Wikipedia:Kahvihuone/Vanha12

Muutokset vain kolmen päivän ajalta

Mitäs mitäs? Sivuista näkyy tuoreet muutokset vain kolmen päivän ajalta. Tarkkailulistassa sama juttu. Kahkonen 5. heinäkuuta 2005 kello 11:08:56 (UTC)

Katsoppa hieman ylöspäin otsikon #Tarkkailulista alle. – linnea 5. heinäkuuta 2005 kello 11:21:24 (UTC)

Suomenkielinen Wikipedia kohta 13. suurin

Suomenkielinen Wikipedia oli vielä äsken 15. suurin. Artikkelimäärä on nyt 571 769. Ohitimme esperantonkielisen Wikipedian. Lähes välittömästi seuraa tanskankielisen Wikipedian ohitus. Suomenkielinen Wikipedia ei ole sijoittunut korkeammin — yhtä korkealla oltiin kesällä 2003. --Hautala 7. heinäkuuta 2005 kello 12:03:12 (UTC)

Hienoa. Ilmeisesti pieni mutta sitkeä kansa jaksaa käyttää kesäpäivänsä tietoa syöttäen. --Termi 7. heinäkuuta 2005 kello 12:05:59 (UTC)

Toisaalta pelkkä artikkelien määrä ei kerro suuruutta. Pitää ottaa huomioon myös eri kielisten Wikipedioiden artikkelien keskimääräinen pituus. --Matikkapoika 7. heinäkuuta 2005

Tässäkin pärjätään ihan kivasti: fi.wikissä on yli 0,5 Kb artikkeleita 64%, tanskankielisessä 43%, norjan 52% ja ruotsin 42%. --TBone 7. heinäkuuta 2005 kello 12:17:11 (UTC)

Kannattaa myös vertailla tietokantojen "raaka"-kokoja (http://download.wikimedia.org/). Ruotsinkielisessä WP:ssä on vain vähän yli tuplasti enemmän tekstiä, vaikka heillä onkin > 86000 artikkelia.

Tässä kiinnostavimmat vertailukohteet:

• EO: 17.70 MiB
• DA: 17.83 MiB
• NO: 19.88 MiB
• FI: 23.49 MiB
• SV: 51.09 MiB
• DE:437.44 MiB
• EN:1011.10 MiB

--Jniemenmaa 8. heinäkuuta 2005 kello 10:15:39 (UTC)

Jimmy Wales on tehnyt taulukon, josta selviää, kuinka suosittu Wikipedia on eri maissa suhteessa maan asukaslukuun. Suomi sijoittui tilastossa neljänneksi. [1] --Jannex 17. heinäkuuta 2005 kello 06:47:54 (UTC)

Wikimedian Johtokunnan Valtuutettujen Vaalit

Onko tässä systeemissä joku bugi? Yritän äänestää ja saan tällaisen hieman ristiriitaisen kommentin.

"Valitan, ensimmäinen muokkauksesi oli vasta 128 päivää sitten. Sinun on oltava ollut osallistumassa jo ainakin 90 päivän ajan voidaksesi äänestää näissä vaaleissa."

--Termi 7. heinäkuuta 2005 kello 12:14:06 (UTC)

Pitää myös olla yli 400 muokkausta siinä projektissa, josta äänestää. Samulili 7. heinäkuuta 2005 kello 12:37:28 (UTC)

Joo. Tässä on bugi. Kuten Samulili jo huomautti, pitää olla yli 400 muokkausta siinä projektissa, jossa äänestää. Ne 400 muokkausta on oltava jo ennen vaalien alkua. Näin ollen esim. minä en siis voi äänestää, vaikka minulla on jo yli 700 muokkausta. Saat johdonmukaisemman kommentin, jos käännät käyttöliittymän kielen englanniksi. --iirolaiho (kitinää) 8. heinäkuuta 2005 kello 07:20:22 (UTC)

Wikikirjastossa 100 sivua

100

Suomenkielisen Wikikirjaston sivumäärä on nyt sata. –Hartz 8. heinäkuuta 2005 kello 10:00:40 (UTC)

valitus

Te Wikipediassa poistitte eilen minun tekemän sivun joka oli täysin totta. Te tunnutte ajattelevan että jos te ette tiedä jotain asiaa se ei ole totta. Kommentin jätti Käyttäjä:80.186.147.76

Tämä koskee sivua "Asioita joita ruotsalaiset pelkäävät", jonka MikkoM poisti perusteella "Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa. Edelleen, artikkelin otsikko oli epäneutraali." Minusta poistopäätös oli oikea eikä se perustunut sellaiseen seikkaan, johon artikkelin lisääjä viittaa. Samulili 10. heinäkuuta 2005 kello 10:36:22 (UTC)

Minusta on hölmöä sanoa että Wikipedia olis vapaa tietosanakirja jos artikkeleiden tekeminen on noin rajoitettua.

Se tarkoittaakin lähinnä sitä, että sisältöä levitetään vapaalla lisenssillä. Täällä on kuitenkin tarkat määräykset siitä, mikä kuuluu Wikipediaan. Vapaus ei tässä tapauksessa tarkoita täysin rajoittamatonta materiaalin lisäämistä. --iirolaiho (kitinää) 17. heinäkuuta 2005 kello 18:54:32 (UTC)

Oli kyllä ihan asiallinen syy poistaa tuo sivu. —Talvikone (♫) 9. elokuuta 2005 kello 07:55:15 (UTC)

Ahmitko lapsena tietosanakirjoja?

On pienen kesätopicin aika :) Kovasti kiinnostaisi tietää, olitko lapsena tietosanakirjojen suurkuluttaja. Itse ainakin olin, ja ajattelin, mahtaisiko tämä olla yhteinen piirre monille wikipediaaneille. Oma "the" tietosanakirjasarjani oli TOP (toinenkin oli), johon kuului noin neljä A4-kokoista aakkosellista sanakirjaa ja 4 aiheen mukaan lajiteltua. Asiallisen tiedonetsinnän ohessa sitä tuli välillä luettua ihan vain koska teki mieli. Mikä siis oli sinun suhteesi paperintuoksuisiin tietolähteisiin? Samulili 10. heinäkuuta 2005 kello 14:49:53 (UTC)

Todettakoon seuraavaa. Kun eksyin Wikipediaan ensi kerran ja olin aika skeptisellä päällä koko projektin suhteen, asia, joka sai minut palaamaan, oli linkkien summittaisesta seurailusta ja satunnaisen sivun naputtamisesta tullut olo, joka muistutti kovasti paperitietosanakirjan selailua. "Ai tämmöstäkin on olemassa" -tyyppinen efekti. Tietosanakirjoissa, niin paperisissa kuin tässäkin, on ollut aina se ominaisuus, että en tahdo saada niitä suljettua kerran ne avattuani... (Vaikka olenkin wikipedisti - vrt. ensyklopedisti - enkä wikipediaani, joka lienee jonkinlainen mittayksikkö. :) --Hasdrubal 11. heinäkuuta 2005 kello 21:49:17 (UTC)

Media-tietokirjasarja oli aika pop tuolloin noin 5-vuotiaana. Kyseisessä sarjassahan siis oli aina aukeaman oikealla puoliskolla koko sivun kokoinen kuva-artikkeli jostain aiheesta. Tykkäsin etenkin kahlata näitä sivuja läpi ja pysähtyä valtioiden lippujen kohdalla. Mielenkiintoisia artikkeleita olivat "talo" ja "aurinko", joista jälkimmäinen aiheutti myös myöhemmin painajaisunia, koska siinä oli pelottava taiteilijan näkemys siitä, miltä aurinko näyttää Merkurius-planeetalta katsottuna. Luin tuolloin myös sarjan Ihminen-teemaosasta innokkaasti lasten kehityskausista kertovia artikkeleita. Viznut 20. heinäkuuta 2005 kello 12:57:45 (UTC)

Minun lapsuuden hittitietosanakirjani oli jo 70-luvulla kirjoitettu Fokus, joka oli kyllä jo hiukan ajastaan jäljessä ollessani lapsi, mutta parempaakaan ei tuohon aikaan ollut. TOP oli kyllä myös mieluisaa katseltavaa kirjaston puolella. Sama sininen tietosanakirja osui käsiini kirjastossa käydessäni, ja tuli kyllä todella nostalginen olo. Muistelen, että lemppariartikkeleihin lukeutuivat avaruuslennoista kertovat ja värikuvat elukoista :) --Teemu M. 29. heinäkuuta 2005 kello 15:21:11 (UTC)

FAKTAt tuli luettua, jos ei nyt ihan niin melkein kannesta kanteen. --TBone 1. elokuuta 2005 kello 12:16:49 (UTC)

Otavan iso tietosanakirja (Encyclopedia Fennicae?) tuli tutuksi. Myöhemmin Combi-kuvatietosanakirjakin. Crash 2. elokuuta 2005 kello 13:41:03 (UTC)

Otavan Iso Tietosanakirja 30-luvulta tuli mummolassa tutuksi, kotona taas oli Otavan Suuri Ensyklopedia. Niitä tuli aina tutkittua kun törmäsi kirjoissa, koulussa tai leikeissä johonkin mielenkiintoiseen; pitihän sitä saada tietää, mitä Asterixin ja d'Artagnanin välissä oikein tapahtui. --Antti Värri 22. elokuuta 2005 kello 15.15 (UTC)

Pienen tietosanakirjan artikkelien käyttö

Olen viime aikoina pannut merkille, että Wikipediaan on alkanut ilmestyä lukuisia suoraan Pienestä tietosanakirjasta poimittuja tai kirjan antamiin tietoihin pohjautuvia artikkeleita. Huomauttaisinkin, mitenkään teoksen arvoa väheksymättä, että kyseinen kirjasarja alkaa olla jo kohta sata vuotta vanha, ja kaikki sen sisältämä tieto ei välttämättä ole tuoreinta mahdollista. Saattaapa osa olla nykyajan mittapuun mukaan jopa täyttä höpöä. --SM 11. heinäkuuta 2005 kello 17:40:51 (UTC)

Totta, jonkinlaiseksi väliaikaisiksi korviketyngiksi nuo kelpaavat, mutta harvemmin kunnon artikkeleiksi. Tiedot ovat usein vanhentuneet ja laatu muutenkin sitä tai tätä. Onneksi niitä ei ole kuin vain(?) nelisen sataa tms. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 18:16:30 (UTC)

Mistä tulikin mieleeni, että voisiko olla joku parannettavien artikkelien lista toivottujen tapaan, jossa olisi tärkeitä aiheita, joista on olemassa artikkeli, mutta joka on selvästi alimittainen tai heikkotasoinen, ja jota toivottaisiin paranneltavaksi? On toki nytkin "huomiota kaipaavat", mutta se on vähän eri juttu. Esimerkiksi monet näistä pienen tietosanakirjan artikkelista voisi viedä sinne paranneltavien listaan. Toivottujen lista on näyttänyt toimivan ainakin tähän asti hyvin, vuodessa koko lista on lähes tyhjentynyt. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 18:26:07 (UTC)

Tässä voisinkin kysyä: mitä mielestänne pitää tehdä kun muokkaa artikkelia joss oan "pieni"-malline ? Minusta olisi usein korrektia sanoa "tama teksti perustuu osaksi pienen tietosanakirjan... ". Tyypillisiä tapauksia esim. Telkkä johon lisäsin urostelkän ulkonäön ja telkänpöntot. Muu on pientä tsk:ta. Maillne pois jo nyt vai seuraavass amuokkauksessa ? Tappinen 11. heinäkuuta 2005 kello 18:19:54 (UTC)

