän kokoisena listana, jossa on keskeiset roolit. Jos tieto lihavan miehen rullaportaista esittäjästä kiinnostaa, sellaiset yksityiskohdat voi etsiä Elonetista ja IMDB:stä. Tiedot palauttaneen peruste oli "paperi ei lopu", jollaista ei toivoisi näkevän perusteena millekään tiedolle.

Toinen ongelma on projektin sivulla oleva elokuva-artikkelin malli. Se ei toivottavasti ole ohjeellinen. Sitä sopii käyttää amerikkalaisen kaupallisen elokuvatuotannon yhteydessä, jossa raha on keskeinen tieto ja tekijä. Niin sanotussa taide-elokuvassa pitäisi keskittyä muuhun. Siksi artikkelimallille pitäisi joko tehdä vaihtoehto tai lisätä siihen huomautus, että käytetään vain tarpeellisin osin. Projektisivu on muutenkin mielestäni Hollywood- ja tuotantoyhtiövetoinen. Kommentteja? --Abc10 18. elokuuta 2010 kello 09.18 (EEST)

Oletan, että sun käsitykses sopivasta näyttelijäluettelon pituudesta on tässä? Gopase+f 18. elokuuta 2010 kello 09.58 (EEST)

1.) Radio tekee murron artikkelin näyttelijälista ei ole mitenkään häiritsevän pitkä. Eri asia olisi, että jos lista pitäisi sisällään satoja nimiä. Jos artikkelissa olisi enemmän tekstiä niin tiedot voisi pistää avattava-mallineen sisään tai pistää tekstin rinnalla olevaksi tietolaatikoksi. (vrt Need for speed underground 2:n soundtrack).

2.) elokuva-artikkelimallin on tarkoitus olla ohjeellinen ja niiden lähtökohta noin ylipäätänsä on, että niitä käytetään vain tarpeellisin osin. Artikkelimallit ovat olleet myös aika pitkään hylättynä, niin en tiedä paljonko niitä käytetään, mutta jos koet elokuva-artikkelimallin hyödylliseksi ja sinusta pystyt parantamaan sitä siihen suuntaan että se antaisi paremmin osviittaa siitä millainen elokuva-artikkelin tulisi olla niin muokkaa ihmeessä sitä. (itse luulen et arvioidut artikkelit toimii esimerkkeinä paremmin kuin artikkelimallit, mutta nekin vaatii rinnalleen dokumentaatiota) --Zache 18. elokuuta 2010 kello 10.00 (EEST)

En itse asiassa koe sitä tarpeelliseksi. Huomasin vain jossakin keskustelussa vedottavan siihen. Jos näin on, että sitä voivat käyttää ne jotka haluavat, eikä se velvoita ketään, unohdetaan se. Mutta tuosta näyttelijöiden rooliluettelosta jaksan kyllä olla sitä mieltä, että etenkin lyhyessä artikkelissa epäolennaiset avustajat olisi hyvä jättää lisäämättä. Kun haetaan tärkeää tietoa, pitkä lista keskeisten tietojen sijasta pelkästään hämmentää tietojen etsijää. --Abc10 18. elokuuta 2010 kello 11.35 (EEST)

Eivätkö esiintyjälistaukset ala yleensä tärkeimmästä hahmosta, jolloin epäolennaiset eivät ole listan alussa häiritsemässä? Listan luulisi myös erottuvan muusta tekstistä, jolloin se ei muunkaan tiedon hakemista häiritse. Aivan kaikkia filmeissä vilahtavia ei kuitenkaan tule listata; tapauskohtaisella harkinnalla. --Lax 18. elokuuta 2010 kello 14.21 (EEST)

Juuri tätä tarkoitan: Tapauskohtaista harkintaa, eikä aivan kaikkia listattaisi, ei esimerkiksi nimettömiä rooleja, ellei niitä ole myöhemmin jossakin kommentoitu, kuten joskus merkittävien näyttelijöiden pienrooleja kommentoidaan. Voisikohan tämän katsoa jonkinlaiseksi linjanvedoksi? --Abc10 18. elokuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Sanoisin niin - ellei elokuva sitten satu olemaan jonkun kuuluisan tähden ensimmäisiä elokuvia tai cameolla on jokin suurempi merkitys (esim. Hitchcock tai Yön selkään). Esimerkkielokuvan listaus on pitkä mutta hyväksyisin sen silti (varsinkin kun kaikista näyttelijöistä peräti löytyy artikkeli wikistä). Elokuva-artikkelimalli antaa mielestäni hyvän pohja artikkelin rakenteelle eli tietyt asiat löytyvät aina (suurin piirtein) samasta kohtaa artikkelia. Ja sopii myös ei-kaupallisiin elokuviin; tosin "Teemat/Analyysi" -osio puuttuu, mutta harva wikiartikkeli (vielä) yltää niin pitkälle.--Nedergard 24. elokuuta 2010 kello 11.16 (EEST)

KAIKKIA mallineita tulee käyttää vain tarpeellisin osin. --Lax 18. elokuuta 2010 kello 14.21 (EEST)

En tarkoittanut mallineita vaan artikkelimallia, joka on Elokuvaprojektin sivulla. --Abc10 18. elokuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Ai niin, tuollaisiakin on. No, sama koskee niitä, ja sivun Wikipedia:Artikkelimalli alussa sanotaankin, ettei se ole pilkuntarkka sääntö vaan pikemminkin apuväline. --Lax 18. elokuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

Lista eniten muokanneista?

Näkeeköhän mistään listaa esim. viime kuussa eniten suomenkielistä Wikipediaa muokanneista käyttäjistä? Tässä näkyisi (30 pv ajalta), mutta pitäisi olla järjestyksessä muokkausmäärän mukaan, eikä aakkosjärjestyksessä. Olisi vain mukava nähdä minkälainen se kärkipää olisi. --Djlordi (keskustelu) 21. elokuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Täältä löytyy nyt. Jafeluv 21. elokuuta 2010 kello 23.26 (EEST)

Puren ranteeni auki, CCB on minua edellä Pitää terästytyä D100a 21. elokuuta 2010 kello 23.38 (EEST)

D100a, ei niillä muokauksien määrillä mielestäni ole niinkään väliä mutta laadulla on. –Crimson Cherry Blossom™ 25. elokuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Voi voi, ja minä kun luulin olevani lähes wikilomalla ja vain vapaahetkinäni hiljaksiin muokkailevani.--Urjanhai 22. elokuuta 2010 kello 00.47 (EEST)

Kiitos listasta, sepäs hoitui nopeasti. Boteilla valtavat määrät muokkauksia, mutta sehän ei ole mikään ihme. --Djlordi (keskustelu) 21. elokuuta 2010 kello 23.42 (EEST)

Eipä kestä. Otin botitkin pois, niin saadaan asianmukainen virtuaalipenisten vertailu käyntiin. Jafeluv 21. elokuuta 2010 kello 23.44 (EEST)

Kappas, mahduin viiteenkymppiin. Pitke 22. elokuuta 2010 kello 08.08 (EEST)

Huh minun on vaikea uskoa että olen itsekin listalla. Näin on kumminkin päässyt käymään. Jklak 22. elokuuta 2010 kello 09.05 (EEST)

Yhdyn Urjanhaihin. Minun piti lopettaa kokonaan suomenkielisessä Wikipediassa mutta eilenkin tullut näyttääkseen 54 muokkausta...-Henswick 22. elokuuta 2010 kello 10.52 (EEST)

Minä taas olen pettynyt. Luulin olevani kamala nörtti ja vasta 34:ntenä listalla... nyt pitää ryhdistäytyä ja unohtaa tosielämän viimeisetkin rippeet.--Tanár 23. elokuuta 2010 kello 13.20 (EEST)

Se aiemminkin toivottu bittilaskuri olis yhä kova sana tämän Tallenna-näpykän painamislaskurin sijasta/lisäksi... --Lax 23. elokuuta 2010 kello 15.26 (EEST)

Se ei taida onnistua ihan yhdellä kyselyllä. Ilmeisesti rajapinta ei osaa palauttaa muutoksen tavumäärää käyttäjän muokkauksia haettaessa. (Tarkkailulistakyselyssä moinen paluuarvo kyllä löytyy, en tiedä miksi sitä ei ole lisätty tuohon hakuun. Ehkei ole ajateltu että sitä tarvitsisi kukaan.) Jafeluv 23. elokuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

Laskekaa/parsikaa lista varmuuskopioista. Ei vaadi mitään hirveän kummoista koodausta jotta saa noista halutun tiedon irti, mutta scriptin ajo varmaan vie jonkin verran aikaa (ei tosin niin paljoa kuin mitä Wikimedia API:lla vastaavan listan tekeminen veisi). --Zache 23. elokuuta 2010 kello 15.46 (EEST)

Top 300 aktiiviset käyttäjät aloitusvuoden mukaan

vuosi	käyttäjiä	%
2010	52	17.2
2009	42	13.9
2008	35	11.6
2007	52	17.2
2006	66	21.8
2005	39	12.9
2004	15	5
2003	0	0
Yhteensä	303

Yli 100 kertaa muokanneet aloitusvuoden mukaan

vuosi	käyttäjiä	%
2010	14	10.1
2009	19	13.7
2008	20	14.4
2007	28	20.1
2006	30	21.6
2005	20	14.4
2004	7	5
2003	0	0
Yhteensä	139

Ylläpitäjät aloitusvuoden mukaan

vuosi	ylläpitäjiä	%
2010	0	0
2009	0	0
2008	3	6.7
2007	7	15.6
2006	10	66.7
2005	10	22.2
2004	12	26.7
2003	3	6.7
Yhteensä	45

Pyöräytimpä pari tilastoa siitä koska meidän aktiiviset muokkaajat ovat aloittaneet. Eli nuo aktiiviset käyttäjät on ihan tuosta Jafeluvin sorttaamasta listasta ja ylläpitäjät on meidän ylläpitäjälistasta. Aloituspäivämääräksi on laskettu ensimmäinen muokkaus. --Zache 24. elokuuta 2010 kello 11.52 (EEST)

Ainakin tämä osoittaa, että uusia käyttäjiä tulee ihan kivasti.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 12.29 (EEST)

Miksi muokkausten määrää seurataan näin kovasti? Eihän niiden määrä kerro mitään muokkausten laadusta. Itse ainakin vältän ylimääräisiä muokkauksia, sillä yritän tehdä artikkelit kertalaakista niin valmiiksi kuin mahdollista. --Gwafton 25. elokuuta 2010 kello 15.26 (EEST)

Koska Wikipedian yhteisöä vaivaa jonkinlainen luku- ja määrämania. Seurataanhan täällä silmät kiiluen sitäkin, montako artikkelia fi-wikissä on. Laatua on vaikeampi tarkkailla kuin määrää, siksi tuijotetaan määriä. --Jmk 25. elokuuta 2010 kello 15.28 (EEST)

Ainakin itse katselen tuota noita lukuja siltä kannalta että paljonko meillä muokkaajia suhteessa johonkin toiseen ajanjaksoon ja filtteröin lukuja noiden muokkausmäärien perusteella. Tms. paljonko meillä on muokkaajia jotka ovat muokanneet yli kynnysarvon X, esim 5 tai 100, ja moniko heistä on muokannut vielä vuoden päästä. jne.

