Wikipedia

Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Neekeri 2

< Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi
  Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
  Äänestyksen tulos oli: ei hyväksytty (52,8 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Eetvartti (Kommentoi) 14. lokakuuta 2009 kello 17.24 (EEST)[vastaa]

Neekeri muokkaa

Artikkeli on hyvin lähteistetty ja faktuaalisesti tarkka. Ei vielä suositeltu kuitenkaan (esim. sanan käytöstä muissa maissa voisi siihen statukseen tarvita oman osion) - nyt puhutaan kuitenkin suomenkielisestä termistä. Mielestäni tärkeää tietoa, kuvitettu ja hyvin esitetty. Sotiminen aiheen tiimoilta on johtanut hyvään lopputulokseen.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 15.58 (EEST)[vastaa]

Äänestys päättyy 14. lokakuuta 2009 kello 15.58 (EEST).

Aikaisempi hyvä artikkeli -äänestys: Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Neekeri
Suositeltu sivu -äänestys: Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Neekeri

Kannatan muokkaa

  1. Miksei tämä ole suositelluksi pyrkimässä? Pitke 7. lokakuuta 2009 kello 16.30 (EEST)[vastaa]
  2. Hyvänä voisin vielä nähdä. Anekdoottikokoelmamaisuus pahasta, mutta aihepiirin ensimmäinen saa paljon anteeksi. --Ras 8. lokakuuta 2009 kello 08.11 (EEST)[vastaa]
  3. Hyväksi menee. Suositellussa voisin puuttua tuohon Suomi keskeisyyteen, mutta en tässä. Kattava artikkeli, jota havaintomateriaalia tukee. En oikeastaan usko, että tästä saisi enää parempaa.--Bluto 8. lokakuuta 2009 kello 16.15 (EEST)[vastaa]
  4. Ainakin ss-äänestyksen aikoihin oli hyvä-ainesta. —kallerna™ 8. lokakuuta 2009 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
  5.  Kannatan. --Pentti Repo 8. lokakuuta 2009 kello 17.52 (EEST)[vastaa]
  6.  Kannatan. --Jylöstalo 8. lokakuuta 2009 kello 19.40 (EEST)[vastaa]
  7. Ennen ja nyt. --Joonasl (kerro) 9. lokakuuta 2009 kello 10.43 (EEST)[vastaa]
  8. Hyvä artikkeli suomenkielen sanasta, Suomi-keskeisyys kritiikki on käsittämätön. --Harriv 9. lokakuuta 2009 kello 10.52 (EEST)[vastaa]
  9. Aivan liian korkeat kriteerit, jos ei tämä kelpaa. Ehkä niitä pitäisi vähän tarkastella uudelleen. --Epiq 9. lokakuuta 2009 kello 16.48 (EEST)[vastaa]
  10. Artikkeli suomen kielen sanasta Suomi-keskeinen? --albval (keskustelu) 9. lokakuuta 2009 kello 21.29 (EEST)[vastaa]
  11. Ok. --ML 10. lokakuuta 2009 kello 15.46 (EEST)[vastaa]
  12. Käy hyväksi. --Thi 10. lokakuuta 2009 kello 15.58 (EEST)[vastaa]
  13. --Arla 13. lokakuuta 2009 kello 15.06 (EEST)[vastaa]
  14. Okei. --Willo mies 13. lokakuuta 2009 kello 17.56 (EEST)[vastaa]
  15. Neutraali ja kattava. --Sunn 14. lokakuuta 2009 kello 00.38 (EEST)[vastaa]
  16. – EtäKärppäkhihi 14. lokakuuta 2009 kello 10.55 (EEST)[vastaa]
  17. – --J 14. lokakuuta 2009 kello 10.59 (EEST)[vastaa]
  18. --Jaakonam 14. lokakuuta 2009 kello 11.20 (EEST)[vastaa]