Ongelma on myös siinä, että siirtäjät kopioivat tekstiä suoraan, eivätkä edes tee sitä wikipedian käytäntöjen mukaiseksi. Esim. olla-verbit puuttuvat yms. Ja eläimissä saattaa olla vääriä tieteellisiä nimiä, kuten esimerkiksi tuon telkän kohdalla. – linnea 11. heinäkuuta 2005 kello 18:22:58 (UTC)

Mielestäni sen jälkeen kun pieni-artikkelia on merkittävästi muutettu, riittää pienestä tietosanakirjasta korkeintaan maininta lähteenä, sikäli kun lähteitä on muutenkaan mainittu. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 18:26:07 (UTC)

Tutkimus

Joachim Schroer <schroer@psychologie.uni-wuerzburg.de> to wiki-research-l
Dear all,
we're a team of organizational psychologists at the University of Wuerzburg (Germany), and at the moment we're conducting a survey study on the motivation of contributors to Wikipedia.
The study is available at:
http://www.unipark.de/uc/wikipedia/

Our project page is here:
www.psychologie.uni-wuerzburg.de/ao/research/wikipedia.php?lang=en
<...>

The questionnaire is in English, but participants from other Wikipedias are of course invited to take part as well. Do you have ideas how to make the survey known in other projects?
<...>

Thank you!
Best wishes from Wuerzburg,
Joachim Schroer

Wikipedia:Loukkaava sisältö

Kirjoittelin uuden käytännön aika pitkälti en-wikin pohjalta. Tiivistettynä se sanoo, että loukkaavaa kieltä ja kuvia saa käyttää silloin kun se on tarpeen tarkkuuden tai asiaankuuluvuuden vuoksi. Myös kiroilu keskusteluissa sallitaan. Keskustelu tästä aiheesta sopii varmasti parhaiten ko. keskustelusivulle, jos mitään kommentteja ei pariin viikkoon tule niin leimannen sen viralliseksi käytännöksi. —MikkoM (♫) 12. heinäkuuta 2005 kello 19:38:37 (UTC)

Sepä omituista. Olisiko jotain esimerkkejä, jolloin loukkaava sisältö on ok.? --ML 14. heinäkuuta 2005 kello 18:56:04 (UTC)

Esimerkiksi artikkelissa vittu. Samoin lääketieteellisissä ja seksologiaa käsittelevissä artikkeleissa voi olla peniksien ja ties minkä kuvia. Lisäksi keskusteluissa saa kiroilla. —MikkoM (♫) 14. heinäkuuta 2005 kello 19:25:54 (UTC)

Mielestäni tuo vittukin joutaisi aivan turhana ja ainakin nykymuodossaan ketään palvelemattomana peelomagneettina pois, mutta se on toinen asia. Eiköhän _loukkaavan_ sisällön hyväksyttävyys tänne ole kuitenkin jotain niin poikkeuksellista, ettei sitä tarvitse tuolla tavalla mainostaa kuin että "loukkaavaa sisältöä saa käyttää"? Voin hyvin kuvitella, miten joku joka haluaa tunkea tänne loukkaavaa sisältöä käyttää tuota kohtaa puolustelunaan ja väittää matskuaan asiaanliittyväksi. --ML 14. heinäkuuta 2005 kello 19:37:52 (UTC)

Täsmennetään vielä, että jossain yhteydessä loukkaava sisältö ei välttämättä ole sitä kaikissa yhteyksissä. Mutta sellaisen sisällön käyttö täällä järjen mukaan rajoittuu niihin yhteyksiin, joissa se ei ole loukkaava. On vaikea kuvitella tapausta, jossa loukkaava sisältö hyväksyttäisiin. Myös maininta kiroilun hyväksyttävyydestä keskustelusivuilla on ihan turha, tuskin kiroilu keskustelusivuilla on mikään päivänpolttava UK-kysymys täällä. Tuollaisena huomautus on lähinnä yllyke kiroilla keskustelusivuilla. --ML 14. heinäkuuta 2005 kello 19:49:19 (UTC)

Käytät termejä eri tavalla. Käytäntösivu lähtee siitä, että jotkut asiat, esim. sanat "vittu" ja "neekeri" sekä epäsiveät kuvat ovat "loukkaavia", ja tämän "loukkaavan" materiaalin käyttö on joissain tapauksissa sallittua. Käytäntösivu on tärkeä, sillä esimerkiksi en-wikissä on käyty miljoona sotaa sellaisista asioista kuin saako peniksen kuva olla penis-artikkelissa, ja fi-wikissä on jo ollut epäselvyyttä siitä onko kiroilu sallittua. Jos joku on niin pelle, että alkaa kiroilla sen takia että artikkelissa sanotaan sen olevan sallittua, sellainen henkilö on sitten ihan pelle, riippumatta siitä mitä artikkelissa sanotaan. Oikeastaan on hyvä, että pellet voi tunnistaa sen avulla. —MikkoM (♫) 14. heinäkuuta 2005 kello 19:59:04 (UTC)

Minusta taas loukkaava sisältö on nimensä mukaisesta loukkaavaa, eli se loukkaa jotakuta ja on myös tarkoitettu loukkaamaan jotakuta. On vaikea kuvitella, missä yhteydessä sellainen hyväksyttäisiin. Ei peniksen kuva anatomian kirjassa esimerkiksi ole missään normaalissa kielenkäytössä "loukkaava". Lieneekö kyseessä käännösvirhe, mitä sanaa enkkusivulla käytetään? Mitä tulee noihin sotiin peniksen kuvista penissivuilla, niin meillä kun tuo uskonnollinen oikeisto on sen verran marginaalisempi ilmiö kun lätäkön takana, niin en pitäisi sitä kovin todennäköisenä. --ML 14. heinäkuuta 2005 kello 20:19:18 (UTC)

Sinulla on täysi oikeus käyttää sanoja miten haluat; minä vain tarkensin, miten käytäntösivu käyttää sanoja. Englanninkielinen alkudokumentti on en:Profanity. Määritelmäsi loukkaamiselle on muuten liian tiukka — esimerkiksi kirosanoja usein käytetään ilman loukkaamisen tarkoitusta, mutta ainakin käytäntö pitää niitä silti loukkaavana sisältönä. Eikä hässäkän aikaansaamiseen tarvita kuin tasan yksi uskonnollisen oikeiston edustaja — mutta et kai nyt oikeasti ehdota, että aiheesta vaiettaisiin sen pelossa, että joku oikeasti tarvitsisi tuota käytäntösivua kipinäksi kikkelikuvavandalismiin? —MikkoM (♫) 14. heinäkuuta 2005 kello 20:28:04 (UTC)

Käytäntösivun soisi käyttävän sanoja sellaisessa merkityksessä kuin niitä yleensäkin käytetään. Joku käytäntösivua lukematon voi esimerkiksi ymmärtää sen, että wikipediassa on loukkaavaa sisältöä - mikä on tuon loukkaavan sisällön hyväksyvän käytännön perusteella täysin totuudenmukaista - hieman toisin kuin käytäntösivun käyttämän aivan uuden merkityksen sisäistäneet wikipedistit. Kikkelivandalismista en tiedä, mutta laajemmin tapaukset joissa joku haluaa tunkea jotain epäasiallisia huomautuksia artikkeleihin, ovat tietenkin hyvin yleisiä. Profanity lienee lievempi ilmaisu kuin "loukkaava", muuten joku "voi hemmetti"-tasoinen "goddammit" tuskin olisi listattu sen alle. Kovempiakaan kirosanoja ei tosiaan voi läheskään aina pitää "loukkaavina". Läheisempi käännös lienee "epäasiallinen". --ML 14. heinäkuuta 2005 kello 20:59:54 (UTC)

Epäasiallinen ei sovi sanana kertomaan sisällön asiallisesta käytöstä. Jos määrittelemme "loukkaavan" pelkästään asiattomaksi sisällöksi, emme pääse minnekään, koska sivun on tarkoitus kertoa milloin loukkaavaa sisältöä voi käyttää. Ei ole mitään järkeä toistella itsestäänselvyyksiä kuten "asiatonta materiaalia ei saa laittaa artikkeliin" tai "laittomien kuvien lataaminen on kiellettyä", vaan sivun todellinen arvo on siinä, että kerrotaan oikeasti epäselvistä tilanteista. —MikkoM (♫) 14. heinäkuuta 2005 kello 21:29:22 (UTC)

On totta että "asiattomassa" on tuollaisen tautologian ongelma. Mutta kyllähän "loukkaavuuden hyväksyttävyys" kun tarkoituksena kuitenkin on pysyä asialinjalla, on sekin kielellinen älyttömyys. Voiko muka "loukkaava" olla "asiallista"? --ML 14. heinäkuuta 2005 kello 21:38:54 (UTC)

Loukkaava voi olla asiallista. Moni asiallinen juttu Wikipediassa loukkaa ihmisiä. Puhuminen abortista neutraalisti loukkaa monia. Homoseksuaalisuudesta puhuminen normaalina loukkaa monia. Ja aivan varmasti artikkelin penis kuva loukkaa jotakuta. Mitä yritän tässä sanoa on se, että Wikipedia on täynnä asiallisia mutta loukkaavia asioita, ja tuon käytäntösivun tarkoitus on vastata kysymykseen milloin loukkaavaa sisältöä voi käyttää? —MikkoM (♫) 14. heinäkuuta 2005 kello 21:49:43 (UTC)

The name of Finnish in interwiki links

I am seeking for right orthography inside for interwiki links. The question is: Is to correct to write the name of Finnish language "Suomi" or "suomi"? For example, Italian, Serbian, Croatian and Serbo-Croatian would be written with the starting small letter because by orthography of these languages language name is written with the starting small letter. --millosh (asetukset (sr:)) 13. heinäkuuta 2005 kello 11:50:43 (UTC)

That is the case in Finnish language as well. Thus, "suomi" is the correct form. –Kooma 13. heinäkuuta 2005 kello 11:53:39 (UTC)

Thanks for the answer to my question. I made the page m:Capital and small letters for interwiki at Meta. I am copying comments there in this moment. As your comment was copied there, please continue to talk on that page about position of your community. --millosh (asetukset (sr:)) 13. heinäkuuta 2005 kello 16:34:18 (UTC)

Laitonta toimintaa

Olen huomannut, että eräs anonyymi käyttäjä on luonut itselleen käyttäjä sivun. Eihän anonyymit käyttäjät saa pitää omaa käyttäsivua. Voisitteko poistaa sen. Pääset sinne klikaamalla tätä. --Talvikone 13. heinäkuuta 2005 kello 12:14:51 (UTC)

tuskin tuo nyt ihan "laitonta" sanan varsinaisessa merkityksessä on :)

Joonas 13. heinäkuuta 2005 kello 12:21:59 (UTC)

Tuollaiset voit tulevaisuudessa merkitä mallineella {{roskaa}}. -- Jniemenmaa 13. heinäkuuta 2005 kello 13:28:39 (UTC)

Venäjän kalenterit

Päivämallineissa ja päiväsivuissa on sekaisin kumpaakin ajanlaskua (gregoriaanista ja juliaanista). Pitäisikö sopia kumpaa käytetään, muuten Tšaikovski syntyy ja kuolee kahdesti ? Viimeksi huomasin Leningradin piirityksen ongelmat. USAn tapahtumissa taas tulee päivämäärän raja vastaan: suomessa voi olla torstaiaamu kun siellä keskiviikkoilta. -Tappinen 14. heinäkuuta 2005 kello 20:00:59 (UTC)

Imho, paikallista aikaa meikäläistä kalenteria. Samulili 15. heinäkuuta 2005 kello 09:30:11 (UTC)