Sinänsä muokkauksia tulee tuoreita muutoksia seuraamalla nopeasti paljon ja kielenhuollossa paljon vähemmän suhteessa tehtyyn työmäärään. Sitten muokkaajien välilläkin on isoja henkilökohtaisia eroja. Esimerkiksi teen varmaan paljon enemmän muokkauksia kuin esim Gawfton vaikka me kirjoitettaisiin suurin piirtein samanpituinen ja saman sisältöinen artikkeli. --Zache 25. elokuuta 2010 kello 15.48 (EEST)

Classic Game Room

Tannoin suomenkielisestä wikistähän poistettiin artikkeli nimeltä Classic Game Room. No, nyt enkkuwikissä on maaliskuusta lähtien ollut täsmälleen samanniminen ja samasta aiheesta kertova artikkeli. Onko mahdollista, että suomenkieliseen wikiin saataisiin vanha tuo aikaisemmin poistettu artikkeli takaisin? Ferraro 22. elokuuta 2010 kello 18.59 (EEST)

On. Tänne vaan ehdotus menemään.—Aku506  22. elokuuta 2010 kello 20.52 (EEST)

Paitsi en tiedä tarvitaanko siinä palautusäänestystä, koska ei ollutkaan poistettu poistoäänestyksellä, vaan ilman kommentteja merkittävyyskeskustelussa. Epämerkittävä: merkittävyyttä ei osoitettu 72 tunnin keskustelun aikana) Voit varmaan tehdä artikkelin, ja perustella keskustelusivulla merkittävyyden. Odottaisin kuitenkin fiksumman mielipidettä—Aku506  22. elokuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Koska ei ole poistettu äänestyksellä, niin ei tarvitse tehdä palautusäänestystä ja artikkelin voi tehdä vain uusiksi. Tosin koska tuo on poistettu epämerkittävänä niin kannattaa varautua perustelemaan miksi se olisi merkittävä; enkkuwikipedia kertoo sen joka tapauksessa aika hyvin, sarja on ollut vidcastingia jo ennen Youtubea, sen jaksoista on julkaistu DVD ja sillä on suht paljon katsojia. Jos haluat, että artikkeli palautetaan pohjaksi niin sitä pitää pyytää joltain ylläpitäjältä mutta jos selviät ilmankin niin senkus teet vain sen uusiksi.

Muuten jos jaksat tehdä artikkelista saman tyyppisen mikä enkkuwikipediassa (ja kattavan) on niin sen voisi pistää videopelien teemasivulle. --Zache 23. elokuuta 2010 kello 07.24 (EEST)

Katselin vähän poistettua keskustelusivua, ja siellä on ollut myös säilyttämistä puoltavia tai ainakin neutraaleita mielipiteitä. Jos kirjoitat artikkelin uudestaan, en usko, että kukaan nostaa asiasta sen kummempaa rähinää, kunhan artikkeli ei jää ihan tyngäksi ja siinä on tolkulliset lähteet (esim. noihin juttuihin mitä Zache sanoi yllä). Varmuuden vuoksi asiaa voi toki vielä perustella keskustelusivulla. Voin palauttaa poistetun version käyttäjäsivullesi pohjaksi, jos haluat.--Tanár 23. elokuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

Ei tarvitse palauttaa, itselläni on alkuperäisen artikkelin lähdekoodi tallessa, joten taidan tehdä sillä tavalla, että laitan tuon alkuperäisen ensin wikipediaan, ja kun aikaa on enemmän, niin teen mahd. käännöksen enkkuwikin artikkelista. Ferraro 23. elokuuta 2010 kello 20.46 (EEST)

Pakko kommentoida, kun minä artikkelin poistin keskustelun perusteella. Säilyttämistä puolsi vain artikkelin aloittaja. Muut kommentit ovat poiston kannalla tai vähän ympäripyöreitä. Kaikkiaan keskusteluun osallistui 5 käyttäjää. --Otrfan 23. elokuuta 2010 kello 20.53 (EEST)

Nyt on artikkeli tehty ja keskustelusivulla perustelut. Laajennan heti, kun kerkiän. Ferraro 23. elokuuta 2010 kello 21.20 (EEST)

Korjauspyyntö

Oulun luistinseuran sivuilla Seuran kasvatteja kohdassa Matti Alatalo on linkitetty jääkiekkovalmentaja Matti Alataloon. Linkki on väärä koska oululainen jääpalloilija Matti Alatalo on aivan eri henkilö kuin jääkiekkovalmentaja Matti Alatalo. Voisiko joku poistaa väärän linkin kun itse en ole tutustunut Wikipedian tekemiseen Kiitos Kommentin jätti 85.23.54.76 (keskustelu – muokkaukset) 23. elokuuta 2010 kello 19.07

Tehty —Aku506  23. elokuuta 2010 kello 19.10 (EEST)

Laitoin nyt siihen kuitenkin linkityksen, kun kaikista muistakin on. Voi tosin kieltämättä olla, että ei tarvitsisi... --Care 23. elokuuta 2010 kello 19.12 (EEST)

Kyllä siinä on hyvä olla linkki odottamassa artikkelia. Matti Alatalo sentään on ainakin kolminkertainen SM-sarjan maalikuningas ja kaksinkertainen vuoden jääpalloilija, ja MM-mitalejakin taitaa olla kertynyt joitakin. --Lax 23. elokuuta 2010 kello 20.00 (EEST)

Tarkenteelliset uo:t

Tarkenteellisten uudelleenohjausten turhuudesta taidettiin saavuttaa konsensus joku aika sitten? Jos jollain on ylimääräistä aikaa, niin tätä listaa voi käydä läpi. --Otrfan 19. elokuuta 2010 kello 22.06 (EEST)

Saisiko linkkiä konsensukseen?-Henswick 19. elokuuta 2010 kello 22.10 (EEST)~

Antaisin jos löytäisin. Asiasta oli keskustelua tänä kesänä liittyen joidenkin taivaankappaleiden uudelleenohjauksiin. Edit: löytyi[1] --Otrfan 19. elokuuta 2010 kello 22.11 (EEST)

täällä Edit: hidas--A333 K 19. elokuuta 2010 kello 22.13 (EEST)

No joo, tuolta listalta löytyy kyllä hieman ylitarkkoja ohjauksia, mutta jos musta halutaan puhua ja miksi mä teen paljon ohjauksia, niin sille on ihan järkevä syy. Ensinnäkin kokonaisuudessaan uudelleenohjaukset on paljon tärkeämpiä kuin monet luulee. Uudelleenohjauksella voidaan ohjata artikkelin väliotsikkoon, jos on kyseessä merkittävä aihe ja sille ei löydy omaa, erillistä artikkelia. Uudelleenohjauksilla varmistetaan myös se, että ihmiset löytävät artikkelit niillä nimikkeillä joka on heille mahdollisimman tuttu, joten lukijalta ei oikeastaan vaadita mitään taitoa artikkelin löytämiseksi, joka muuten hankaloituu varsinkin silloin, jos artikkelilla on monta nimikettä mutta vain yksi mainitaan itse artikkelissa, tällöin ei artikkelia löydä edes sisältösivulta. Uudelleenohjauksilla vältytään myös siltä, että samasta aiheesta tehdään kaksi artikkelia, kun ei huomata toisen artikkelin olemassaoloa jos artikkelin nimike on hyvin erillainen siitä, jolla toinen artikkeli oltaisiin kirjoitettu. Ja kaikista viimeisimpänä, uudelleenohjaukset harvemmin luovat mitään negatiivisia vaikutteita Wikipediassa. --Pek 19. elokuuta 2010 kello 22.16 (EEST)

Kyse on tarkenteellisista ohjauksista, ei kaikista. Jos tarkenteelle on tarvetta, niin sitten käytetään täsmennyssivua tai {{tämä artikkeli}}-mallinetta. --Otrfan 19. elokuuta 2010 kello 22.22 (EEST)

Turhiahan sulkutarkenteelliset uudelleenohjaukset tuppaavat olemaan, mutta toisaalta ei noita varmaan kannata tavallisen rivikäyttäjän käydä läpi kun poistoon tarvitaan kuitenkin ylläpitäjä? Tuntuisi aika turhalta välivaiheelta heittää niihin roska-mallinetta, vai? Tietysti jos siellä on sellaisia artikkeleja joihin on runsaasti linkkejä, niin rivikäyttäjäkin pystyisi linkkejä suoristelemaan, mutta pääosin asianlaita ei liene niin. – Haltiamieli 20. elokuuta 2010 kello 00.03 (EEST)

Joukossa on melkoinen määrä ohjauksia, joihin osoittaa sivuja. Osaan isompikin määrä kuten Maraton (urheilu), Ensimmäinen (Antti Tuisku) ja International Hockey League (1945-2001) (tuo tulee ilmeisesti jostain mallineesta). Edit: ja osasta saattaa joutua tekemään täsmennyssivuja ja laittamaan artikkeleihin tämä artikkeli -mallineita. --Otrfan 20. elokuuta 2010 kello 00.37 (EEST)