Vastustan muokkaa

  1. liian Suomi-keskeistä. --Duke 7. lokakuuta 2009 kello 15.59 (EEST)[vastaa]
  2. Kuten Duke. --Lakritsa 7. lokakuuta 2009 kello 20.06 (EEST)[vastaa]
  3. Sekalaisista lähteistä koottu artikkeli (esim. populaarikulttuuri kappale), joka rönsyilee liikaa (esim. muita käyttöyhteyksiä). Voi olla kattavakin tai sitten saattaa puuttua jotain olennaista. Olennaisia lähteitä saattaa puuttua. Gopase+f 7. lokakuuta 2009 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
  4. Duken sanoin. --Pyhajumbo 7. lokakuuta 2009 kello 23.14 (EEST)[vastaa]
  5. Duken perusteluin. --Eetvartti (Kommentoi) 8. lokakuuta 2009 kello 18.15 (EEST)[vastaa]
  6. Per Duke. –Crimson Cherry Blossom™ 8. lokakuuta 2009 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
  7. Edelleenkin sellainen kutina... että ei oikein vieläkään. --Ville Siliämaa 9. lokakuuta 2009 kello 09.24 (EEST)[vastaa]
  8. Ei pitäisi olla näin laajaa artikkeöia yksittäisestä sanasta, sitä paitsi eikö Neekeri artikkelin tulisi käsitellä tummaihoisia ihmisiä eikä niinkään sanaa --Lintu ja Lapsi (keskustele) 10. lokakuuta 2009 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
  9. Edes artikkelin määritelmälle ei ole lähdettä vaan se on käyttäjä Joonasl:n itse keksimä. Muut ongelmat, joita ei ole edes pyritty korjaamaan edellisen äänestyksen jälkeen, on lueteltu keskustelussa. --Klassikkomies 10. lokakuuta 2009 kello 14.40 (EEST)[vastaa]
  10. J.K Nakkila 12. lokakuuta 2009 kello 18.38 (EEST)[vastaa]
  11. Liian kiistelty ja epävakaa. Ei maailmankaikkeuden tärkein artikkeli kuitenkaan. Turhaa huomion kohdistamista sinänsä arkipäiväiseen aihepiiriin, josta saadaan loputtomia tappeluita aikaiseksi.--Khaosaming 13. lokakuuta 2009 kello 15.07 (EEST)[vastaa]
  12. Joo kokeilin laittaa erään lasten tietosanakirjan mukaisen totuuden neekeri sanasta mutta Joonasl halusi sensuroidaOfrtan Bannia Joonakselle? D100a 13. lokakuuta 2009 kello 15.18 (EEST)[vastaa]
  13. Liian Suomi-keskeinen, ei täysin neutraali eikä myöskään faktatiedoiltaan täysin vakuuta. --Sumafi 13. lokakuuta 2009 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
  14. --Cuprum 13. lokakuuta 2009 kello 21.12 (EEST)[vastaa]
  15. Peesaan tässäkin Khaosamingin fiksua mielipidettä. --Hrrkrr31 14. lokakuuta 2009 kello 10.06 (EEST)[vastaa]
  16. Mikähän versio tästä on ajateltu hyväksi artikkeliksi? Sehän on jo pitkään ollut alinomainen muokkaussotien kohde ja varsinainen ampiaispesä, johon näyttää olevan parasta olla lainkaan kajoamatta, vaikka olen itsekin (tosin varovasti) niin joskus tullut tehneeksi. -KLS 14. lokakuuta 2009 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
  17. Vois muuten mutta epäilen liian suojausherkäksi. --Höyhens 14. lokakuuta 2009 kello 13.37 (EEST)[vastaa]


Hylätyt muokkaa

  1. Sitä samaa.. djlordi 9. lokakuuta 2009 kello 13.09 (EEST) alle 100 artikkelimuokkausta äänestyksen alkaessa --albval (keskustelu) 9. lokakuuta 2009 kello 21.31 (EEST) [vastaa]
  2. --Hömötiais-Pekka luokittelee 14. lokakuuta 2009 kello 16.59 (EEST) Äänestys oli loppunut. – EtäKärppäkhihi 14. lokakuuta 2009 kello 17.39 (EEST)[vastaa]

Keskustelu muokkaa

Pistän vielä, että en ole ollut itse mitenkään osallinen artikkelin luontiin enkä aiempiin kiistoihin. Luettuani tämän, tämä mielestäni olisi selkeästi hyvää (ei kuitenkaan vielä suositeltua) tasoa. Yli puoli vuotta aiemmasta äänestyksestä.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 16.00 (EEST)[vastaa]