Sitaattioikeus

Mielestäni sitaattioikeuden käyttämisestä pitäisi kirjoittaa virallinen käytäntö jotenkin tähän tyyliin. Nyt sitä usein tunnutaan käyttävän vähän miten sattuu ja kunnollista ohjeistuskaan ei ole. Näin aikaa kuluu tällaisiin keskusteluihin Keskustelu kuvasta:Ydinvoimalan toimintaperiaate.png. Joonas 15. heinäkuuta 2005 kello 08:15:00 (UTC)

Erinomainen idea. Lähteenä voi käyttää vaikka Taideteollisen korkeakoulun ohjetta, jonka on laatinut korkeakoulun tekijänoikeuslakimies Ari Koivumaa ja jossa käsitellään pitkälti niitä asioita jotka Wikipediaa laadittaessa ovat olennaisia. --Tungsten 15. heinäkuuta 2005 kello 09:24:52 (UTC)

Sitaattioikeudella käytetyt kuvat eivät ole vapaita kuvia, joten niiden käyttö voitaisiin rajata sellaiseen materiaaliin, mitä ei muutoin voi vapaasti tuottaa (lähinnä siis taideteokset, mutta eivät esimerkiksi kaaviokuvat). Samulili 15. heinäkuuta 2005 kello 09:27:18 (UTC)

Tämä kuulostaa minusta ainakin hyvältä idealta, pelisäännöt ovat ainakin selvät sen jälkeen. Joonas 18. heinäkuuta 2005 kello 06:38:32 (UTC)

Request for help from sv:

(Swedish version below)

At Swedish Wikipedia, we have a copyright issue that we would very much like to sort out. I sent an email to a Finnish photographer to check if he was properly asked before the photos from his web site were put at Swedish WP but got no reply; we have also had email sent in Finnish, but with no better result. We have his telephone number, but don't know if he talks any English or Swedish. If someone who talks Finnish and feel reasonably confident in explaining the copyright situation regarding Wikipedia - GFDL and such - would like to give it a try and see if he can be reached by phone, it would help us at sv: a lot. This might be an odd thing to ask for - but believe me, we have reasons to want to check this case more than any other. I guess there is no reward for helping out, other than doing a good deed for another Wikipedia - well, if someone helps us out and this person ever comes to Stockholm I will gladly buy him or her a beer.

If there is a volunteer, please contact me by sending a wiki-mail and I'll explain the details. Best regards / Habj 17. heinäkuuta 2005 kello 21:54:34 (UTC)

I think you should assume he didn't give permission - or is somebody claiming he did? Could you provide links to the photos? Nikke 29. heinäkuuta 2005 kello 15:51:03 (UTC)

Because of who the user/users is/are (long story), the situation is a bit more complex. Some of the pictures have been labelled GFDL, others not. Since not all of them are labelled GFDL - and because of who the user is - some of us question whether the photographer was ever asked. Just removing them without further proof would cause fighting. Also because of who the user is, if he did lie about the permissions proof would be very good. Actually, I have asked those of our admins who likes to delete questionable pictures to hold their horses, just in case we could get proof that this user has lied about copyright... I was hoping to do this in a more quiet way, but OK. These are the pictures sv:Bild:Quirinalen.jpg - sv:Bild:SanCarlo.jpg - sv:Bild:SantaSabina.jpg - sv:Bild:Vespasiantempel.jpg - sv:Bild:VespasianEnta.jpg - sv:Bild:ArchConstantine.jpg - sv:Bild:SAgneseAgone.jpg - sv:Bild:Suovetaurilia.jpg - sv:Bild:PortDeorum.jpg - sv:Bild:Dioscuri.jpg - sv:Bild:Tabularium.jpg - sv:Bild:Caesars_forum.jpg - sv:Bild:Augustus_forum.jpg - sv:Bild:Massimo_rear.jpg - sv:Bild:Piazza_di_Sant'Ignazio.jpg all from the same site [2] by a mr Kalervo Koskimies who apparently works at the Sibelius Akatemia.

If someone has any questions, I can regularly be found on the Swedish Wikipedia and English Wikipeida IRC channels. This user might be there also, at times. / Habj 18. elokuuta 2005 kello 16:13:08 (UTC)

---

(engelsk version ovan)

På svenska Wikipedia har vi en situation som gäller upphovsrätt (copyright) som vi väldigt gärna vill försöka reda ut. Jag har försökt få tag på en finsk fotograf per email, och vi har även försökt att skicka email på finska men inte fått något svar. Vi har hans telefonnummer, men vet inte om han kan prata engelska eller svenska. Om någon finsktalande som känner att han eller hon hjälpligt klarar av att förklara Wikipedias villkor med GFDL etc. skulle vilja hjälpa oss att försöka på tag på fotografen per telefon skulle det uppskattas mycket. Detta kanske är en något udda tjänst att be om, men tro mig! det här är det fall som vi mest av alla vill reda ut. Jag antar att det inte finns någon belöning att hämta, annat än vetskapen att man gjort något bra för en annan Wikipedia - tja, om någon vill hjälpa oss och denne någon skulle komma till Stockholm bjuder jag gärna på en öl.

Om det finns någon som vill hjälpa till, skicka wiki-mail till mig så ska jag förklara detaljerna. Bästa hälsningar / Habj 17. heinäkuuta 2005 kello 21:54:34 (UTC)

Kääntäminen vieraskielisistä Wikipedioista?

Ymmärtääkseni suomenkieliseen Wikipediaan saa tehokkaimmin materiaalia kääntämällä vieraskielisten Wikipedioiden artikkeleita. Näin tehtäessä onko jotain erityistä muistettavaa? Suomenkielisestä Wikipediasta löytynee olemassa olevia käännösartikkeleita esimerkeiksi, mutta mistä?

Aikaisempaa keskustelua aiheesta. Esimerkiksi tarjoan Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, jonka historiasta löytyy myös vastauksia kysymyksiisi. Samulili 18. heinäkuuta 2005 kello 15:17:09 (UTC)

Kannattaa ainakin kiinnittää huomiota siihen, että kieli ei näytä käännetyltä, eli kääntää enemmän asiakokonaisuuksia kuin suoraan lauseita, ja välttää sinä-kielen tapaisia kökköjä anglistisuuksia.--ML 19. heinäkuuta 2005 kello 12:02:12 (UTC)

..Ja aina kannattaa käydä vaikka googlettamassa aihepiiriin liityvää materiaalia muualtakin kun enkku (tms.) wikistä. Niidenkin taso vaihtelee aika paljon ja usein saa parempaa materiaalia aikaiseksi, kun käyttää useampia lähteitä. Joonas 19. heinäkuuta 2005 kello 12:14:59 (UTC)

Ja kannattaa myös lukea artikkelin keskustelusivu. Samulili 19. heinäkuuta 2005 kello 12:16:25 (UTC)

Ja jos osaa useampia kieliä, niin kannattaa katsella, mitä muiden kielten wikeissä lukee. Usein de-wikissä on parempaa asiaa kuin en-wikissä. --Teemu M. 20. heinäkuuta 2005 kello 04:39:58 (UTC)

Altavistan käännöskone http://world.altavista.com/ on myös kätevä, kun selailee muun kuin englannin kielisiä wikejä. Tietysti kannattaa olla kriittinen käännöksen kanssa, mutta ainakin sillä pääse alkuun. --Teme 21. heinäkuuta 2005 kello 21:06:22 (UTC)

Ja kannattaa kääntää oikein. Jos ei ymmärrä jotain sanoja, ei kannata arvata, vaan tarkastaa sanakirjasta. Itselle täysin vieraista aiheista ei ehkä kannata kirjoittaa. Toivoo eräskin, joka tässä juuri on käyttänyt viimeiset puoli tuntia korjailemalla eräänkin käännösartikkelin hieman "vapaamuotoisia" käännöksiä... --Hasdrubal 21. heinäkuuta 2005 kello 20:55:53 (UTC)

Selkeitä määrittelyjä kaipaan.

Yritin selvittää winkipediasta esim. käsitettä typologia. Ei selvinnyt yhtään mitään! Vain erittäin laajaa tarinointia kielistä ja niiden suhteista. Samaan ilmiöön törmään jatkuvasti tällä. Jos jotakuta siis kiinnostaisi kirjoittaa tänne tarkkoja määrittelyjä asioista eikä vain laajoja artikkeleita niin olisin erittäin kiitollinen! Niillä artikkeleilla ei itseasiassa tee mitään silloin kun pitää selvittää jokin käsite.

Wikipediassa ei tosiaan ole kattavasti tietoa joka ikisestä asiasta. Esim typologia puuttuu (haulla löytyy yksi osuma) monien muiden termien ohella. Uusia artikkeleita syntyy toki kokoajan, jos ei itse halua artikkelia tehdä toiveita voi esittää sivulla Wikipedia:Artikkelitoiveet. Sanojen määrittelyjä voi etsiä (ja lisäillä) Wikisanakirjasta. --Harriv 18. heinäkuuta 2005 kello 22:20:51 (UTC)

Harriv 18! Varmasti ymmmärrät että sanakirja, joka tämäkin siis on, pääasiallisesti määrittelee käsitteet lyhyesti ja selkeästi! Muutoin kyseessä ei ole tietosanakirja. Suurin tarve siis yleensä on löytää nopeasti jollekkin termille määrittely. Ei siis pitkiä tarinoita joista suurinosa lukijoista ei hyödy millääntavalla. Eikö lukijoiden tarpeet ole tärkeämpi asia kuin jonkin ihmisryhmän "määrittelemät säännöt"? Jotka nimenomaan estävät tehokkaan tiedon tuotannon.

Sulla taitaa olla käsitteet sanakirja ja tietosanakirja aika iloisesti sekaisin...--Neofelis Nebulosa 18. heinäkuuta 2005 kello 23:33:10 (UTC)

Kuten Neofelis tuossa yllä toteaa, Wikipedia on tietosanakirja ja Wikisanakirja on sanakirja. Toisinaan tarvitsee tietosanakirjaa, toisinaan sanakirjaa. Jos haluaa tietää sanan merkityksen, sanakirja on oikea valinta. --Harriv 19. heinäkuuta 2005 kello 12:09:56 (UTC)

Minusta sellainen tietosanakirja-artikkeli, josta sanan merkitys ei selviä, on surkea. Nikke 29. heinäkuuta 2005 kello 15:56:14 (UTC)

Samaa mieltä. Kuten ohjeissa kerrotaan: (Aloitus-) Virkkeen tulisi vastata itsessään kysymykseen, mikä artikkelin aiheena oleva asia on. --Harriv 29. heinäkuuta 2005 kello 16:05:28 (UTC)

Tein typologiasta pienen artikkelin. Nikke 29. heinäkuuta 2005 kello 17:24:38 (UTC)

Halloweenin vietto

Artikkelissa väitettiin, että Halloweenia vietettäisiin marraskuun enismmäisenä päivänä. Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Euroopassa, koska Halloween on alkuperältään All hallows eve, suorana käännöksenä kaikkien pyhien aatto ja näinollen nykypäivänä sekoittuneiden kultturien johdosta pyhäinmiestenpäivää edeltävä päivä. Pyhäinmiestenpäivä sijoittuu ajankohtana marraskuun ensimmäiseen lauantaihin. Tosin Yhdysvalloissa on Halloweenilla vakiintunut juhlapäivä 30.10.

Miten asiassa voitaisiin edetä?

HA

Kaikki voivat muokata artikkelia. --Samulili 20. heinäkuuta 2005 kello 08:22:21 (UTC)

Eläkeläiset

Hello.