Ah, testiotantani taisi siis olla epäedustava ja/tai turhan pieni. Mitenkäs kun ainakin joissakin tapauksissa muokkaushistoriaa löytyy: esimerkiksi Loisto (Finnjamboree) on ollut alun perin pieni artikkeli, jonka sisältö on sitten yhdistetty Finnjamboreehen. Tiukasti ottaen tällaista uo:ta ei kai edes lisenssiemme puitteissa voisi poistaakaan kun tekstin muokkaushistoria katoaa, vai? – Haltiamieli 20. elokuuta 2010 kello 07.02 (EEST)

Alkuperäinen keskustelu liittyi tapaukseen, jossa artikkelin sisältö oli jo pelkän asiasanan alla. Tähän oli sitten luotu uudelleenohjaus tarkenteen kanssa, mikä oli aivan turhaa käyttäjän kannalta. Vastaavasti Maraton (urheilu) joutaa pois, koska asiasisältö on jo Maratonissa; sen sijaan Loiston suhteen tilanne on jo astetta vaikeampi, koska asiasana on eri. Lisenssien suhteen en näe asiassa mitään ongelmaa, koska kyse ei kuitenkaan ole häivytyksestä. --Care 20. elokuuta 2010 kello 08.04 (EEST)

Kyllä esim. tuossa Finnjamboree-tapauksessa on minun nähdäkseni lisenssiongelma. Muokkaushistoriat voi yhdistää, mutta siitä saattaa seurata melko sekava muokkaushistoria, erityisesti jos yhdistämisiä esim. johonkin luetteloon on tehty useita. --Otrfan 20. elokuuta 2010 kello 08.22 (EEST)

Jos sellaisia ohjauksia, joiden historiassa on muihin artikkeleihin yhdistettyä sisältöä, ei tule ainakaan tältä istumalta poistaa, niin voisiko niitä jotenkin merkitä tuohon tmp-listaasi, esimerkiksi *-merkillä perään? Tällöin vältyttäisiin siltä, että niitä tarkistetaan turhaan useaan otteeseen. Edellä mainitun Loisto (Finnjamboree) -artikkelin lisäksi vastaan tulleita vastaavia ovat olleet jo ainakin Kontu (sivusto) ja Matra (yhtymä). – Haltiamieli 21. elokuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Listaa voi vapaasti muokata. --Otrfan 21. elokuuta 2010 kello 20.36 (EEST)

Juu, ajattelin vaan että täytynee kuitenkin olla yhtenäiset ja kaikille kerrotut käytännöt niin pysyy joku holtti ja ymmärrys. :) – Haltiamieli 21. elokuuta 2010 kello 20.40 (EEST)

Muistuttaisin, että olen tehnyt kaikille venäjän hattu-ässällisille artikkelinnimille uudelleenohjauksen h:n kautta (monet julkaisut, esim. Hesari käyttää vain h:llisia muotoja), esim. Tshara (joki) > Tšara (joki). Mielestäni näitä ei pitäisi poistaa. --Esamatti1 20. elokuuta 2010 kello 11.25 (EEST)

Tuli muuten mieleeni ettei noita tarkenteellisia ohjauksia välttämättä ole järkevää tuhota systemaattisesti, koska nehän estävät duplikaattiartikkelien syntymistä. Esimerkiksi jos Mama Said (kappale) olisi ollut ohjaus sivulle Mama Said (single), edellistä ei välttämättä olisi luotu duplikaatiksi joka pitää myöhemmin yhdistää. Ei niitä tietty ehdoin tahdoin kannata lähteä luomaankaan, mutta esim. siirroista syntyneet voi olla hyödyllistä jättää paikalleen elleivät ne ole ihan omituisia typoja. Jafeluv 21. elokuuta 2010 kello 00.58 (EEST)

Muista en tiedä, mutta itse en ole systemaattisesti poistanutkaan. Tällä hetkellä poistan lähinnä selkeästi turhia ja virheellisiä ohjauksia. Tuossa kuvaamassasi tapauksessa duplikaatti lienee syntynyt virheellisestä wikityksestä jossain artikkelissa. --Otrfan 21. elokuuta 2010 kello 01.05 (EEST)

Joo. Itse olen merkkaillut noita roskaksi melko systemaattisesti, mutta taidan tosiaan ruveta jättämään uo:t paikalleen vaikka niihin ei linkkejä enää osoittaisikaan. Jafeluv 21. elokuuta 2010 kello 01.10 (EEST)

Toisaalta jos Mama Said -artikkeliin olisi lisätty Tämä artikkeli -malline, ei duplikaatteja olisi ainakaan pitänyt syntyä itsestään. Toki tilanne lienee ollut se, että molempiin nimeämisvaihtoehtoihin on ollut punalinkkejä, eikä ensimmäisen version kirjoittanut ole huomannut tarkistaa toisten olemassaoloa. Mutta (lähes) samalla vaivalla kuin hän olisi luonut uudelleenohjaussivun, hän olisi voinut myös korjata kaikki linkit osoittamaan suoraan oikeaan artikkeliin. Tällöin duplikaattia tuskin olisi syntynyt. – Haltiamieli 21. elokuuta 2010 kello 01.11 (EEST)

Eikös poistettulle sivulle mentäessä aika selkeästi näe, että artikkeli on siirretty toiselle nimellä eli mielestäni siitä ei koidu duplikaattivaaraa. Esimerkit: 3 (single) (muokkaus) ja 3 (single) (ei muokkausta). --OM 29. elokuuta 2010 kello 21.01 (EEST)

Otrfanin tmp-listalla ei taida olla #UUDELLEENOHJAUS-käänteellä tehtyjä ohjauksia, liekö sellaisia monia? Törmäsin vain listalta puuttuvaan ohjaukseen Liberaalipuolue (UK), oletan ettei puuttumiselle muutakaan syytä ole. Toisaalta onhan tuossakin listassa tekemistä ihan tarpeeksi asti. – Haltiamieli 22. elokuuta 2010 kello 19.19 (EEST)

Lukemista lapsille

Luen parhaillaan mielenkiintoista kirjaa Et ole koje, johon muidenkin kannattaisi tutustua, sillä se antaa paljon ajattelemisen aihetta Wikipediankin käyttäjille, ainakin niille, jotka viettävät täällä lähes kaiken vapaa-aikansa. Kirjoittaja Jaron Lanier on jonkinlainen alan guru, joka pohdiskelee teknikkojen ylivaltaa. Hän toivoisi enemmän humanistista ajattelua ja vähemmän insinööriajattelua, jonka hän sanoo ottaneen verkon haltuunsa. Wikipediaakaan hän ei erityisemmin arvosta sen persoonan latistavan olemuksen vuoksi. Eihän täältä tietysti voi tietotekniikan ammattilaisia ja harrastajia poiskaan ajaa, mutta aika selvästi on kaikessa nähtävissä, että ylivalta on heillä. Humanismi molemmin tavoin tulkittuna huutaa poissaoloaan. Kirja on vähän vaikeasti luettavaa tekstiä kömpelön käännöksen vuoksi, mutta kyllä siitä löytää kultajyviä tai ainakin ajattelun aihetta. Tämä ei ole mainos vaan "ammattikirjallisuuden" suositus Wikipedian vakiokäyttäjille. --Abc10 26. elokuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

Vaikka wp ehkä latistaakin persoonaa, niin kyllä se silti onnistuu usein olemaan käyttäjä/keskustelupuolella "egopedia". Ammattikirjallisuuden suositus on hyvä ja on totta, että humanististen alojen taitureita tarvittaisiin tänne lisää. Tai vastaavasti julkaisemaan tekstejään jossain wikipedia-yhteensopivilla lisensseillä. --Ras 27. elokuuta 2010 kello 04.23 (EEST)

Hmm, millainen olisi humanistinen Wikipedia? Tai insinöörimäisesti muotoiltu kysymys miten se eroaisi nykyisestä. :) --Zache 27. elokuuta 2010 kello 10.54 (EEST)

Yksi missä tuo ero ehkä tulee esille on tietokäsitys: aika paljon aikaa kulutetaan täällä väittelyihin siitä, mikä on faktaa ja mikä ei, kun moni kiista ratkeaisi nopeimmin ymmärtämällä näkökulmien moninaisuuden ja kirjoittamalla auki "kuka sanoo". Toinen on tuossa aiempien jo kirjoittama tosiasia siitä, miten wikipedian sisältö lisääntyy nopeimmin aiheissa, joissa on yksinkertainen faktasisältö: urheilutuloksia, tv-sarjojen hahmoja ja ilmestyneitä levyjä on helppo listata ja luokitella. Tulkintaa vaativat, esim yhteiskunnan toimintaa kuvaavat artikkelit ovat paljon vaikeampia kirjoitettavia. Toisaalta olen vähän sitä mieltä, että "teknillisen ajattelun ylivalta" on jo klisee. --217.140.232.52 27. elokuuta 2010 kello 11.27 (EEST)

On totta että monet artikkelit täällä ovat lähinnä kokoelma "dataa". Elokuva-artikkelit sisältävät yleensä tarkat tiedot elokuvan pituudesta, valmistuskustannuksista, pääosanäyttelijöistä jne. mutta elokuvan saamasta vastaanotosta, kritiikistä tai jälkimerkityksestä ei yleensä kerrota mitään. Osittain kyse on varmaan siitäkin, että tällaiselle asialle on vaikeampi löytää lähteitä. --ML 27. elokuuta 2010 kello 12.58 (EEST)

Kenelle huomautus/varoitus?

Artikkelissa OneRepublic monelta ip:ltä muokattiin sitä lähes samaan aikaan, joten kenelle tässä pitäisi laittaa huomautus/varoitus? Kaikilleko jotka lisäsivät roskaa? Varmaan kuitenkin yksi käyttäjä kyseessä, vaikka monta eri ip:tä? --Djlordi 27. elokuuta 2010 kello 11.10 (EEST)

Periaatteessa kaikille voi heittää. Ongelma on nyt kuitenkin siltä osin ratkaistu, että annoin muutaman tunnin avaruuseston noille IP-osoitteille (kuuluivat Lahden kaupungille). –Ejs-80 27. elokuuta 2010 kello 11.17 (EEST)

Rekisteröitymistä edellyttävät verkkolähteet

Olikos meillä jo jossain suositusta nettilähteiden merkitsemistavasta silloin, kun lähteen lukeminen edellyttää (joko maksullista tai maksutonta) rekisteröitymistä? Järviartikkeleissa olen merkkaillut OIVA-palvelua lähteeksi tähän tapaan [2]:

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto.   Viitattu 26.8.2010. 