Suomi -keskeisyydestä: "neekeri" on kuitenkin suomenkielinen sana - ja siihen liittyvistä erityiskonnotaatioista voimme puhua suomen kielen osalta. Suositelluksi tarvitsisi sitten muiden maiden näkökulmaa, mutta sanat eivät aina käänny täysin suoraan, siksi "suomi-keskeisyys" on mielestäni tämmöisessä artikkelissa jotain, joka ei estä hyvän statusta.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 16.02 (EEST) LISÄYS - artikkeli on jopa kategorisoitu "Suomen kieli" -luokkaan, joka tarkoittaa tässä, että puhumme juuri "neekeri"-sanasta, kuten se suomen kielessä esiintyy ja on esiintynyt.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 16.03 (EEST)[vastaa]

Tämä artikkeli käsittelee sanan ”neekeri” käyttöä. Ihmisrodusta kertoo artikkeli negridinen rotu. Ja koska sanaa neekeri ei muissa kielissä juuri esiinny, voimmekin rauhassa keskittyä Suomeen :> Pitke 7. lokakuuta 2009 kello 16.18 (EEST)[vastaa]
Näin minäkin tulkitsin... Samantyyppistä ilmiötä sitten vastaavantyyppisen sanan käytöstä muissa kielissä ilmenee joissakin Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa - myös esimerkiksi venäjän kielessä chornye jne. Vastaavista ilmiöistä muissa kielissä voisi sitten mielestäni suositellun statuksen saamiseksi olla oma alalukunsa. Nyt äänestetään kuitenkin hyvä-statuksesta.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 16.21 (EEST)[vastaa]
Ehdottaisin artikkelin siirtämistä nimelle Neekeri (sana). Jos artikkeli valittaisiin hyväksi tämännimisenä, suomenkielisen Wikipedian imago saattaisi saada pahan tahran. --Hrrkrr31 7. lokakuuta 2009 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Määrettä tarvittaneen artikkelin nimen perässä vain, jos olisi muu samanniminen artikkeli? Mikä muu artikkeli voisi olla nimellä neekeri? Mielestäni ei nimi artikkelia pahenna, jollei artikkeli nimeä :-) Ja jos tuon artikkelin lukee,niin se on kyllä neutraali ja kertoo lähteistetysti asiastaan. Neekeri-termillähän ei nykyisin enää suomen kielessä viitata muuta kuin negridiseen rotuun, enimmäkseen halventavassa mielessä - ja neutraalina terminä on sitten tuosta rodusta oma artikkelinsa.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 16.27 (EEST)[vastaa]
Jos kansainvälisyyttä halutaan nyt oikein, niin tehdään vielä osio muiden kielten vastineista. Sitten sanoisinkin että käsissämme on Suositeltu-tasoinen artikkeli. Pitke 7. lokakuuta 2009 kello 16.34 (EEST)[vastaa]
Tarkoitin, että otsikon pitäisi kuvata väärinkäsitysten välttämiseksi paremmin artikkelin sisältöä, joka ei ole käsitteestä neekeri vaan sanan neekeri käytöstä. --Hrrkrr31 7. lokakuuta 2009 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Asiahan, josta keskustelemme, ei nyt ole suuren suuri, mutta minusta tuo artikkeli kertoo käsitteestä neekeri juuri sen verran, kuin tuosta käsitteestä on nykyisin jäljellä - joka on mielestäni sama asia, kuin sanan neekeri käyttö... Eli en näe noilla sinänsä mitään eroa.Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 16.48 (EEST)[vastaa]
Suomen kielen termi Suomi-keskeinen :D Suomea ei juuri muualla puhuta kuin Suomessa. --Aulis Eskola 13. lokakuuta 2009 kello 18.00 (EEST)[vastaa]

Kaipaa pientä kieliviilaa (käyn itse jatkamaan) ja ehkä viitteiden ryhmittelyä. Katsoo nyt. Pitke 7. lokakuuta 2009 kello 16.34 (EEST)[vastaa]