I'm french and I contribute on Wikipédia France http://fr.wikipedia.org/wiki/Accueil. I would like to write an article about the music group Eläkeläiset. I presume they are Finnish.

But it's pretty hard to find informations in french about the members or their music. Could someone translate right here in english or even in french the first lines of presentation of the article you have on Wikipédia Finland, and too the part "Kokoonpano" and "Lisäksi yhtyeeltä on ilmestynyt live-DVD Sekoilun ytimessä 1993-2003, joka sisältää konserttitaltiointien lisäksi muun muassa joidenkin kappaleiden karaoke-versioita." ?

I have visited the site http://www.humppa.com/ in english but I have not all the informations I research. (are they a major band in Finland ? They do only songs covers ?)

Sorry for my english and sorry if it is not the right place to demand that. And thanks to those who can help me.

Si tu n'a pas encore touver un traducteur tu pourra me contacter ; Käyttäjä: Alexius Manfelt 21. heinäkuuta 2005 kello 18:27:15 (UTC)

Thanks to Käyttäjä: Alexius Manfelt who have translated all the article in french.

Ehdotus tekijänoikeuslain nojalla käytettävistä ei-vapaista kuvista

Kuvien sitaattioikeus on hyvin vaikea asia [3] lain tulkinnan kannalta. Tekijänoikeusneuvoston lausunut kirjojen kansikuvien esittämisestä kirjaston tietokannassa (vrt. {{kansikuva}}) seuraavaa:

"Se, saako jokin kirjan kansi tai siihen sisältyvät elementit suojaa TekijäL:n nojalla, on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tekijänoikeusneuvosto ei esitetyn lausuntopyynnön perusteella voi ottaa kantaa siihen, saavatko kirjojen kannet yleensä tekijänoikeussuojaa ja missä tapauksissa oikeudenhaltijoiden lupa on tarpeen kirjojen kansien tallentamiseksi hakijan ylläpitämään tietokantaan." [4]

Jukka Korpela on sivuillaan todennut muun kuin tekstin lainaamisesta:

"Asiasta on ilmeisesti aika vähän oikeuskäytäntöä, joten on syytä olla varovainen sitaattioikeuden käytössä kuvien, äänien, liikkuvan kuvan yms. suhteen. Esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1997:9 otettiin se kanta, että elämäkerralliseen multimediaan ei voi sitaattioikeuden nojalla ottaa lyhyitä musiikkinäytteitä. Lausunnossa 2002:16 suhtaudutaan myös pidättyvästi, joskaan ei ehdottoman kielteisesti, kuvien käyttöön sitaatteina ja esitetään, että elokuvista voivat yleensä tulla kyseeseen vain muutamien sekuntien mittaiset sitaatit."

Kuvasitaateista hän on kirjoittanut:

Kuvien osalta on huomattava myös säädös ns. kuvasitaateista (25 §). Sen suhde sitaattioikeuteen on epäselvä, etenkin, kun sen yksi olennainen osa on oikeus ottaa "tekstiin liittyviä kuvia"

Ottaen huomioon, että Wikipedia on vapaa tietosanakirja ja ottaen huomioon Jimbo Walesin aiemmin esittämän säännön ei-kaupallisista kuvista, esitän seuraavaa käytäntöä kuvien ja muiden mediatiedostojen käyttämisestä, kun käyttö tapahtuu tekijänoikeuslain nojalla:

Wikipediassa saa käyttää ei-vapaita kuvia tai musiikkia tekijänoikeuslain nojalla, jos kuvaa tai musiikkia on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla tai musiikilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi seuraavaa:

• Kuva taideteoksista taideteoksen esittämiseen: sallittua. Tämä koskee esimerkiksi patsaasta tai levyn kannesta otettuja kuvia patsaasta tai levystä kertovalla sivulla.
• Kuva taideteoksesta muuta käyttöä varten: kiellettyä. Tämä koskee mm. elokuvista otettuja kuvakaappauksia, joita käytetään jonkin elokuvassa esiintyvän asian tai henkilön esittelemiseen. Kuuluisista näyttelijöistä on vaikeaa, mutta ei mahdotonta, saada vapaita kuvia.
• Kaaviokuvat, diagrammit yms: kiellettyä. Nämä voi piirtää myös itse.

Tarkennus: Tämä ei ole (pelkästään) ehdotus siitä, miten lakia pitäisi tulkita ja mitä lain mukaan saa tehdä, vaan ehdotus Wikipedian käytännöksi, joka perustuu muuhunkin kuin vain lain asettamiin minimivaatimuksiin.

Hyvää keskustelua, t. Samulili 21. heinäkuuta 2005 kello 10:30:33 (UTC)

Tämä kuulostaa minusta järkevältä ja yksiselitteiseltä lähestymistavalta. Säästyy vaivaa kun ei tarvitse käydä sitaattioikeuden tulkintakeskustelua kerta toisensa jälkeen. --Joonas 21. heinäkuuta 2005 kello 10:31:37 (UTC)

Hmm....eli siis esim. elokuvan Upponallen kosto DVD-version kannesta voi ottaa kuvan, missä näkyy selvästi pääosan esittäjä John André Bollocks, mutta itse leffasta ei esim. epäselvempää kuvaa? OK, oletan että tällä yritetään suojasta elokuvan sisältöä paljastumasta...ko? Yhtä juttua en ymmärrä tuossa mitä esitit, eli millä tavalla juuri elokuvat ovat esim. patsaista ja levyistä eroavia taideteoksia ja miksi? Kuvan käytännössä koko taideteoksesta (patsas, maalaus) saa näyttää mutta osaa ei (kuvakaappaus)...hmmm. Kaavioista ja diagrammeista onkin jo keskustelua tuossa alla. Onko muuten suomiwikiin mikään taho ottanut yhteyttä kopyrait-rikkomuksen vuoksi toistaiseksi? --Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 14:03:31 (UTC)

Näin en tarkoittanut, vaan että a) DVD-version kannesta voi ottaa kuvan Upponallen DVD-versiosta kertovaan artikkeliin ja "Carro Celeste"-taideteoksesta voi ottaa kuvan "Carro Celestestä" kertovaan artikkeliin (teos löytyy Länsi-Suomen läänin virastotalon edustalta) ja b) jos haluaa kuvan John André Bollocksista, niin siihen ei voi käyttää DVD:n kansikuvaa, jossa hän esiintyy. Samulili 21. heinäkuuta 2005 kello 14:08:25 (UTC)

Okei...näitä rajatapauksia vaan löytyy aika paljon, eli mieleen tulevat ainakin lehdet ja TV-dokumentit, joiden kuvia ovat wikit pullollaan, nimenomaan esittämään muuta kuin itse lehteä tai dokumenttia. Kysymykseni wikin kopyright-rikkomuksista ignoorattiin...--Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 14:41:32 (UTC)

En ymmärrä mistä puhut. Kyllä Upponallen kosto DVD:stä saa otta kuvakaappauksen ja liittää se Uppo Nalle artikkeliin tai Uppo Nallen kosto-elokuvaa käsittelevään artikkeliin ihan niinkuin DVD:n kansikuvankin. Mutta kuvaa ei saa liittää John André Bollocks artikkeliin, koska sitaatti (lainauksen konteksti) on vähän arveluttavampi. Oleellista on sitaatin viittaus ominaisuus. Eli lainauksen (eli kuvan) lisäksi on oleellista mihin artikkeliin (kontekstiin) se liitetään. Joonas 21. heinäkuuta 2005 kello 14:12:12 (UTC)

Joiltain osin ihan hyvä ehdotus, mutta kummeksun miksi juuri kaaviokuvien ja diagrammien käyttö kiellettäisiin kokonaan kun juuri niiden lainaaminen on muussa tietokirjallisuudessa kaikkein yleisintä ja hyväksytyintä. Annetun linkin osoittamassa tekstissä Korpela kirjoittaa, että "kaaviokuva, joka esittää esimerkiksi jonkin jollakin alalla yleisesti tunnetun periaatteen tai järjestelmän, ei yleensä yltäne teostasoon" ja näin ollen sitä saisi paitsi lainata, niin itseasiassa saa täysin vapaasti levittää. Toisaalta Taideteollisen korkeakoulun sitaattiohjeessa sanotaan, että tekijänoikeuslain "25 §:n 1 momentin mukaan on sallittua ottaa toisen tekemä kuva tai valokuva [...] tieteelliseen kirjoitukseen oman tekstin havainnollistamiseksi tai selventämiseksi". Tarvitseeko siis tietokirjallisuudessa tavallista ja hyvin yleistä täysin normaalia sitaattien tekemistä erikseen nimenomaan kieltää Wikipediassa? Varsinkaan kaaviokuvien ja diagrammien kohdalla, joita on yllä sanotun perusteella mahdollista pitää jopa täysin vapaana sisältönä toisin kuin valokuvalainoja. --Tungsten 21. heinäkuuta 2005 kello 11:31:53 (UTC)

Se on esimerkki yleisestä säännöstä: "jos kuvaa tai musiikkia on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla" (kursiivi lisätty). Sitaatti ei ole vapaa, koska sitä saa käyttää vain rajoitetussa tarkoituksessa. Samulili 21. heinäkuuta 2005 kello 11:35:05 (UTC)

Toisesta teoksesta lainatun kaaviokuvan tai diagrammin kohdalla pätee seurava:

• "kaaviokuva, joka esittää esimerkiksi jonkin jollakin alalla yleisesti tunnetun periaatteen tai järjestelmän, ei yleensä yltäne teostasoon" ([5])
• Vaikka teoskynnys ylitettäisiinkin, niin tekijänoikeuslain "25 §:n 1 momentin mukaan on sallittua ottaa toisen tekemä kuva tai valokuva [...] tieteelliseen kirjoitukseen oman tekstin havainnollistamiseksi tai selventämiseksi". ([6])

Näin ollen kaaviokuvat ja diagrammit pikemminkin juuri ovat oikeudettomia ("vapaita") verrattuna taideteoksista tehtyihin lainauksiin, jotka eivät ainakaan ole oikeudettomia. Ehdotus sellaisenaan siis toisaalla estäisi tekijänoikeudesta vapaan sisällön käyttöä (diagrammit), mutta toisaalla ei yhtään vähentäisi tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä (taidelainat). Lainauksiahan Wikipediaan joka tapauksessa jäisi. Itse en näe lainauksina mitenkään pahana tai vastustettavana asiana koska lainauksia saa vapaasti tehdä kunhan ne eivät ole tarkoitustaan laajempia, niillä on yhteys tekstiin ja lähde mainitaan. Ovathan yllä lainaamani lainausmerkeissä olevat lauseetkin sitaatteja, kuville on samat säännöt kuin niillekin. Se, joka käyttää Wikipediaa lähteenä, saa täysin vapaasti edelleen käyttää sitaattia samoilla ehdoilla. Wikipedia toimii siis minusta ihan hyvin lainauksin, olivat ne sitten lainausmerkeissä olevia tekstinpätkiä, diagrammeja tai taidekuvia. Mielestäni nykyinen käytäntö on ihan hyvä, mutta ehdotuksessa on se hyvää, että käytäntö pitäisi ilmaista jossain selkeästi niin ettei joka kuvan kohdalla tarvitsisi keskustelua käydä uudestaan. Lisäksi tosiaan on hyvän tavan mukaista, että lähde mainitaan kuvasivun lisäksi tekstissä kuten Joonas huomautti, joten sekin pitäisi olla käytäntö. --Tungsten 21. heinäkuuta 2005 kello 12:13:20 (UTC)

Väite siitä, että ehdotus estäisi vapaan sisällön käyttöä mutta ei vähentäisi tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä on yksinkertaisesti väärin, enkä voi käsittää, mikä virheellinen ymmärrys on tuollaisen väitteen taustalla (paitsi ehkä se, että haluaa ajatella, että mielessä ollut kuva ei olisi teos).