Jos halutaan jotain yhtenäisiä käytäntöjä, voisi niistä sopia ja kirjata jonnekin. En nyt tiedä tarvittaisiinko siihen suorastaan mallinekin. --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 15.51 (EEST)

Merkinnät edellyttää rekisteröitymisen ja maksullinen ovat ihan hyviä, mutta mallinen/käytäntö siihen on vähän kaksipiippuinen juttu. Viitteiden lisääminen on tehty jo nyt riittävän vaikeaksi. —Aku506  27. elokuuta 2010 kello 17.23 (EEST)

Ideana ei ollut vaikeuttaa asioita, vaan ihan vain kirjata johonkin merkitsemisohje ohjetta kaipaaville (jos haluaa noudattaa yhtenäistä merkitsemislinjaa). Mallinetta tuskin tarvitaan jos merkintä on pari sanaa tekstiä. Jos merkinnässä olisi mukana joku kuva kuten tässä joku kokeili, niin silloin olisi tietysti syytä olla malline, mutta itse kyllä olen sitä mieltä että lyhyt teksti riittää. --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

Jos lisaa referensseihin "lukittu", "edellyttaa rekisteroitymisen", etc, niin sita ei kannata laittaa ref -templaten parametriksi. Kannattaa laittaa oma {{template}} merkinta, niin sitten on helppo etsia kaikki artikkelit missa sita kaytetaan. Vain ajattelen etta on helppo kirjoittaa mita vain ja sitten on refs jonne ei voi kaikki paasta. Jos on oma template, niin on helpompaa seurata jos jollakin on access niihin sivuihin. Vai onko liian vaikea kayttaa. Templaten teko ei ole problema. Baldwin040 27. elokuuta 2010 kello 19.13 (EEST)

Anteeksi mutta voisiko joku suomentaa mitä tässä sanotaan. --Kunkun 27. elokuuta 2010 kello 19.36 (EEST)

Baldwin040 on päässyt vähän canadalaistumaan :) referenssi = viite, ref-template = viitemalline, parametri = viitteessä oleva valinnainen kohta, template = malline, access = pääsy, problema = ongelma.--Tanár 27. elokuuta 2010 kello 20.03 (EEST)

No problem, tarkoitin etta jos pitaa lisata "edellyttää rekisteröitymisen" -teksti referensseihin, niin ei ole ehka hyva jos se on esimerkiksi parametri | access = rekisterointi joka kirjoittaisi automaattisesti tuon "edellyttää rekisteröitymisen" -tekstin. Ei myos hyva jos se kirjoitetaan itse. Silloin ei voi nahda missa kaikissa artikkeleissa se on kaytossa.

Vaihtoehto olisi etta tuon parametrin paikalla lisattaisi vaikka {{ref/rekisterointi}}, joka automaattisesti lisaisi "edellyttää rekisteröitymisen" -tekstin sen templaten sisalle (tai peraan) jossa sita kaytetaan. Silloin on helppo katsoa WhatLinksHere -sivulta missa se on kaytetty. En:wikissa oli ongelmia kun joku kaytti referenssina sellaista mihin muut ei paassyt eika kukaan voi tarkastaa onko oikeaa tietoa. Toivottavasti nyt ymmarsit, en ole paras kirjoittaja, mutta voin tehda tuon templaten niin voit katsoa siita mita tarkoitan :)

Baldwin040 27. elokuuta 2010 kello 20.12 (EEST)

Olin aika h-i-d-a-s ja tuli edit conflict editointi konflikti. :) Kiitos Tanár sanakirjasta... Baldwin040 27. elokuuta 2010 kello 20.19 (EEST)

Kommenttipyyntöjen idea

Ylläpitäjät muuttavat kommenttipyyntöjä jatkuvasti äänestyksiksi ilman mainintaa tällaisesta sivulla WP:Kommenttipyyntö. Luettavaksi Keskustelu käyttäjästä:Hulluus Keskustelu käyttäjästä:Quadriplegia#Saanko_tiedsutella Keskustelu käyttäjästä:Krook --Hulluus 27. elokuuta 2010 kello 21.28 (EEST)

Miten ylläpitäjyys liittyy tähän asiaan? Eivätkö ketkään muut ole tilanteeseen lainkaan syyllisiä? --Quadriplegia 27. elokuuta 2010 kello 21.30 (EEST)

No linkkaa tapaus jossa ei-ylläpitäjä on tehnyt tuollaista. Minä laitoin 2 esimerkkiä ko. tapauksista. Ylläpitäjyyden ei pitäisi olla arvonimi vaan luottotehtävä. --Hulluus 27. elokuuta 2010 kello 21.39 (EEST)

Niin todellakin, kerro. Alkaako omatunto soimata Quadriplegia? Krook 27. elokuuta 2010 kello 21.37 (EEST)

Mistä tässä pitäisi tuntea omantunnontuskia? Kommenttipyyntöihin osallistumisestako? En koe olleeni muuttamassa ainuttakaan kommenttipyyntöä äänestykseksi. --Quadriplegia 27. elokuuta 2010 kello 21.44 (EEST)

Jatkuvastihan ratkaisuehdotusten puolesta / niitä vastaan annetaan ääniä. Eivätkö kaikki muutkin kommenttipyynnöissä ääniä antavat ole "muuttamassa kommenttipyyntöjä äänestyksiksi"? Edelleen en käsitä, miten ylläpitäjästatus liittyy asiaan. --Quadriplegia 27. elokuuta 2010 kello 21.42 (EEST)

Nykyiseen kommenttipyyntökäytäntöön liittyy lähtökohtaisesti ohjeen ja mallin mukaan ehdotukset ja kannanotot (kannatus / vastustus) eri ehdotuksiin. Käyttäjät tapaavat ottaa kantaa aikaisemmin tai myöhemmin, kun kokevat olevansa valmiita ottamaan kantaa.

Ohjetta ja mallia on ollut muokkaamassa toki moni ylläpitäjä, mutta ohjetta ja mallia voidaan tarvittaessa muuttaa. --Aulis Eskola 27. elokuuta 2010 kello 21.44 (EEST)

Jos haluat muuttaa käytäntöä, tee käytännöstä muutosehdotus. Käytännöstä voi kesksutella sivulla Keskustelu Wikipediasta:Kommenttipyyntö ja keskustelusta voi tiedottaa sivulla Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt). --Aulis Eskola 27. elokuuta 2010 kello 21.36 (EEST)

(Oikeaan paikkaan siirretty Krook:n kommentti.) --Hulluus 27. elokuuta 2010 kello 22.33 (EEST)

Mistä asiasta pitäisi kertoa ja miltä kannalta? Katso mallia vaikka aiemmasta käytännön kehittelystä. --Aulis Eskola 27. elokuuta 2010 kello 21.40 (EEST)

Eiköhän tuo ollut osoitettu Quadriplegialle. --Hulluus 27. elokuuta 2010 kello 21.41 (EEST)

Krook näyttää kyllä esittäneen kysymyksensä Aulis Eskolalle. --Quadriplegia 27. elokuuta 2010 kello 21.43 (EEST)

(Älkää muuttako viestejä vastausten jälkeen - esittäkää kysymykset vaikka selkeästä ja monisanaisemmin tuohon perään uudelleen.) --Aulis Eskola 27. elokuuta 2010 kello 21.47 (EEST)

Todella helppo tarkastaa ketkä ovat äänestäneet puolesta ja vastaan, eli arkistoitu ja nykyinen samat hemmot, miksi- Monet muokkaajat eivät ole ottaneet kantaa asiaan koska pelkäävät leimaantuvansa. Liian läpinäkyvää Krook 27. elokuuta 2010 kello 21.57 (EEST)

Myöskin useimmat äänestävät ennemmin valmiiden ratkaisuehdotusten puolesta (pelkkä allekirjoitus), kuin ottavat kantaa. Kommenttipyynnön tarkoitus on ottaa kantaa. Ehdotan äänestysosioiden poistoa kommenttipyynnöistä kokonaan. --Hulluus 27. elokuuta 2010 kello 22.12 (EEST)

Olen samaa mieltä tässä asiassa D100a 27. elokuuta 2010 kello 22.29 (EEST)

Kommenttipyyntökäytännön tekoa ehdotan, missä mainittaisiin kommenttipyyntö ei ole äänestys. --Hulluus 27. elokuuta 2010 kello 22.33 (EEST)

On niin sekava keskustelu, että vastustan varmuudenvuoksi kaikkea keskustelussa tähän mennessä esitettyä. Gopase+f 28. elokuuta 2010 kello 11.04 (EEST)

Aanestan Gopase+fin tekstia tuossa ylhaalla! :) Baldwin040 28. elokuuta 2010 kello 16.21 (EEST)

Ks Gopase+f:n kommentti Otrfan -kom pyynnössä, jossa hän itsekin vahvistaa että kommenttipyyntöjä on tarkoitus sensuroida, jotta saavutetaan tiettyjen ylläpitäjien haluama ratkaisu. --Hulluus 28. elokuuta 2010 kello 18.05 (EEST)

En osaa tulkita Gopase+f:n kommenttia noin. --Quadriplegia 28. elokuuta 2010 kello 18.07 (EEST)

Älä trollaa levittelemällä valheellisia väitteitä toisten kommenteista. Tämä tästä. --Lax 28. elokuuta 2010 kello 18.09 (EEST)

Miten niin trollaa? D100a 28. elokuuta 2010 kello 18.10 (EEST)

Yhteydet olen maininnut 100 001065539.123123555555 kertaa (näin verrattain).