Esitetty sääntö ei millään tavalla vähennä oikeudettomien kuvien käyttöä (esimerkki oikeudettomasta kuvasta Kuva:Subset.png). Se estää tieteellisten ei-vapaiden teosten käyttämisen Wikipediassa (esimerkiksi Kuva:Ydinvoimalan toimintaperiaate.png, mutta se estäisi myös tätä kuvaa vastaavien ei-vapaiden kuvien käytön Kuva:Tumour suppressor p53-DNA complex.jpg). Lisäksi se estäisi kansikuvien ja kuvakaappausten käytön ei-välttämättömiin tarkoituksiin (esim. Kuva:Viiviavellan.jpg ja Kuva:The Gods of Earth and Heaven.jpeg), mutta sallisi niiden käyttämisen, kun niitä ei voida korvata vapaalla kuvalla (Kuva:BatmanTV.jpg).

Ja jotta asia varmasti olisi tullut selväksi, haluan korostaa, että kaikki laillisesti käytetyt kuvat eivät ole vapaita kuvia. --Samulili 22. heinäkuuta 2005 kello 08:28:31 (UTC)

Ehdotuksessa sanotaan: "Kaaviokuvat, diagrammit yms: kiellettyä". Toisaalta mm. Jukka Korpelan tekijänoikeussivulla sanotaan, että "kaaviokuva, joka esittää esimerkiksi jonkin jollakin alalla yleisesti tunnetun periaatteen tai järjestelmän, ei yleensä yltäne teostasoon" ([7]). Juuri muista teoksista otettujen kaaviokuvien ja diagrammien käyttöhän ehdotuksella kai aiotaan kieltää. Vai onko ehdotuksen tarkoitus jokin muu kuin siinä suorasanaisesti ilmaistu "Kaaviokuvat, diagrammit yms: kiellettyä"? Jos on, niin mikä? Käyttämäsi esimerkki Kuva:Ydinvoimalan toimintaperiaate.png jos mikä kai nimenomaan on "kaaviokuva, joka esittää [...] jonkin jollakin alalla yleisesti tunnetun periaatteen tai järjestelmän".

Ehdotuksessa käsittääkseni sallittaisiin kuitenkin ei-vapaiden kuvien käyttö taidekuvien kohdalla. Eli kaikkia lainauksia ei tällä ehdotuksella kumminkaan saataisi pois. En oikein ymmärrä miksi lainauksen käyttö taideteoksesta kertovassa tekstissä olisi jotenkin "oikeampaa" tai "hyväksyttävämpää" kuin lainauksen käyttö tekstin jonkin muun aiheen havainnollistamiseen. Ylipäänsä en vieläkään näe miksi lainaukset olisivat jotenkin "pahasta" ja ne pitäisi saada Wikipediasta pois. Kaikki muu tietokirjallisuus yleisesti käyttää lainauksia ja Wikipediassakin ne ovat edelleen täysin vapaasti käytettävissä samanlaisina lainauksina kenen tahansa toimesta, joka Wikipediaa lähteenä käyttää. Miksi lainauksista siis pitäisi päästä eroon? Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä tekijänoikeusrikkomusten ja sellaisen aineiston, jota Wikipediaa lähteenä käyttävät eivä voi toisintaa, poistamiseen? --Tungsten 22. heinäkuuta 2005 kello 12:26:03 (UTC)

Ehdotuksessa sanotaan boldattuna: "Wikipediassa saa käyttää ei-vapaita kuvia tai musiikkia tekijänoikeuslain nojalla, jos kuvaa tai musiikkia on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla tai musiikilla." Kursiivi lisätty, jotta tulisi selväksi, miksi ehdotus kohtelee taideteoksia ja diagrammeja yms. eri lailla. Samulili 22. heinäkuuta 2005 kello 13:05:15 (UTC)

Ja mitä tulee kysymyksen filosfiseen osaan siitä, pitäisikö vapaan tietosanakirjan (lukee jokaisella sivulla) sisällön olla vapaata, niin sitä sinun sietäisi mielestäni harkita. Luulen, että se ei ole kysymys, josta olisi mainittavaa erimielisyyttä. --Samulili 22. heinäkuuta 2005 kello 13:36:46 (UTC)

Kiitos selvennyksestä: et ilmeisesti siis tarkoittanut, että kaikki muista teoksista peräisin olevat diagrammit ja kaaviot kiellettäisiin, vaan pelkästään ne, jotka ylittävät teoskynnyksen. Korjaa jos käsitin väärin.

Minusta sitaatit kuuluvat tietokirjallisuuden perinteeseen ja minkä tahansa tietosanakirjan - vapaan tai kaupallisen - ollakseen osa ihmiskunnan tieteellistä ja kulttuurista perintöä (jos tällainen runollinen ilmaisu sallitaan) pitää pystyä siteeraamaan muita lähteitä. En vieläkään ihan näe syytä miksi Wikipedian pitäisi oma-aloitteisesti ruveta kaventamaan sitaattioikeuttaan aihepiiristä riippuvaksi. Minusta tekijänoikeuslain suomat vapaudet kuuluvat kaikkien hyödynnettäviksi, myös Wikipedian. Tämä on siis minun mielipiteeni tästä. Keskustelu jatkukoon. --Tungsten 28. heinäkuuta 2005 kello 08:02:09 (UTC)

Juuri näin. Ehdotus koskee ei-vapaita tuotoksia, joten se koskee vain niitä tuotoksia, jotka ylittävät teoskynnyksen. --Samulili 28. heinäkuuta 2005 kello 08:06:52 (UTC) (Huomaan, että minuun on lakiteksteistä tarttunut tapa kirjoittaa tiivistä tekstiä, jossa jokaisella sanalla on merkitystä.)

Lain asettamiin rajoihin harhautunut keskustelu

Missä tällainen kontekstivaatimus on esitetty? Käsittääkseni sitaatilta vaaditaan vain, että se (1) liittyy jotenkin artikkelin tekstiin, että (2) lähde mainitaan ja että se on (3) tehty käsiteltävän asian vaatimassa laajudessa (ei laajempana). Minun käsittääkseni näillä ehdoilla saa mihin tahansa artikkeliin ottaa sitaatin mistä tahansa julkaistustsa teoksesta. Artikkelin aiheelle (=kontekstille) ei ole tietääkseni vaatimuksia. Jos on, missä vaatimus on esitetty? --Tungsten 21. heinäkuuta 2005 kello 16:02:35 (UTC)

Niin, tarkoititkin ilmeisesti, että esimerkissäsi lainaus ei liittyisi mitenkään artikkelin sisältöön. Mutta eikö ole muutenkin selvää ettei artikkeleihin liitetä kuvia, jotka eivät mitenkään liity artikkelin sisältöön? Sellaiset kuvat kai poistetaan joka tapauksessa asiattomina. --Tungsten 21. heinäkuuta 2005 kello 16:04:44 (UTC)

Kontekstivaatimus on esitetty esimerkiksi itse käyttämässäsi TAIK:in (?) ohjeessa: Sitaatin tehtävänä on kytkeä teos aiempiin teoksiin. Voidaan puhua sitaatin tunnusomaisesta funktiosta eli sitaattifunktiosta. Kytkentä voi liittyä esimerkiksi taiteen tai tieteen traditioon mutta myös toisen teoksen esittelyyn taikka arvosteluun. Joonas 21. heinäkuuta 2005 kello 16:42:08 (UTC)

Väitätkö, että tämä edellyttää artikkelin aiheeksi jotain tiettyä aihetta, vai riittääkö että sitaatti liittyy tekstiin, että lähde mainitaan ja ettei sitaatti ole käyttötarkoituksen edellyttämää laajempi? --Tungsten 22. heinäkuuta 2005 kello 05:29:02 (UTC)

Väitän, että siteeratun aineiston (kuvan,kaavion,ääninäytteen,tms) ja uuden teoksen välillä pitää olla asiallinen yhteys, mitään tiettyä aihepiiriä tai aihetta ei sinänsä ole suljettu pois. Tekijänoikeusneuvosto on esimerkiksi kieltänyt musiikkinäytteiden käyttämisen elämänkerrallisessa multimediateoksessa [8] todeten: Lausuntopyynnön liitteenä olevassa multimediassa käytettyihin musiikkinäytteisiin ei voida soveltaa tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattisäännöstä, koska kyseisten musiikkinäytteiden ei voida katsoa toteuttavan tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattisäännöksen käyttämisen edellytyksenä olevaa vetoamisfunktiota.. Eli toisin sanoen musiikkia ei siteerattu vaan sitä käytettiin multimediateoksen koristeena. Oleellista on nimenomaan tuo sitaattioikeuden vetoamisfunktio. --Joonas 22. heinäkuuta 2005 kello 05:49:08 (UTC)

Kiitos selvennyksestä. Olemme siis tästä samaa mieltä. --Tungsten 22. heinäkuuta 2005 kello 08:09:24 (UTC)

Kaavakuvista ja diagrammeista

Kun keskustelussa useaan kertaan viitattu kaavakuvien ja diagrammien tekijänoikeudettomaan tilaan, niin haluaisin kommentoida asiaa vähän ja perustella miksi samulilin alkuperäinen ehdotus on asian suhteen pätevä.

Toi tekijänoikeuden piiriin kuuluvan kaavakuvan määritelmä on aika tiukka ja esim. tuo ydinvoimaesimerkki kyllä täytää mielestäni tekijänoikeudellisen teoksen tunnusmerkit. Tekijänoikeusneuvoston lausunnosta [9]:

Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että lääketieteellisen oppikirjan kuvitukset ovat selittäviä piirustuksia, jotka yksittäisinä piirustuksina voivat saada tekijänoikeussuojaa edellyttäen, että ne ovat itsenäisiä ja omaperäisiä eli yltävät teostasoon. Teostasovaatimuksen katsotaan yleensä täyttyvän, jos kukaan muu kuin tekijä ei vastaavaan työhön ryhtyessään päätyisi muodoltaan samanlaiseen lopputulokseen. Teostasovaatimus vaihtelee teostyypeittäin... Tekijänoikeus ei suojaa ideaa, periaatteita tai tietoja sinänsä vaan sitä persoonallista ilmenemismuotoa, johon ne on saatettu.

Eli, jos olet sitä mieltä, että kuka tahansa insinööri olisi piirtänyt suurinpiirtein samanlaisen kuvan, se ei silloin kuulu tekijänoikeuden piiriin, muutoin se kuuluu. --Joonas 22. heinäkuuta 2005 kello 13:19:17 (UTC)

---

Taideteollisen korkeakoulun sitaattiohjeesta:Sitaatin tehtävänä on kytkeä teos aiempiin teoksiin. Voidaan puhua sitaatin tunnusomaisesta funktiosta eli sitaattifunktiosta. Kytkentä voi liittyä esimerkiksi taiteen tai tieteen traditioon mutta myös toisen teoksen esittelyyn taikka arvosteluun.

Tämä tekee asian ongelmalliseksi. Eli minun mielestäni tämä kohta pitää tulkita niin, että voi lainata henkilön XYZ julkaisusta ABC esim. kaavakuvaa, jos siihen viitataan (esim. "XYZ tutkimuksessaan esittämää (kts. kuva foobar) lehmien utaretulehdusten määrän kasvua viime vuosina voidaan perustella.."), mutta toisen tekemään kaaviota ei saa vain ottaa osaksi omaa tekstiä ("Kuvasta foobar nähdään lehmien utaretulehdusten määrän kasvu viimevuosien aikana"). Tämä on tietenkin vain minun tulkintani asiasta. Eli joka tapauksessa sitaattioikeuden perusteella wikipediaan tuotujen kuvien ja muun materiaalin käyttöä pitäisi aina tarkastella sen artikkelin kontekstissa mihin se on liitetty ja tämä johtaa loputtomiin tulkintaongelmiin. Siksi kannatan samulilin ehdotusta. --Joonas 21. heinäkuuta 2005 kello 11:58:30 (UTC)

Wikisanakirjan linkki ja selkeä kuvaus saatava etusivulle.

Asia on niin että verkosta haetaan ja tullaan aina hakemaan yksittäisten käsitteiden selkeitä, lyhyitä määrittelyjä. Tällaiset sanakirjat on siis aina toisarvoista mediaa, joskin mukava lisämauste. Nyt siis etusivulle selkeästi näkyvä linkki Winkisanakirjaan sekä linkille ehkä lyhyt kuvaus sen merkityksestä. (kommentin jätti CubeBall (keskustelu · muokkaukset). –mikko (habla) 21. heinäkuuta 2005 kello 16:02:41 (UTC))

Asia tuskin joka tapauksessa on noin, itse väittäisin, että se on jopa päinvastoin. Siksi emme noudatakaan vain yhden katsontakannan näkemystä definitiivisenä sääntönä (muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta). Lisäksi Wikipedia on, edelleen, tietosanakirja. Ja etusivulla on jo melko selkeä linkki Wikisanakirjaan ja muihin sisarprojekteihin. –mikko (habla) 21. heinäkuuta 2005 kello 16:02:41 (UTC)

Uudet artikkelit ja linkit ja robotit

Olen pannut merkille, että uuden artikkelin pystyyn pykäävä ei välttämättä välitä lisäillä fi-linkkejä ulkomaisiin versioihin. Itse olen tehnyt näin, mutta onko se turhaa työtä? Eli tuleeko botti hoitamaan homman kuitenkin, jos esim. pistää linkin englanninkieliseen? --Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 18:40:58 (UTC)

Samalla vaivalla kun lisää enkkulinkin, voi hakea muut kielilinkit samalla, mutta sen jälkeen en minä ainakaan ole viitsinyt niitä ylläpitää juuri noiden robottien takia (ja koska se vaatii aika paljon turhaakin työtä). Linkkien lisääminen alussa on siksikin hyvä, että vaikka noita botteja tuossa pyörii, niin ne eivät minun laskelmieni mukaan aivan pysy perässä Wikipedian laajenemistahdin kanssa. --Samulili 21. heinäkuuta 2005 kello 20:33:40 (UTC)

Tämä on vähän aiheen vierestä, mutta mitenkähän silloin tulisi menetellä, kun eri kielisissä wikeissä on aiheet jaettu eri tavalla artikkeleiksi, ja esim. enkku-wikistä löytyy kaksi eri artikkelia aiheeta, jonka suomessa kattaa yksi? Voiko silloin laitta interwikin molempiin en-wikin artikkeleihin, vai meneekö jokin sellaisesta sekaisin? --Joonas 21. heinäkuuta 2005 kello 20:58:11 (UTC)

Niin siis, kannattaako käydä esim. ne 10 muunkielistä artikkeliä ja pudotella niihin fi-linkki vai ei? Siihen menee kuitenkin aina oma aikansa...(tosin heprean- ja arabiankielisten muokkaus on hauskaa peilailua). --Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 22:33:59 (UTC)

Ai niin päin. Niinhän sinä kysyitkin :) Enpä ole viitsinyt sitä tehdä, paitsi kun olen kirjoittanut jostain harvinaisemmasta asiasta. (Haluan, että kreikkalaiset näkevät, että Pargasta on artikkeli myös suomeksi ja että norjalaiset tietävät, että Akershusin linnasta voi lukea suomeksi jne.) Samulili 21. heinäkuuta 2005 kello 22:36:55 (UTC)

OK...no mäkin oon joskus pitänyt ihan kunnia-asiana että maailman ihmiset näkevät meidän artikkelimme - varsinkin ruotsalaiset, joilla on aina vain surkea tynkä. On ne linkkilistat kyllä kovin eripituisia muiden maiden versioiden välilläkin joten sielläkin laiskajaakotellaan...robotit ovat siis ystäviämme. Toistaiseksi. --Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 23:20:52 (UTC)

En tunne noiden bottien tarkempaa toimintaperiaatetta, mutta sellainen ajatus tuosta tuli mieleen, että mitä enemmän iw-linkkejä artikkelien välillä on, niin sitä paremmin luulisi myös bottien löytävän uusia kieliversioita. Eli jos botti käy esim. en-wikin sivuja läpi ja lisää iw:t en wikiin lisättyjen kieliversioiden välille, se ei välttämättä löydä suomalaista artikkelia, jos sitä ei en-wikiin ole merkitty. Olenkohan pahasti hakoteillä? --Joonas 22. heinäkuuta 2005 kello 05:56:54 (UTC)

Et varmaankaan...en minäkään tiedä, millä periaatteella ne käyvät sivuja läpi, mutta varmaan enkkuwiki on siinä aika keskeisessä osassa. Joten sinne varmaan ainakin kannattaa käydä pistämässä kirjain tai pari. Itse sen takia mietin tätä, koska jos kirjoittaa pienehkön artikkelin niin usein noiden linkkien väsäily kestää kauemmin kuin itse kirjoittaminen. --Neofelis Nebulosa 22. heinäkuuta 2005 kello 16:03:05 (UTC)

Kuka on alun perin päässyt ylläpitäjäksi?

Tuli mieleen, että kukakohan on valinnut wikipediaan ensimmäisen ylläpitäjän. Entä kuka hän on. Tietääköhän kukaan asiasta? --Talvikone (♫) 22. heinäkuuta 2005 kello 19:53:03 (UTC)

Suomenkielisen Wikipedian ensimmäiset ylläpitäjät valittiin samaan tapaan äänestyksellä kuin kaikki muutkin, tosin kaikki yhdessä erässä. He olivat Cimon Avaro, Jniemenmaa, Jpta, TJ, Tsk ja Vkem. —MikkoM (♫) 22. heinäkuuta 2005 kello 20:41:21 (UTC)

Mikä ihmeen "Robot Adding"?

Mitä ihmettä tarkoittaa monissa editoinneissa näkyvä "robot Adding: "-kommentti? Pitääkö se kirjoittaa käsin? Miksi? Henri Tapani Heinonen 24. heinäkuuta 2005 kello 07:11:17 (UTC)

Kyseessä on robotti eli itsekseen pyörivä tietokoneohjelma, joka muokkaa kansainvälisiä wikilinkkejä. Robotin on ikuisen eston uhalla aina ilmoittauduttava robotiksi tehdessään muokkauksia. Normaalisti robotit saavat itselleen robottiflagin, joka piilottaa niiden muokkaukset normaalikäyttäjiltä (paitsi jos nämä nimenomaan haluavat nähdä tällaiset muutokset). Tälle robotille ei ole vielä myönnetty kyseistä flagia. --Tynkänen 24. heinäkuuta 2005 kello 07:44:32 (UTC)

Chobot

Hello. I'm running a interwiki bot on the korean wikipedia. I'm using pywikipediafor Chobot. Can I ask a bot status for Chobot in FI wikipedia? -- ChongDae

See meta:User talk:ChongDae. --Tsemii 25. heinäkuuta 2005 kello 19:43:50 (UTC)

See Keskustelu Wikipediasta:Botit#About Chobot for more information. -- m:ChongDae 26. heinäkuuta 2005 kello 05:39:12 (UTC)

Kuvien nimeäminen - mistä saisin apua?

Tervehdys kaikille. Ongelmani on seuraavanlainen: Minulla on paljon mielestäni kohtalaisen hyvätasoisia, enimmäkseen makrokuvia erilaisista kukista ja kasveista, mutta en ikävä kyllä tiedä kuvauskohteitteni latinankielisiä (enkä usein suomenkielisiäkään) nimiä, enkä haluaisi tallentaa niitä typerillä yleisillä nimillä tyyliin "Kukka001" tms. Kuinka voisin pyytä apuja esim. wikipedialaisilta (olen huomannut, että täällä on käyttäjiä, jotka tuntevat kasveja oikein hyvin)? Onko mahdollista tallentaa tiedostoja esim. väliaikaisesti, vaikkapa nimillä "Väliaikainen1", "Väliaikainen2", tai "Uudelleennimettävä1", "Uudelleennimettävä2" jne., ja laatia tällaisille kuville vaikkapa oma sivunsa? Onko tästä olemassa mitään käytäntöä? Please, helppiä - haluaisin mielelläni tallentaa ko. kuvia Commonsiin, mutta haluaisin nimetä ne oikeaoppisesti, eikä taida oikein omilla eväillä onnistua... --MiaK 24. heinäkuuta 2005 kello 16:29:24 (UTC)

Jos tiedät suomenkielisen nimen, wikipedia tai google auttavat usein. Jos et tiedä suomenkielistäkään nimeä, voit kysyä ainakin en-wikin neuvonnasta ja ehkä Commonsissakin on paikka josta nimiä voi kysyä. --Samulili 24. heinäkuuta 2005 kello 16:41:38 (UTC)

Commonsissa: http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Unidentified_plants --Samulili 24. heinäkuuta 2005 kello 17:43:22 (UTC)

Kiitos avusta! --MiaK 24. heinäkuuta 2005 kello 21:17:47 (UTC)

Nimen muutos

Artikkeli on nimetty Luis-Adolphe Thiers, mutta se tuottaa ongelmia, sillä henkilö tunentaan yleisesti nimellä Adolphe Thiers. Kaikissa muun kielisissä Wikipedioissakin. Onko mahdollista vaihtaa tuota artikkelinimeä ja jos niin miten? Onko vain vanhan poisto ja uuden luominen ainoa keino? Kiitos Käyttäjä: Alexius Manfelt 25. heinäkuuta 2005 kello 18:05:45 (UTC)

Muokkaustilassa yläreunassa on linkki "Siirrä". Käytä sitä. --Tappinen 25. heinäkuuta 2005 kello 18:10:21 (UTC)

Kiitos se toimi. Vanhakin vielä oppii... Käyttäjä: Alexius Manfelt 25. heinäkuuta 2005 kello 20:45:45 (UTC)

Miten tämä nimen muutos olisi hyvä toteuttaa? Esimerkiksi artikkelistä Lars Ahlfors on redirect-linkki sivulle Lars Valerian Ahlfors, mutta Gottfried Wilhelm Leibnizista Gottfried Leibniziin. Minun mielestä henkilön koko nimi olisi hyvä vaihtoehto artikkelin nimeksi, mutta mitä mieltä muut ovat? --Matikkapoika 29. heinäkuuta 2005

Artikkelin nimi ei ole lähes koskaan henkilön koko nimi, vaan se nimi, jolla henkilöön viitataan yleensä yleiskielessä. Tyypillisesti muotoa Etunimi Sukunimi. —MikkoM (♫) 29. heinäkuuta 2005 kello 19:06:59 (UTC)

Tässä vielä aihetta käsittelevä tyylioppaan sivu. --Hasdrubal 29. heinäkuuta 2005 kello 19:50:25 (UTC)

Artikkeliäänityksiä?