1. Kommenttipyyntö ei ole äänestys
2. Keskustelua ei ole
3. ^Mainitut eivät täyty
4. Ilmoitetaan että tämä on tarkoitus
5. Poistetaan muiden kommentteja mainituin perustein
6. ^= Keskustelun sensurointi

Perusteet nyt vastaväitöksille, saanko kiittää. --Hulluus 28. elokuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Planet Wikimedian otsikot ajankohtaista sivulle

Lisäsin englanninkielisen Planet Wikimedian 5 uusinta otsikkoa ajankohtaista sivulle. Jos joku listan boksin esimerkiksi omalle käyttäjäsivulleen niin se löytyy nimellä Käyttäjä:ZacheBot/Planet Wikimedia. --Zache 19. elokuuta 2010 kello 20.18 (EEST)

Ja lisäsin siihen nyt myös muun kielisten planettien otsikot google transaltella käännettynä ja linkit osoittamaan google translate käännöksiin. Lisäksi pistin tuohon botin päivittämään planet-sivuun näkymään jonkun verran vanhoja otsikoita jos haluaa jälkikäteen niitä selata. --Zache 11. syyskuuta 2010 kello 21.57 (EEST)

Onko kukaan kokeillut Copyscape hakua artikkeleihin

Tällä palvelulla copyscape pitäisi pystyä etsimään kopiosivuja internetistä eli kun uusi artikkeli tulee niin käsittääkseni voidaan katsoa onko se kopioitu jostain. --Musamies 29. elokuuta 2010 kello 18.41 (EEST)

Kannattaa sitten varautua siihen, että jos tuota käyttää vähän vanhemmille sivuille niin suurin osa hakutuloksista on hyvällä todennäköisyydellä Wikipedian sisältöä kopioivia toisiopalvelimia. Uusille epäilyttäville sivuille varmaan kätevä. Jafeluv 29. elokuuta 2010 kello 20.30 (EEST)

Aika hämärästi toimii, jatkan googlen käyttämistä: artikkelista noin 6–10 sanan tekstinpätkä googleen. Tosin googlekin toimii oudosti toisinaan, toisinaan löytää alkuperäisen sivun josta kopioitu vasta toisella tekstipätkällä vaikka ensimmäinenkin olisi ollut löydetyllä sivulla sellaisenaan. --Anr 30. elokuuta 2010 kello 12.32 (EEST)

Wiki

Turussa bongattu auto, jonka rekisterinumero on WIK-I. Kuka tunnustaa omakseen...? --Lax 30. elokuuta 2010 kello 11.38 (EEST)

Onks se sellainen jota saa kuka tahansa käydä tuunaamassa? Jafeluv 30. elokuuta 2010 kello 12.34 (EEST)

En ehtinyt kysyä, kun ajoi vauhdilla ohi, mutta epäilen, että ainakin selkeä vandalismi (penkkien repiminen, kumien puhkaisu, jne.) pyritään estämään... --Lax 30. elokuuta 2010 kello 13.23 (EEST)

Pyytakaa menna valilla tyohon. Mina veikkaan, han ei voi jattaa tuota autoa , mutta ajaa vain! 24h/d ajaminen on myos vaarallista muille ajajille. Baldwin040 30. elokuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Voi olla myös tavaratalo Wiklundin omistaja. :) --Gwafton 30. elokuuta 2010 kello 18.10 (EEST)

Helsingissä, Mäkelänkadulla, on myös pieni Wiki-niminen sushibaari. --Tappinen 31. elokuuta 2010 kello 09.38 (EEST)

Onkohan siellä järjestetty wikitapaamisia? ”Sushia seinille” tai jotain sentapaista.. –Ejs-80 31. elokuuta 2010 kello 10.51 (EEST)

Sekä auto että baari ovat wikipedian ylläpitäjien käytössä. WIK-I on limusiini, jolla ylläpitäjät haetaan kotoaan ja viedään wiki-ravintolaan, jossa he pitävät salaisia kähmintäkokouksia.--Tanár 31. elokuuta 2010 kello 11.15 (EEST)

Siinä sen näkee, että vapaaehtoispalvelusta kyse, kun joutuvat käyttämään joukkoliikennettä eli yhteiskuljetusta sen sijaan, että jokaisella olisi oma luksuskaara...--WikiCraft 31. elokuuta 2010 kello 17.45 (EEST)

No jotain tällaista minä olen koko ajan epäillytkin!!!!!11 ;D --217.140.232.52 1. syyskuuta 2010 kello 13.09 (EEST)

Internet-palveluntarjoajat

Selailin tässä sivuja ja yhdellä sivulla luki seuraavasti: "Varo internet-palveluntarjoajia tai työntekijöitä, jotka seuraavat sivuja, joilla käyt.". Tarkoittaako tämä siis sitä, että internet-palveluntarjoajat voivat koska tahansa ja aivan vapaasti nähdä mitä asiakas tekee vai tarkoittaako tämä lähinnä jonkin sortin verkkosivujen selaushistoriaa (sivut, pvm, klo,... jne.)? Jos tämä on totta, niin melko yllätyksenä tulee ainakin minulle. --Pek 1. syyskuuta 2010 kello 17.07 (EEST)

Eiköhän se ole perustoimintoja. Asiakkaiden pitää saada tietää keitä ja miten paljon heidän sivuillaan käy. --Abc10 2. syyskuuta 2010 kello 09.11 (EEST)

Tuo ei kuulu ISP:n tehtäviin, vaan pikemminkin WWW-palveluntarjoajan. ISP toki tietää mitä heidän kauttaan liikkuu ja minne - muuten eivät pysty tekemään hommiaan. Jos joku pimeälle puolelle päätynyt työntekijä haluaa jonkun tietyn asiakkaan liikennettä vakoilla, niin teknisesti se on mahdollista. Tosin jos jää kiinni, niin siitä seuraa varmaan häkkiä, linnaa tai vankeutta. Useimpia tietoja ei oletettavasti tallenneta mihinkään, mutta esim. WWW-selaustietoja voi jäädä ISP:n välityspalvelimelle pitkäksikin aikaa. Käsittääkseni ainoa tieto, jonka ISP on velvollinen nykyään tallentamaan, on asiakkaan kulloinkin käyttämä IP. Muistaakseni tietoja joudutaan säilyttämään kolme kuukautta ja ne ilmoitetaan poliisille, mikäli sieltä niitä kysellään. --Otrfan 2. syyskuuta 2010 kello 14.01 (EEST)

Humoristiset perustelut poistoäänestyksissä

Viime aikoina on näkynyt usein (esim. [3][4][5]) henkilöartikkeleiden poistoäänestyksissä humoristisia perusteluja, jotka viittaavat vanhoihin yhteisölle tuttuihin kiistakapuloihin kuten ääninäyttelijöihin ja salkkarihahmoihin. Näiden perustelujen ironia avautuu vakiokäyttäjille helposti, mutta satunnaiselle käyttäjälle, kuten esimerkiksi äänestyksen kohteena olevan artikkelin aloittajalle, ne saattavat antaa omituisen kuvan yhteisön suhtautumisesta äänestyksiin ja pahimmassa tapauksessa jopa ajaa potentiaalisia käyttäjiä pois. Vakiokäyttäjien turhautumat toistuviin äänestyksen aiheisiin ja varsinkin äänestysten lopputuloksiin ovat tietysti ymmärrettäviä, mutta itse pidän asiallisia perusteluja projektille hyödyllisempinä. -Ochs 2. syyskuuta 2010 kello 14.58 (EEST)

Omasta puolestani siirrytään en-wikin systeemiin jossa äänestykset perustuvat "konsensukseen", eli käytännössä äänestetään normaalisti mutta (erityisesti vastustusäänet) tulee perustella käytäntöjen mukaisesti ja fiksusti. Noista antamistasi linkeistä kaksi viimeistä olivat ainakin ihan asiattomia.-Henswick 2. syyskuuta 2010 kello 15.32 (EEST)

Meillähän on jo merkittävyyskeskustelut, jotka perustuvat konsensukseen. Jos siellä ei konsensukseen päädytä, niin sitten vasta äänestetään (tai noin ainakin pitäisi mennä). --Otrfan 2. syyskuuta 2010 kello 15.36 (EEST)

Eiköhän syy tuollaisten äänestyskommenttien yleisyyteen ole se, että käytännön mukaan äänen ohessa annetulla kommentilla ei ole mitään merkitystä tuloksen kannalta. Paitsi ehkä jos lasketaan se, että kommentilla vaikutetaan muihin äänestäjiin (ns. "vaaliuurnilla kampanjointi"). Se, että hyvin perusteltu ääni lasketaan samanarvoiseksi täysin perustelemattoman tai todistettavasti virheelliseen käsitykseen perustuva ääni ei juuri kannusta kirjoittamaan syvällisiä perusteluja äänestyksissä. Jafeluv 2. syyskuuta 2010 kello 15.34 (EEST)

Äänestyssivuilla on yleensä erikseen keskusteluosio, jossa voi niitä hyviä perusteluita esittää, jos kokee sen tarpeelliseksi. Itse ääniin liitetyt perustelut ovat jokseenkin turhia; ääni on ääni riippumatta siitä, kuinka "hyvä" sen perustelu on, eikä äänestysrivi ole teknisestikään hyvä paikka keskustelulle. – Jos vaadittaisiin, että jokainen ääni on perusteltava, ja ääniä sitten arvotettaisiin perustelujen laadun mukaan eriarvoisiksi, jouduttaisiin aivan allikkoon. Ensinnäkin äänestyskommentit paisuisivat hallitsemattomiksi – äänessähän olisi pakko esittää kaikki siihen johtaneet perustelut, jotta äänen painoarvo olisi mahdollisimman suuri. Toiseksi syntyisi kysymys, kuka saa hoitaakseen avaintehtävän, äänten perustelujen subjektiivisen arvioinnin. Äänestyksen tuloksen tosiasiallinen ratkaisuvalta siirtyisi tuolle avainhenkilölle ja pois äänestäjiltä. Moinen olisi koko äänestysmenettelyn pilkkaamista. – Jos koetaan ongelmaksi, että ääniin liitetyillä "perusteluilla" ei ole merkitystä, poistettakoon ne perustelut sitten kokonaan. Äänilistoistakin tulee selkeämpiä kun on vain äänet eikä turhakekommentteja. --Jmk 2. syyskuuta 2010 kello 15.53 (EEST)

Kannatan ehdottomasti joko koko äänestyskommenttien poistoa ( Säilytettävä,  Pois tms. mallineita lukuunottamatta) tai sitten vaihtoehtoisesti aiemmin ehdottamaani konsensukseen perustuvaa "äänestystä".-Henswick 3. syyskuuta 2010 kello 18.31 (EEST)

Äänestyskommenttien kieltäminen olisi kyllä askel huonompaan suuntaan. Jafeluv 3. syyskuuta 2010 kello 18.45 (EEST)

Otrfania ja Jmk:ta syntetisoiden: on merkittävyyskeskustelu ja sitten vielä poistoäänestyksen keskustelu, joista ottaa osviittaa äänestyksessä. Tätä vasten varsinaisen äänen perustelut eivät tunnu niin tärkeiltä - tai niiden puuttuminen (semminkin kun niiksi voi kirjata ihan mitä lystää). Itse ainakin yritän lukea läpi molemmat ennen äänen antamista. --J. Sketter 3. syyskuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

Eihän niillä perusteluilla niin paljoa väliä ole, enemmän se ääni ratkaisee. Itseäni ainakaan humoristiset perustelut eivät ole haitanneet. --Topy 4. syyskuuta 2010 kello 00.21 (EEST)

Mopedi testiversio

Mopedi on tekemäni offline-wikilukija Nokian kosketusnäyttöpuhelimille, esim. 5230, 5800, N97, C6.