Tervehdys. Olen huomannut, että Espanjan Wikipediassa on joistakin artikkeleista ääneen luetut versiot (esim. http://es.wikipedia.org/wiki/Kauri). Äänityksistä on kaiketi hyötyä paitsi näkövammaisille, myös kieltenopiskelijoille. Kysymykseni kuuluu, onko tällaisia artikkelien äänityksiä harrastettu suomenkielisen Wikipedian puolella? Jollei vielä ole, olisiko niihin intoa? Ajattelin, että esim. kohtalaisen valmiita, pitkähköjä artikkeleja voisi olla hyödyllistä saada nauhallekin, jos asia nyt ketään muuta kiinnostaa. (Jos kiinnostaa, hommassa olisi varmasti järkevää edetä suunnitelmallisesti, etteivät ihmiset turhaan suurella vaivannäöllä äänittele samoja artikkeleja samanaikaisesti.) - Eivätkös esim. nuo suositellut artikkelit voisi olla hyvä lähtökohta? --MiaK 25. heinäkuuta 2005 kello 21:39:17 (UTC)

Hyvän idean tekee pikkasen hankalaksi se, että artikkeleilla on tapana muuttua :) --TBone 27. heinäkuuta 2005 kello 21:16:22 (UTC)

Juu, tästä syystä viittasinkin "kohtalaisen valmiisiin" artikkeleihin. Ongelma tosiaankin on tuo artikkelien jatkuva muuttuminen. Mutta kuitenkin... jos joku artikkeli valitaan suositelluksi, eikö se silloin ole kohtalaisen valmis? Ja parempihan tuo vanhentunut "päivitysversio" äänityksestä olisi kuin ei minkäänlaista äänitystä... Vai onko tämä ehkä MiaK:n haamuilua? --MiaK 28. heinäkuuta 2005 kello 21:45:05 (UTC)

Audiomallineeseen voisi lisätä tiedon, mikä versio on äänitetty, niin tekstin voi tarvittaessa kaivaa esiin artikkelihistoriasta. --Hippophaë 28. heinäkuuta 2005 kello 21:59:48 (UTC)

Kyllä tämä kuulostaa ihan mukavalta idealta, jos energiaa tekemiseen riittää. Mutta toivottavasti pidetään huolta siitä, että lukija osaa lausua artikkelin vierasperäiset sanat ainakin likimain oikein (auta armias, jos joku lukee rooman valtakunnan ja puhuu vaikka seessareista ja tarGuiniuksista :). --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2005 kello 22:06:47 (UTC)

Hehe, toisaalta pizza- ja faarao-artikkelit olisivat jopa turvallisempia kuunneltuna: Ei saisi akuankka-tyylisiä kiukunpuuskia väärin kirjoitetuista sanoista. Hauskempaa saataisiin jos äänitettäisiin keskustelusivut! Olisi ainakin tunnetta mukana. Mutta vakavemmin: Tarvitsisimme yhden Vincent Pricen/Christopher Leen/Orson Wellesin joka osaa hyvin suomea. Vai pitäiskö kysyä Bjurströmin Marcolta, tulisiko lukemaan näitä? Moi moi pus pus tässä meil ois kuule IIIHANA artikkeli tiiättekste Seessarist! --Neofelis Nebulosa 28. heinäkuuta 2005 kello 22:18:31 (UTC)

Pizza-sanassa on pitkä affrikaatta, jonka ääntäminen ei suomalaiselta luonnostaan onnistu, eli äänitteestäkin kyllä kuulee, äännetäänkö pitsa vai pizza. :) --Hippophaë 2. elokuuta 2005 kello 19:24:07 (UTC)

Ai meinaatko, että suomalaisten pitäisi ääntää sana täsmälleen samoin kuin italialaiset? Enpä voi kyllä olla samaa mieltä. --Neofelis Nebulosa 2. elokuuta 2005 kello 23:14:32 (UTC)

Pointti oli siinä, että jos kirjoitetaan esim. boutique, kirjoittaja on tarkoittanut sanan äännettäväksi alkuperäiskielen mukaisesti, kun taas butiikki ja putiikki ääntyvät suomalaisittain. Sama koskee myös pizzaa ja muitakin vastaavia tapauksia. --Hippophaë 3. elokuuta 2005 kello 01:13:35 (UTC)

Ahaa...nuo esimerkit eivät oikein ole yksi-yhteen koska KUKAAN ei kirjoita pitsa MISSÄÄN. Siis lähelläkään paikkoja joissa em. jumalaisia tuotteita valmistetaan tai tarjoillaan tai myydään. Kuitenkin suomalaiset ääntävät sen niin, minäkin. Ja tuskin kyseessä on ollut tarkoitus nimenomaan vaalia italiankielen omaista ääntämystä...--Neofelis Nebulosa 3. elokuuta 2005 kello 02:00:53 (UTC)

Jos oma ääneni ei olisi niin kauhea jo pelkästään luonnossa, saatikka sitten nauhalla, olisin jo parhaillaan lukemassa joitakin artikkeleja nauhalle. Silti kyllä ilmoittaudun (itsehän tätä ehdotinkin, joten jollen ilmoittautuisi, kaipa tuo olisi vähän outoa...!), jos joku muukin hullu ilmoittautuu, eli jos saataisiin aikaan jokin "rojekti" (joo, kuule vaan, Hasdrubal, kuinka lausun ne seessarit... hehe...).

Mutta ihan vakavasti puhuen; yhden artikkelin lukemiseen kohtalaisella suomella kuluu ehkä n. 2 minuuttia, jos homma menee ekalla yrityksellä putkeen. Mikähän voisi olla sopiva tiedostomuoto? Ja kestänevätköhän suomalaiset sokeat tai suomen kieltä vieraana kielenä opiskelevat Frankenstein-ääneni (tämä jälkimmäinen on retorinen kysymys, jota kysyn lähinnä itseltäni)... --MiaK 28. heinäkuuta 2005 kello 22:42:35 (UTC)

mp3-muoto on ainakin laajasti käytetty. Nauhoituksen jälkeen ääniraitaa on helppo muokata äänenkäsittelyohjelmilla. Esimerkiksi kaikua lisäämällä saa Frankensteinistakin satakielen. :) --Hippophaë 2. elokuuta 2005 kello 19:24:07 (UTC)

Ja jos omistaa vanhan Commodore Amigan, voi sen puhesyntetisaattoriin (aikanaan, öh, vallankumouksellinen) syöttää tekstiä ja sieltähän tulee ulos myös jonkinlaista kieltä...en tiedä mitä, mutta sanoja ne ainakin muistuttivat. --Neofelis Nebulosa 2. elokuuta 2005 kello 23:14:32 (UTC)

Kuuroilla on käytössä puhesyntetisaattoreita, joilla he "lukevat" WWW-sivuja, joten tuskin on tarvetta valmiiksi äänittää puhesyntetisaattorin höpinää. --Hippophaë 3. elokuuta 2005 kello 01:13:35 (UTC)

Noh, kyseessähän oli siis ilmeisen kömpelö yritys huumorin alalla...--Neofelis Nebulosa 3. elokuuta 2005 kello 02:00:53 (UTC)

:))) --TBone 3. elokuuta 2005 kello 04:25:44 (UTC)

En ole vielä ilmoittautumassa osalliseksi, mutta voisiko joku vihjata jonkin hyvän Windows-ohjelman, jolla saa nauhoitettua ääntä mikrofonista ja muokata sitä? Lisäsin Commonsiinkin Isä meidän -rukouksen esperantoksi, mutta tekstiin tuli vielä nauhalta puuttuva aameneen loppuva rivi. Viimeksi käyttämässäni ohjelmassa oli typerä 30 sekunnin aikaraja (shareware-ohjelma) ja haluaisin muutenkin vähän muokata ääntä, kun se oli hieman epäselvä. Kielistä kertoviin artikkeleihin voin lisätä audiota vaikken äänittäisikään koko artikkelia. –Anchjo^(jutskaa) 2. elokuuta 2005 kello 20:21:01 (UTC)

Windowsissa on valmiina äänitysohjelma (Sound Recorder). Jos sitä ei ole valmiiksi asennettuna, kannattaa etsiä se asennuslevyltä. Äänikortin asennuslevyllä tulee yleensä monipuolisempi ohjelma. --Hippophaë 3. elokuuta 2005 kello 01:13:35 (UTC)

Eräs kätevä ilmainen nauhoitus- ja editointiohjelma on Audacity. Itse olen käyttänyt mm. radio-ohjelmien tekoon. Itsestäänselvyys lienee, että pyritään mahdollisimman hyvään tekniseen laatuun (Ei ylimääräistä melua taustalla tms.). --Takan 21. elokuuta 2005 kello 17.22 (UTC)

Käsittääkseni on olemassa varsin hyvälaatuisia (ohjelmallisia) puhesyntetisaattoreita, joita esim. näkövammaiset käyttävät internettiä selaillessaan. Ko. laitteet ja ohjelmat varmasti myös kehittyvät tulevaisuudessa edelleen, joten wiki-artikkeleiden ääneen lukeminen lienee varsin turhaa puuhaa?--Ap4k 20. elokuuta 2005 kello 20.19 (UTC)

Please Express Your Objection

There’s someone proposing a policy to close some minor, slow-growing, “hopeless” wikipedias on the wikimedia meta-wiki. (see [10]) This proposal is the enemy to the openness of the whole wikipedia community. I come here to inform you to express your opinion there. I think it's OK to use your own language on on the talk page. Thank you. --Theodoranian26. heinäkuuta 2005 kello 15:52:09 (UTC)

Päivämallineet

Mikä on mielestänne hyvä päivämallineiden pituus ? Sivulla on Wikipedia:Päivämalline on mallina kolme tapahtumaa. Nyt ovat alkaneet venyä, jolloin etusivun ulkonäkö muuttuu. Onko sillä väliä ? ndash-mdash-tavuviiva -keskusteluun en halua puuttua, mutta haluan huomauttaa että sitä on käyty paljon sivulla Keskustelu Wikipediasta:Päivämalline . Onko päivämallineen ajatus rohkaista uusia lukijoita ? Silloin olis varmaan hyvä että linkit vievät erityyppisiin aiheisiin joista on kunnon artikkeli ? --Tappinen 27. heinäkuuta 2005 kello 17:56:51 (UTC)

Kun nyt sain päähäni käydä kaikki päivät mallineineen läpi (kielioiontaa, yhdenmukaistusta, typokorjailuja yms.), vakaaksi mielipiteekseni lienee tullut, että kolme riviä on liian vähän. Mielellään saisi olla eri tyyppisiä otsikoita (x syntyi, y kuoli, onnettomuus z -- mielellään eri vuosisadoilta; sekä merkittäviä että muuten vain mielenkiintoisia täkyjä). Mutta niitä ei synny, ellei päiväpohjissa ole tarpeeksi tietoja. Toinen juttu, mikä hieman on vasta-alkajaa ihmetyttänyt, ovat nuo lukuisat (ainakin minulle) tuntemattomat punalinkkiset baseball-, jenkki"jalkapallo"-, kriketti- tahi näyttelijätähdet. Mielelläni siivoisin nuo (ainakin kommenttien taakse) näköalaa kiusaamasta. Kommentteja?! -wm313

Siivoa toki :) [11] [12] -Samulili 27. heinäkuuta 2005 kello 20:29:35 (UTC)

Runsaan ja monipuolisen palautteen (ks. yllä) innoittamana taidan siistiä päivämallineet muun pinkkauksen ohessa (ja ajan salliessa - ikkunasta vilkaistessani huomasin muuallakin olevan elämää) max 9 tapahtuman mittaisiksi - valinnat ja korostukset ovat sitten omiani, ellei kukhaan saa päätäni käännetyksi. --wm313 28. heinäkuuta 2005 kello 20:27:18 (UTC)

? Onko jossain yli yhdeksän tapahtumaa päivämallineessa? Joskus on ollut juttua max 5-7 tapahtumasta. -Samulili 28. heinäkuuta 2005 kello 20:30:30 (UTC)

Entäs onko mielipiteitä punaisista linkeistä päivämallineessa ? Minusta olisi parasta että päivämallineen linkit johtaisivat suht.koht. kunnollisiin artikkeleihin. --Tappinen 29. heinäkuuta 2005 kello 20:17:47 (UTC)

Jaahas, jahka saan nuo nimipäivät syötetyksi, alkaa päivien ja mallineiden perkuu. Olen tullut siihen tulokseen, että

1) "punaiset" rivit siirrän kommentteihin, ellen tunne kyseistä henkilöä (pätee erityisesti jenkkipoliitikkoihin, baseball-, kriketti-, golf- ja tennispelaajiin & suht tuoreisiin näyttelijä- ja musiikkipersoonallisuuksiin)

2) päivämallineissa olen vielä ankarampi moisille suuruuksille ja sopivahko rivien enimmäismäärä lienee viisi.