Wikipedia tietokannan voi siis ladata puhelimen muistikortille ja sitä voi selata myös offline-tilassa. Mopedin wikipediakanta sisältää tekstin lisäksi myös yhtälöt, kuvat ja hyödyntää paikkatietoa.

Allaolevista linkeistä voit ladata Mopedin testikäyttöön:

http://mpaja.com/download/mopedi_installer.sis

Mopedi vaatii Qt kirjastoja jotka mopedi_installer automaattisesti lataa. Tätä varten puhelin tarvitsee internet yhteyden.

Tuo .sis sisältää 3 artikkelin demokannan.

Tietokanta, n. 1.3 gigatavua http://mpaja.com/download/mopedi-fi-20100607.zip (fiwiki namespace 0 artikkelit 7.6.2010).

Tietokanta tulee purkaa muistikortin juureen, se purkaantuu /mpaja/fiwiki hakemistoon. (Puhelimen E: asema).

Tästä on tulossa kaupallinen ohjelma tuonne Nokian Ovi palveluun. Osa tuotoista on tarkoitus palauttaa Wikipedia säätiölle.

Ohessa vielä pari kuvaa puhelimen näytöltä: Ohjelman päävalikko Artikkeli ahvenesta

Palautetta voi antaa sähköpostitse: grego@mpaja.com --Grego 28. elokuuta 2010 kello 14.24 (EEST)

Hienoa! Pistätkö ohjeisiin vielä paljonko tuo tietokanta vie tilaa purettuna. Sit sekin voisi olla kiva, että olisi enemmän screenshotteja (ja mahdollisesti youtube video) niin et nekin keillä ei ole puhelinta saa vähän käsitystä millaisesta softasta on kyse. Pistän kommenttia itse softasta jahka saan testattua sitä. --Zache 28. elokuuta 2010 kello 14.41 (EEST)

Se on purettuna myös tuo n. 1.3Gb, to ZIP ei juurikaan pakkaa sisällä sen olevia tiedostoja, paria valmiiksi pientä lukuunottamatta.

Nopeita kommentteja demokannan perusteella (puhelimena 5800)

• Paikannus ei toimi; ilmoittaa ettei paikkatietoa ole saatavissa; käytetäänkö edellistä paikkaa. Nokia maps saa sijainnin. Toinen vaihtoehto on, että ohjelma tarjoaa vain valkoista ruutua (varmaankin paikannus saatu, mutta demokannasta sopivia artikkeleita ei löytynyt. Asiasta pitäisi saada jokin ilmoitus)

Tuossa 3 artikkelin demokannassa ei tosiaan ole paikkatietoa. Varsinaisessa tietokannassa kyllä on, pitäisi silloin tulla muutakin kuin valkoista. Virittelen vähän laajempaa demokantaa, ja laitan ilmoituksen jos paikkaa ei löydy tietokannasta tuon tyhjän sivun sijasta. Paikannuksessa on kyllä tosin myös jotakin häikkää,

• navigointi artikkelista päämenuun tapahtuu ylänurkan ikonin avulla; mutta navigointi edelleen päämenusta aikaisempaan artikkeliin on mahdotonta. (voisi tapahtua klikkaamalla samaa ikonia uudestaan) Lisäys: Tapahtuu toisen ylänurkan vihreästä nuolesta.

Tuo vihreä nuoli vasemmalle vie tosiaan aina edelliselle sivulle, myös selatessa.

• sivujen sisäistä navigointia voisi parantaa jotenkin. Esimerkiksi pistämällä sivun sisällysluettelon tulemaan esille/piilotettavaksi jostain pikanapista (vrt yläkulman päämenunappi) sen sijaan että se on tekstin keskellä.

hmm.. laitetaan mietintään.

• Sivujen rakennetta voisi muuttaa vielä enemmän paremmin mobiilikäyttöön sopivaksi esimerkiksi siten että kappaleet ovat aluksi suljettuna ja ne saa erikseen avattua (vrt fi.m.wikipedia.org) .

itse en oikein tuosta perusta, mutta ehkäpä se voisi olla optio...

• Sivujen lataaminen/renderöinti on aavistuksen hidasta. Yksi ehdotus olisi, että heti kun sivua aletaan laataamaan niin sivun alussa näytettäisiin johdannon pari ensimmäistä lausetta joka sitten korvattaisiin ladatulla sivulla sitten kun se on valmis. (homma toimii hyvin silloin jos sivun tekstin alku on sama kuin mikä näytetyn alunkin, mutta huonommin jos sivu alkaa tietolaatikolla jolloin näytetty teksti muuttuu)

jos sivulla on paljon kuvia se hidastaa renderointia huomattavasti. Tutkin mitä tuolle voisi tehdä.

• Testiversion vaatimia capseja voisi muuttaa vähemmän vaatimiksi. Se on jokseenkin häiritsevää, että softa asennuksen yhteydessä sille annetaan pääsy esim päiväkirjamerkintöihin jne vaikka johtuukin varmaan siitä että se on vain signattu kehitystä varten suht. täysille oikeuksille.

Tarkistan nuo capsit,...

--Zache 28. elokuuta 2010 kello 15.46 (EEST)

Kiitos kommenteista, sori vastauksen viipymisestä, oli muuttokiireitä ja netti kaukana.

--Grego 17. syyskuuta 2010 kello 13.17 (EEST)

250k artikkelia ja (Turku) miitti

Hmm, 250 000 artikkelia tulee täyteen palttiarallaa kahden viikon päästä ja pitäisi aika optimistisena sitä, että järjestetään jotain suureellista kuten juhlaseminaarin ja lehdistötiedotteita jos joku ei oikein innostu ja ala hurjaksi.

Mut mut miitit noin ylipäätänsä olisi kiva asia, joten miten olisi et järjestetään sellaisia edes paikallisesti. Itse sijaitsen tällä hetkellä Turussa ja pienenä arvauksena täältä suunnalta löytyy muitakin Wikipedistejä niin kiinnostaisiko muita pitää Turku-miittiä vaikkapa kahden tai kolmen viikon päästä? Konseptina vois olla esim, et mennään porukalla johonkin mukavaan ravintolaan/kahvilaan jossa voi porukalla mukavasti syödä ja keskustella. --Zache 10. syyskuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Kun kerran noin hyvää paikkaa ehdotat, niin miksei, ellei mitään merkittävämpää satu samalla ajankohdalle. --Lax 10. syyskuuta 2010 kello 17.29 (EEST)

Pitke osallistuu, ottakaa suukapula mukaan tai saatte kuulla luennointia koko päivän :) Pitke 10. syyskuuta 2010 kello 18.04 (EEST)

Ei Turkuun, Wikipedistien mekka on Helsinki..D100a 10. syyskuuta 2010 kello 18.22 (EEST)

Eli Helsinkiin päin kummarretaan tai kustaan, koska se on siis mekka. Mutta muualla Suomessa on oikeata elämää. Turku on huomattavasti eurooppalaisempi kaupunki kuin ryssän kuvernementtikaupunki Helsinski! Siis kaikki vaan Turkuun! --Dr x 10. syyskuuta 2010 kello 20.53 (EEST)

Tahdon välillä pois Helsingistä. Turku olisi kuitenkin mukavasti lähellä. Pitke 10. syyskuuta 2010 kello 23.51 (EEST)

No mikäpä tuossa, jos ajankohta sopii niin pistetään kaakit töihin ja nokka kohti Turkua, vois kävästä samalla siellä varhaiselta keseskiajalta peräsin olevalla kadulla, eikös sieltä joskus sellanen löydetty? Vesteri 11. syyskuuta 2010 kello 00.13 (EEST)

Juu, Aboa Vetus on ilmeisesti se mitä tarkoitat eli se museo jonka kellareissa tuo auki kaivettu katu on. Hei, jos heitän alustavasti miitin päivämäärävaihtoehdoiksi lauantait 25.9 ja 2.10:ttä joista valitaan ja ehdotan paikaksi Kerttua. Perustelut, se että miittiin tulee porukkaa muista kaupungeista rajaa ajankohdan viikonloppuun (eli periaatteessa sunnuntaikin käy, perjantait huonosti ja muut arkipäivät erittäin huonosti). Kerttu puolestaan on lähellä kauppatoria, rautatieasemaa ja linja-autoasemaa ja se on mukava (IMHO) Sieltä löytyy myös miitteilyyn sopiva infra (wlan, ruokaa, juomaa, henkilökunta sallii pöytien siirtelyn jne.).