-wm313 6. elokuuta 2005 kello 10:39:50 (UTC)

uusia sanoja

Hei!

Haluaisin tietoa siitä, mitkä olivat "koturiukot".

Tässä tapauksessa sinun kannattaa laatia aiheesta artikkelitoive sivulle Wikipedia: Artikkelitoiveet. Kun joku asiasta tietävä huomaa toiveesi ja hänellä on aikaa, hän kirjoittaa siitä artikkelin. --Tynkänen 30. heinäkuuta 2005 kello 11:52:17 (UTC)

Tai jos haluat vain sanan määritelmän, Wikisanakirja (tai vaikka Nykysuomen sanakirja) voisi olla oikea paikka. "Koturi" on kunnan elätti, joutolainen - nykytermi voisi olla toimeentulotuella eläjä. --Tappinen 31. heinäkuuta 2005 kello 06:13:26 (UTC)

Millainen on suomenkielisen Wikispecies -lajiluettelon tilanne? Tulisiko sellainen tehdä? --Nimistömaakari 1. elokuuta 2005 kello 11:33:34 (UTC)

Tynkämallineet

Mikä idea noissa "eritystynkämallineissa" on? Eivät ne minua häiritse, muutoin kuin että toisinaan on huvittavaa, kun niitä on samalla sivulla kaksi kappaletta. Mielestäni tuo alkaa olla jo itsetarkoituksellista kikkailua ja kääntyy siten itseään vastaan antaen Wikipediasta jotenkin puuhastelijamaisen vaikutelman (ihan kuin se ei sellainen olisi :)). Ehdottaisinkin, että ainoastaan 1 tynkämalline yhtä sivua kohden, oli sitten jonkun tietyn teeman mukainen tai ei. --SM 3. elokuuta 2005 kello 01:11:35 (UTC)

Olen lisännyt kaksi mallinnetta ehkä viidelle sivulle. Eli viidelle sivulle vajaasta 30 000:sta, eikä ole tarkoitus ottaa tavaksi. En ymmärrä mitä itsetarkoituksellinen kikkailu (noi nyt kuitenkin ovat hyödyllisiä pitemmällä aikavälillä nuo tynkämallinteet) haluaa tässä tarkoittaa tai mitä puuhastelu (tekeekö täällä joku tätä ammatikseenkin?!), mutta niitä artikkeleitahan edelleen voi muokata, jotta ne todella harrastelijamaiset, puuhastelijamaiset, askartelunomaiset, PAHAT laatikot siitä häviäisivät. --Neofelis Nebulosa 3. elokuuta 2005 kello 02:07:18 (UTC)

Tarkoitus olisi ettei yhdelläkään sivulla ole minkäänlaista tynkämallinetta. –mikko (habla) 6. elokuuta 2005 kello 14:15:02 (UTC)

Wiki-taulukot

Onko jossakin jo olemassa Wiki-taulukon teko-ohjeet? Ja jos ei, niin voisiko sellaiset tehdä, tai ainakin antaa osviittaa siitä, miten sellainen muodostetaan? – Lähdetään siitä, että tarvitaan kaksi solua rinnakkain ja monta allekkain. HTML-koodilla teen sen kuin vettä vaan, mutta Wiki-koodi on simppelimpi kunhan sen vain oppii. -- Evakonpoika 3. elokuuta 2005 kello 07:47:31 (UTC)

Wikipedia:Koodiopas#Taulukot. –Kooma 3. elokuuta 2005 kello 08:04:15 (UTC)

Kansallisuus vai kieli?

Wikipediassa on luetteloissa esim. luokka "Ranskalaiset kirjailijat". Ilmaus ei ole aivan relevantti sillä mihin kirjataan ranskaksi kirjoittavat kanadalaiset, jotka voivat olal etniseltä identeiteetiltään intiaaneja tai inuitejä, sillä Kanadan kieltä ei ole. Miten on laita algerialaisen joka kirjoittaa ranskaksi, mutta on etniseltä identiteetiltään algerialainen arabi tai berbeeri? Eikö olisi parempi puhua esim. ranskankielisistä kirjailijoista, saksankielisistä kirjailijoista jne.? Alexius Manfelt 3. elokuuta 2005 kello 10:31:23 (UTC)

"Ranskalaiset kirjailijat" viittaa henkilöiden kansalaisuuteen. Ranskaksi kirjoittavat kanadalaiset ovat luokassa "Kanadalaiset kirjailijat". --Hippophaë 3. elokuuta 2005 kello 14:47:18 (UTC)

En ole tyytyväinen tuohon ajatteluun. Kirjailijan kieli on hänen kotimaasa ei se missä hän asuu. Kirjailijan identiteetti tulee usein esiin juuri kielen kautta. Miksi puhumme suomenruotsalaisista kirjailijoista, jos kieli ei ole oleellinen? Mihin sijoita kirjailijan joka ei ole ranskalainen vaikka kirjoittaakkin ranskaksi, joka ei ole algerialainen, on lähtenyt maasta yli 40 vuotta ennen kuolemaansa. Asui Ranskassa olematta ranskalainen. Kyllä hänen kirjallinen identiteettinsä on kieli ei rotu, ihonväri, asuinpaikka tai kansalaisuus. Alexius Manfelt 3. elokuuta 2005 kello 19:01:00 (UTC)

Kun luokitteluja alettiin laittaa, mietin kirjailijoiden kohdalla luokitteluperusteita ja päädyin ensisijaisesti kansallisuusjaotteluun. Nähdäkseni on ihan perusteltua saada samaan ryhmään esimerkiksi ruotsiksi kirjoittaneet suomalaiset kirjailijat. Jos jaottelu menisi kielen mukaan, olisivat esimerkiksi Runebergit, Topelius ja muut ruotsiksi kirjoittaneet suomalaiset kirjailijat eri porukassa kuin vaikkapa Aleksis Kivi, Minna Canth, Juhani Aho ja muut suomeksi kirjoittaneet suomalaiset kirjailijat. Kyllä Runebergien ja Topeliuksen on silti yleensä katsottu kuuluvan suomalaisen kirjallisuuden traditioon.

Kirjailijan kirjoituskieli ei minusta siis ole kunnolla toimiva luokitteluperuste. Jos englanniksi kirjoittavat kirjailijat laitetaan yhteen ryhmään, siinä tulee kirjailijoita melkoisesta määrästä erilaisia kansallisuuksia. Kansallisuusluokittelu taas erottelee englanninkielisiä kirjailijoita tehokkaammin. Englanniksi kirjoittavat kanadalaiset inuitit erottuvat vaikkapa eteläafrikkalaisista englanninkielisistä kirjailijoista sekä kanadalaiset ranskaksi kirjoittavat kirjailijat ja ranskaksi kirjoittavista ranskalaisista kirjailijoista.

Ei kansalaisuusluokittelukaan mikään täydellinen ole, mutta minusta se vaikuttaa toimivimmalta. Sen lisäksi voi toki kehittää muitakin luokitteluja, kuten fantasiakirjailijat, tieteiskirjailijat tai lasten- ja nuortenkirjailijat. Voisihan esimerkiksi saamen kielellä kirjoittavat kirjailijat tai suomenruotsalaiset kirjailijat koota myös yhteen luokkaan, jos luokitteluperuste tuntuu relevantilta. Kirjailija voi aivan hyvin kuulua useampaankin luokkaan, jolloin hänen löytämisensä helpottuu.

Minkähän maan kansalainen kuvailemasi algerialaissyntyinen ranskaksi kirjoittava kirjailija on? Liittyykö hän temaattisesti ranskalaiseen kirjallisuuteen? Jos liittyy, niin kai hänet voisi ranskalaisten kirjailijoiden luokkaan laittaa ilman muodollista kansalaisuuttakin. Sieltä varmaan häntä etsivä lähtisi kirjailijaa ensimmäiseksi etsimään. – Nysalor 3. elokuuta 2005 kello 20:15:16 (UTC)

Camus lienee algerialaissyntyisyydestään huolimatta ehta ranskalaiskirjailija... --ML 4. elokuuta 2005 kello 12:08:16 (UTC)

Google Maps

Tuli tälläinen asia mieleen, että olisiko Wikipedian sääntöjen sisällä sallittua lisätä esimerkiksi kaupunkien ja valtioiden kohdalle muihin linkkeihin Google Mapsin linkki? Entä olisiko tälläiselle idealle minkäänlaista kannustusta, jos lähtisin niitä lisäilemään...? --Ningyou 4. elokuuta 2005 kello 04:39:40 (UTC)

Olen itse miettinyt samaa mutta Google Earth -sovelluksen kautta. Commonsiinhan voisi tallentaa ne .kmz / placemark -tiedostot (vai mitä ne oli). Commonsista ne voisi linkittää kaikkien wikien artikkeleihin ja avata sitten omalla koneella. Onkohan tästä käyty keskustelua en-wikissä / commonsissa? Ei viitsisi lähteä hätiköimään, kun ei tiedä yhtään kuinka sovellus jatkossa kehittyy (maksullisuus, päivittyvyys jne). Sama koskee Google Mapsia, joku joka tietää paremmin voisi ottaa kantaa. --.janneok 4. elokuuta 2005 kello 05:21:10 (UTC)

Tuossa tapauksessa voisi melkeinpä laittaa molempiin linkin tai vastaavaa. En usko Googlen tuotteiden tulevan maksulliseksi, tähänkin asti ovat rahoittaneet mainoksilla... --Ningyou 4. elokuuta 2005 kello 06:58:51 (UTC)

Wikipediaa varten ollaan kehittämässä koordinaatteihin perustuvaa Internetissä sijaitsevien karttojen hakua. Tietoa ainakin sivulla en:Wikipedia:WikiProject Geographical coordinates. Tämä toimisi niin, että artikkeliin liitettäisiin karttakoordinaatit, ja kartat löytyisivät automaattisesti sen perusteella. Katso esimerkiksi Kronstadtin (Venäjällä) karttoja: [13]. Google Maps lienee hyvä väliaikainen korvike, koska eikö siitä saa puukotettua esiin karttakoordinaatit? --Hautala 4. elokuuta 2005 kello 10:30:57 (UTC)

En nyt jaksanut lukea kovin tarkasti tuota iltamyöhällä, mutta vaikutti ihan... mielenkiintoiselta. Google Mapsista saa myös koordinaateilla (esimerkkinä tässä heitin koordinaatit 68N ja 23E). --Ningyou 4. elokuuta 2005 kello 13:43:14 (UTC)

Lisasin tuossa aikaisemmin kaikkiin euroopan valtioihin nuo Google Maps linkit, voitte kayda nuuskimassa. --Ningyou 12. elokuuta 2005 kello 07:53:46 (UTC)