Eli kommentoikaas kumpi päivistä sopisi parhaiten ja jos ei kumpikaan niin sopiiko noiden viikonloppujen sunnuntai. Jos on alaikäisiä tai esim liikuntarajoitteisia tulossa niin vinkatkaas ettei valita sellaista paikkaa jonne ette pääse. --Zache 11. syyskuuta 2010 kello 10.39 (EEST)

Meikäläiselle ei 2.10. sovi, mutta koska on teoriassa mahdollista, että myös 25.9. tulee eräs keikka esteeksi, en halua väkisin tyrkyttää tuota syyskuun päivää, jos muille sopii lokakuun toka paremmin. Lauantailla ja sunnuntailla ei ole sopivuuden suhteen eroa. --Lax 15. syyskuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

Tampere on hyvä ja 2.10. käy. jr888 16. syyskuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

Tampereelle mielummin. Turkuun päin lähinnä pieraistaan. 153.1.31.106 16. syyskuuta 2010 kello 16.28 (EEST)

Rakennatte te tamperelaiset yhden sillankin. :) --Zache 16. syyskuuta 2010 kello 16.35 (EEST)

Jos tänne Turkuun päädytään, niin tulen mielelläni mukaan, sikäli kun töiltäni pääsen. Tuo 2.10. näyttäisi näillä näkymin sopivan. --LemonKing 16. syyskuuta 2010 kello 18.53 (EEST)

Punaiset linkkilistat täsmennyssivuilla

Toivoisin hiukan keskustelua pitkien punaisten linkkilistojen mielekkyydestä täsmennyssivuilla. Keskustelunavaus täällä: Keskustelu:Mustalampi. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 08.23 (EEST)

Jos listassa on täsmenteet huolella mietitty ja pyritty kattavuuteen, punalinkeistäkin on hyötyä kun tulevat artikkelit (toivottavasti) asettuvat heti "oikeille" nimilleen. Mainitsemissasi esimerkeissä taas on selvästi ongelmia, eli kaksipiippuinen juttu. -Ochs 14. syyskuuta 2010 kello 08.36 (EEST)

Tuo on kyllä hyvä pointti; mutta se tosiaan edellyttää, että lista on saatu kattavaksi, että kyseisistä aiheista on jollain realistisella aikajänteellä tulossa se artikkeli, ja että nimien systematiikka on mietitty jo valmiiksi kuntoon. Tällöin punaisella linkkilistasta on tosiaan hyötyä artikkelien tekemisessä. Mutta uskoisin, että se on aika harvinaista, ja silloinkin punainen lista on lukijalle haitallinen. Ymmärtääkseni täsmennyssivujen tarkoitus on ohjata lukija hakemaansa artikkeliin, ei huutaa hänelle että on 20 muuta samannimistä aihetta joista meillä ei ole artikkelia. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 08.43 (EEST)

Mjoo, mä olen merkinnyt täsmennyssivuille punalinkkejä juuri tuosta syystä. Esimerkiksi muistaakseni Pyhä (Mietoinen) -artikkeliin oli linkkejä ainakin kahdella eri täsmenteellä ennen kuin laitoin "oikean" täsmennyssivulle - ja vasta paljon myöhemmin loin itse artikkelin. --albval(keskustelu) 14. syyskuuta 2010 kello 08.47 (EEST)

Täsmennyssivulla punalinkkilistassa oleva punalinkki ei kuitenkaan välttämättä estä horjuvien punalinkkien syntymistä muualle artikkeleihin. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 08.55 (EEST)

Vielä tuli mieleen, että onhan sekin lukijan palvelua, kun täsmennyssivulta käy selväksi ettei artikkelia aiheesta vielä ole. Muuten etsivä saattaa luulla ettei vain löydä oikeaa täsmennettä. -Ochs 14. syyskuuta 2010 kello 08.52 (EEST)

Täsmälleen samaa mieltä.--Opa1974 14. syyskuuta 2010 kello 09.11 (EEST)

Aihetta sivuaa keskustelu paikkakunta-artikkelien nimilistasta. Täsmennyssivulla voi mielestäni nimiä ollakin punaisena. --Abc10 14. syyskuuta 2010 kello 08.59 (EEST)

Mielestäni Cambridge (täsmennyssivu) antaa punalinkkeineen lisätietoa myös lukijalle. --Tappinen 14. syyskuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Minä olen tehnyt jopa pari täsmennyssivua, joilla on pelkästään punaisia linkkejä. Kertoo se lukijalle ainakin sen, että esim. tietty henkilö tai kaupunki saattaa sekoittua muiden samannimisten kanssa. --Otrfan 14. syyskuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Onko keskustelun konsensus nyt se, että tällainen luettelo on erinomaisen bueno, suositeltava ja informatiivinen? Luettelon punalinkit ohjaavat luomaan uusia artikkeleita mm. nimillä Mustalampi (Joensuu) (Joensuussa on 25 eri Mustalampea), Mustalampi (Kontiolahti) (Kontiolahdella on 6 Mustalampea) ja Mustalampi (Ilomantsi) (Ilomantsissa on 12 Mustalampea). Lukijalle lista antaa sen vaikutelman, että on olemassa yksi tietty Joensuun Mustalampi, yksi Kontiolahden Mustalampi ja yksi Ilomantsin Mustalampi. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 12.36 (EEST)

Oma yhteenvetoni olisi se, että on esitetty hyviä ja huonoja esimerkkejä eikäkategorista ohjetta voi antaa. --Tappinen 14. syyskuuta 2010 kello 12.44 (EEST)

No sitten tulkitsen, että Mustalampi oli esimerkki huonosta punalinkkilistasta ja sen saa siivota. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 13.00 (EEST)

En kuitenkaan usko tilanteen/minkään asian parantuneen muokkauksellasi [6], tietoa kyllä poistui. Eikö vaihtoehtona olisi ollut myös kirjoittaa em. lisäykset ohjauksen perään,

• Mustalampi (Joensuu), järvet Joensuussa (Joensuussa on 25 eri Mustalampea)

tai vaikka *Mustalammet (Joensuu), järvet Joensuussa ...--Opa1974 14. syyskuuta 2010 kello 13.20 (EEST)

Minä taas uskon tilanteen parantuneen olennaisesti, koska nyt poistui harhaanjohtavat linkit jotka antoivat lukijalle kaksikin harhaanjohtavaa tietoa: että Mustalampia olisi tuommoiset parikymmentä, ja että niitä olisi kivasti yksi per kunta. Se tieto, että Mustalampia on paljon, selviää nyt paljon lyhyemmin (ja oikeammin) heti täsmennyssivun alusta. – Jos sinä haluat puolestasi listata täsmennyssivulla kaikki >500 Mustalampea ja muotoilla niille jokaiselle sopivan täsmenteen (tai selvittää erikseen jokaisen kunnan Mustalampien lukumäärän), niin ole hyvä vain! – Yleisesti ottaen ihmettelen eräiden fi-wikiläisten asennetta, että harhaanjohtavan tiedon pitäminen artikkeleissa on hyväksi, ja harhaanjohtavaa tai virheellistäkään tietoa ei saa mennä poistamaan ellei saman tien korvaa sitä oikealla tiedolla. Minä olen sitä mieltä, että väärä tieto on huonompi kuin ei tietoa ollenkaan, mutta kaipa tästäkin on sitten eriäviä mielipiteitä. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 13.32 (EEST)

En ole tappelemassa, ehdotin vain. Nyt samalla logiikalla on suomessa 2 mustalampea ja maininta 500 lammesta ylhäällä, aiemmin siis 35 lampea ja maininta 500 lammesta ylhäällä. fi-wiki asenteesta: Sivulla siis joka tapauksessa mainitaan alussa, että lampia on yli 500 ja laajentaminen tapahtuu yksi kerrallaan, tiedon ja lähteen löytyessä. Vastaava tiedon puuttumisesta aiheutuva virhe on jokaisessa täsmennysartikkelissa, osa Virtasista puuttuu varmasti. Kysymys on vain tekstistä tai otsikosta, vaikkapa jo sana muun muassa auttaa.--Opa1974 14. syyskuuta 2010 kello 14.56 (EEST)

"Aiemmin" eli ennen minun muokkauksiani ei sivulla ollut mitään mainintaa siitä, että lampia olisi 500. Oli vain parinkymmenen lammen lista. Katson parantaneeni täsmennyssivun informatiivisuutta, ja siitä saan palkaksi nillityksen "tietoa kyllä poistui". Kuten todettua, jos haluat jonkun ryhtyvän ehdottamaasi urakkaan (selvitetään kunkin kunnan Mustalampien lukumäärä ja listataan ne kaikki), niin ole hyvä vain. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 15.00 (EEST)

Minusta Jmk:n tekemä muokkaus oli ehdottomasti parannus. Kun samannimisiä paikkoja on näinkin monta, eikä kaikkia ole mahdollista tai mielekästä luetella, on parempi vain kertoa lukumäärä ja laittaa linkit niihin artikkeleihin, joita on jo olemassa. Epätäydellinen lista toimimattomia linkkejä ei tunnu käyttäjän kannalta mitenkään hyödylliseltä. --Ryhanen 14. syyskuuta 2010 kello 20.50 (EEST)

Näin se taitaa olla, ainakin jos on kysymys tällaisten pikkulampien nimistä tai muuten hyvin yleisistä nimistä. --Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 21.12 (EEST)

Mitä tulee ehdottamiisi muotoihin "Mustalampi (Joensuu), järvet Joensuussa" ja "Mustalammet (Joensuu), järvet Joensuussa", ne nyt ainakin ovat aivan käsittämättömiä. Ikään kuin olisi tarkoitus luoda yksi kokooma-artikkeli kaikista Joensuun Mustalammista. Jos nyt vaikka oletetaankin, että joku joskus kirjoittaa artikkeleita ympäri Joensuuta sijaitsevista Mustalammista, niin eivät ne muodosta mitään mielekästä yhtenäistä järvikokonaisuutta. Niillä vain sattuu olemaan sama nimi. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 13.37 (EEST)

Ei lainkaan käsittämättömiä, jos Mustalampi (Joensuu) on täsmennyssivu. --albval(keskustelu) 14. syyskuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Ihan miten vaan. Siitä vaan sitten listaamaan niitä >500 lampea. Areena on vapaa. --Jmk 14. syyskuuta 2010 kello 13.41 (EEST)

Ei se kokooma-artikkelikaan olisi välttämättä huono idea. Yksikään Joensuun Mustalammista ei ole mitenkään erityisen merkittävä (päätellen siitä, että en tiennyt sellaisia olevan yhtään) ja olivat artikkeleiden tarkenteet mitä tahansa, niin taatusti menevät sekaisin. --Otrfan 15. syyskuuta 2010 kello 11.57 (EEST)

Kokooma-artikkeli "Joensuun pienet lammet" voisi olla mahdollinen, jos joku haluaa sellaisen kirjoittaa, mutta ei sitä silloinkaan ole mielekästä rajata sellaisen satunnaisen seikan kuin lammen nimen perustella. Eivät Joensuun Mustalammet muodosta mitään maantieteellistä kokonaisuutta. --Jmk 16. syyskuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

Lisätään tähän nyt vielä, että nimien yleisyydestä voi saada listauksia helposti myös Kansalaisen Karttapaikka -palvelusta. Sieltä näkee hetkessä esimerkiksi sen onko jotain nimeä yksi, muutama, kymmeniä vai satoja. Näin siis saa selville kohteiden määrän ilman tarvetta mutuiluun.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Ja toinen huomio, että en wikissä täsmennyssivu poistetaan, jos siinä nimettyyn kohteeseen ei ole punaisia linkkejä - ja esimerkiksi luettelot eivät kelpaa (ks. esim. en:William R. Mead historiaa). Tällaista käytäntöä voisi hyvin harkita täälläkin tai ainakin siitä voisi kannattaa keskustella. Useat punaiset linkit ovat sentään enemmän kuin orpo täsmennyssivumaininta.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Ja kolmas huomio vielä, että kun on noita (ilmeisesti kansalaisen karttapaikan avulla) luotuja täsmennyssivuja, niin listoista usein näkyy, jos sattuu joku tuttu paikka vastaan, että "kyliksi" usein mainitaan mikä tahansa karttapaikan haussa täsmenteellä "kylä, kaupunginosa tai kulmakunta" esiintyvä kohde, ja näin useissa tapauksissa kyliksi on listattu esimerkiksi asuinalueita tai kulmakuntia. Kuitenkin kirjallisuudessa (esim. Suomenmaa-teossarja) on luetteloja kylistä kunnittain ja kaikki suomen kylät on myös lueteltu teoksessa Alastarolla Ylistarossa.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Ja vastaavasti luontokohteista voi miettiä, kannattaako mekaanisesti tosiaan listata karttapaikasta kaikki pikkulammet tai joenpätkät, vai olisiko parempi esim. tuo en wikin periaate. - Samalla kun listoissa voi olla punaisina merkittäviäkin kohteita (esim. tuo esimerkkinä mainittu Pitkäjärvi, jossa vaikkaqpa Pitkäjärvi (Kokemäki] varmaan on merkittävä. - Joskin silloinkin noiden merkittävien kohteiden merkittävyyttä voi demonstroida luomalla niille punaisia linkkejä artikkeleihin. Sillä kieltämättä sekä nuo en-wikistä mekaanisesti plöräyttämällä käännetyt anglosaksisten paikannimien punalinkkilistat että Karttapaikasta (tai vielä pahempi, jos ilman sitä) mekaanisesti plöräytttämällä saadut erittäin yleisten suomenkielisten luonnonpaikkojen listat ovat vähän hassuja, ja tuollainen suhteutus, jota jmk teki, voi joskus olla hyödyllistä. - Eräänä esimerkkinä tähän voi vielä heittää muuten myös artikkelin Myllyjärvi (Myllyjärvi) ja siitä käydyn keskustelun, vaikka sitä keskustelua on käyty ennenkin, ja se yleensä ratkennee tapauskohtaisesti.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

En ota kantaa itse väittelyn aiheeseen, mutta kysyn tästä mieleen tulleen asian: miten nimetään artikkelit, jos samalla paikkakunnalla on kaksikin samannimistä järveä, joista molemmista tehdään kelvollinen artikkeli? Voisin kuvitella, että noista jokin saman paikkakunnan Mustalammistakin voi ajan oloon tulla omia artikkeleitaan. Saarijärviäkin taitaa olla aika paljon. Samoin ehkä samannimisiä saaria jonkin kunnan alueella jne.--WikiCraft 14. syyskuuta 2010 kello 21.22 (EEST)

Esitin jotain pohdintaa sivun Myllyjärvi (Myllyjärvi) keskustelussa, ja siihen näkyy olevan linkitettynä joku vanhakin kahvihuonekeskustelu. Päädyin siihen, että täsmenteet tyyliin Myllyjärvi (Taka-Keljo) (vrt. täsmennyssivua Myllyjärvi) tai Myllyjärvi (Laajavuori) tai Liesjärvi (Mustiala) täsmenteenä kävisivät, kun täsmenteenä on harvinainen tai valtakunnallisesti tunnettu nimi, mutta jos täsmenteeksi tulisi yleinen nimi (kuten "Myllyjärvi"), niin pitää käyttää pidempää muotoa Myllyjärvi (järvi Jyväskylän Myllyjärvellä). Tämä vaikuttaisi hyvältä käytännöltä, joskin sitä voi joutua sumplimaan tai tarkentamaan tapauskohtaisesti.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 21.47 (EEST)

Johon kuitenkin Jmk mainitussa keskustelussa ehti täydentää, että pidempi muoto on yksilöivämpi, eli tulisi myös: Myllyjärvi (järvi Jyväskylän Laajavuoressa) ja Liesjärvi (järvi Tammelan Mustialassa).--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Ja lisäksi on näköjään käytössä tyyppi Vuokkijärvi (Suomussalmi, Ala-Vuokki). Se lienee sopiva silloin, jos kaikki kohteet ovat esimerkiksi järviä, eikä ole artikkelia esim. samannimisestä kylästä.--Urjanhai 15. syyskuuta 2010 kello 11.52 (EEST)

Aika lailla tapauskohtaisesti näitä joudutaan sumplimaan. Perussääntönä on minusta hyvä suomalaisissa paikannimissä käyttää täsmenteenä kuntaa, ja sitten tarvittaessa kunnan lisäksi kylää, kaupunginosaa tai muuta maantieteellistä tarkennetta, ja tarvittaessa tyyppitarkennetta "järvi", "kylä" tms. Tässä viimevuotisessa keskustelussa kyllä puntaroitiin, ettei sitä kunnan sisäistä sijaintitarkennetta ole aina helppo keksiä, kun ei lähellä ole mitään kyliä. Toiselle Vuokkijärvelle ajattelin tarkenteeksi (Suomussalmi, itäraja) kun se kerran on Venäjän rajalla. Toinen vaihtoehto olisi ollut "Vuokkijärvi (Suomussalmen läntisempi)" ja "Vuokkijärvi (Suomussalmen itäisempi)". – Oma lukunsa ovat laajat kohteet, kuten joet ja järvet, jotka ovat usean kunnan alueella. Jos kohde on selvästi eniten yhdessä kunnassa, se voi sopia tarkenteeksi (Virmasvesi (Pieksämäki), Tervajoki (Lappeenranta)), joskus on käytetty tarkenteena maakuntaa (Vesijärvi (Pirkanmaa)). – Kaiken kaikkiaan hankalaa sumplimista. Yhtä mekaanisesti sovellettavaa sääntöä on hankala luoda, mutta voidaan ottaa käyttöön kokoelma hyviä täsmenteenvalintatapoja joista sitten valitaan tilanteen mukaan. --Jmk 15. syyskuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Tapauskohtaisesti joo. Mustalampi on tietenkin ääriesimerkki. Yleisesti ottaen punaiset linkit on oikein hyviä. Niitä on helpompi muuttaa artikkeleiksi kuin tehdä artikkeli omasta päästään. Merkittävyys on tietenkin yksi kysymys, eli mitkä Mustalammet ovat tietosanakirjamielessä merkittäviä ei selviä ilman artikkelia. Kuntajaon uudistus tekee joka tapauksessa lisätyötä, mutta sille ei voi mitään. --Höyhens 16. syyskuuta 2010 kello 13.50 (EEST)

Tarkenteissa tosiaan voinee olla erilaisia vaihtoehtoja tapauskohtaisesti juuri noin, koska toisissa tapauksissa (kuten tuo Liesjärvi Tammelan Mustialassa) kylä tarjoaa hyvän tarkenteen (joskin sen määrittely tällöin saattaa edellyttää paperisen peruskartan käsilläoloa), mutta toisissa tapauksissa (kuten alueilla, joissa on paljon valtionmaita, kuten Pohjois-Suomi, tai missä kylärakenne on pirstonainen, kuten jotkut osat Varsinais-Suomea ja Pohjanmaata, ja joskus muutenkin) kylä tarkenteena toimii huonosti tai ei ole määritettävissä.--Urjanhai 16. syyskuuta 2010 kello 15.00 (EEST)

Urjanhai, minulla sama ongelma Orijärvissa kuin sinulla Myllyjarvissa:

• Orijärvi, kylä Luhangassa -> Orijärvi (Luhanka)
• Orijärvi, kylä Salossa -> Orijärvi (Salo)
• Orijärvi, järvi Salossa -> Orijärvi (järvi Salossa)
• etc...

Baldwin040 17. syyskuuta 2010 kello 07.09 (EEST)

Itse olen käyttänyt vastaavaa merkintätapaa, esimerkiksi Pitkäjärvi (Somero) (kylä + tämä artikkeli malline) ja Pitkäjärvi (järvi Somerolla), koska alueella, jolta olen kirjoittanut, järvet ovat pienehköjä ja samannimiset kylät suurehkoja (ja toimivat myös koulupiireinä ja postinumeroalueina). Silloinhan esim. Pitkäjärvi-niminen järvi sijaitsee Pitkäjärvellä (kylässä) tai Hirsjärvi (järvi Somerolla) samoin sijaitsee Hirsjärvellä (kylä + tämä artikkeli-malline). Mutta jos järvi onkin hyvin iso ja kylä pienempi, niin silloin tilanne voi olla toinen. Ja niinpä esim. suuresta ja tunnetusta järvestä tein artikkelin Liesjärvi (vaihtoehtonahan olisi ollut Liesjärvi (järvi Tammelan Liesjärvellä) mutta kun kansallispuiston takia järvi lienee tämännimisistä tunnetuin ja luultavasti myös suurin, niin pidin näin) kun taas kylästä (ja taisi olla myös postinumeroalue) sen rannalla on vielä artikkeli tekemättä mutta täsmennyssivulle olen näköjään merkinnyt linkin Liesjärvi (Tammela) (joka jälleen vaatisi tämä artikkeli -täsmenteen), joskaan en tiedä, onko se paras mahdollinen (vaihtoehto olisi Liesjärvi (kylä Tammelassa), mutta ainakin alueella, jossa yleensä kylät ovat suurempia kuin järvet, lisätäsmenteettömän muodon varaaminen kylälle tuntuu loogiselta; mutta jos järvi on suuri ja valtakunnallisesti tunnettu ja kylä pieni ja tuntematon, niin tilanne voi olla toinen). --Urjanhai 17. syyskuuta 2010 kello 10.19 (EEST)