Periaattees artikkeli on aivan loistava! Mutta käsittelee vain Suomen näkökulmasta. Vai tarvitseeko artikkelissa käsitellä nimi muista kielistä? Kenties eri nimi artikkelille? --Vnnen 7. lokakuuta 2009 kello 21.39 (EEST)[vastaa]
Asiahan on niin, että kyseinen artikkeli on luokassa Suomen kieli. Asiaa on vatvottu muulloinkin ja on perusteltu, ettei aihetta tarvitsisi periaatteessa käsitellä kuin Suomen näkökulmasta, koska artikkeli luokkamerkinnän perusteela (ainakin minun mielestäni) käsittelee vain suomen kielen sanaa ja sen merkityksiä Suomessa. Ulkomailla käytetyt versiot, kuten nigger, eivät vastaa sanaa täysin merkitykseltään, sillä englanninkielisissä maissa kyseinen sana oli tarkoituksellinen haukkumasana kun suomen kielessä vastaava neekeri taas ei ollut sellaiseksi alunperin tarkoitettu.--Bluto 8. lokakuuta 2009 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Asiahan on niin, että artikkelilla on kuitenkin 12 interwikiä. Tuskin ranskankielinen artikkeli käsittelee suomen kielen sanaa neekeri. Joten kansainvälisyyden lisääminen on paikallaan. --Duke 8. lokakuuta 2009 kello 19.46 (EEST)[vastaa]
Mielestäni artikkelin ei kuitenkaan ole tarpeellista käsitellä sanan merkitystä muissa kielissä. Myönnän kuitenkin ongelman, sillä interwikitysten lisäksi artikkeli käsittelee osittain sanan vastineita muissa kielissä. Myös ohjaus sanalla Nigger on ongelmallinen, koska se vain korostaa, että artikkelin pitäisi käsitellä sitäkin enemmän. Minun mielestäni Nigger-sanasta pitäisikin tehdä kokonaan oma artikkelinsa, sillä merkitykset suomen kielisen "vastineen" kanssa eivät ole yhteneviä. En usko, että artikkelista tulee ikinä kattavaa, jos kaikki Neekerit, Niggerit sun muut tungetaan yhden otsikon alle.--Bluto 8. lokakuuta 2009 kello 20.00 (EEST)[vastaa]

"Voi olla kattavakin tai sitten saattaa puuttua jotain olennaista. Olennaisia lähteitä saattaa puuttua. " Voin kertoa, ettei artikkelista puutu yhtään ainoaa merkittävää verkosta löytyvää aihetta käsittelevää lähdettä, koska olen ne kaikki henkilökohtaisesti kahlannut läpi. Lisäksi Rastaan väitöskirjan artikkelin, joka on laajin aihetta käsittelevä akateeminen julkaisu, lähdeluottelon aineisto on pääosin käyty artikkelia varten läpi. Muutenkin "mahdollisesti puuttuvilla mahdollisesti tärkeillä lähteillä" spekulointi on erittäin epärakentavaa ja tarpeetonta, koska tuollaista väitettä on täysin mahdoton todistaa vääräksi (miten osoitat ettei jotain lähdettä mahdollisesti puutu?) ja samanlaisen epäilyksen voi siksi esittää mistä tahansa artikkelista. Yleisen tavan mukaan todistustaakka on väitteen esittäjällä (mikä olennainen lähde siis puuttuu?). --Joonasl (kerro) 9. lokakuuta 2009 kello 10.49 (EEST)[vastaa]

Omastakin mielestäni hyvän artikkelin kriteerit nousevat aika korkealle, jos tämä ei hyväksi livahtaisi.Tetopa 9. lokakuuta 2009 kello 11.16 (EEST)[vastaa]
On kumma tunne siitä, että jos tämä pyrkisi suositelluksi, vastustusäänissä sanottaisiin "hyväksi, ei suositelluksi"... Hilaa kynnystä liian ylös. Pitke 9. lokakuuta 2009 kello 12.00 (EEST)[vastaa]
Ongelmana vastustus äänien kanssa näyttää olevan Suomi-keskeisyys. Kuten aiemmin jo ehdotin, tämä artikkeli tulisi ehkä tarkoituksellisesti rajata Suomi-keskeiseksi. Liian laaja aiheen lähestyminen tulee aina jättämään puutteita ja materiaaliahan laajemmasta aiheesta olisi kuin muille jakaa.--Bluto 9. lokakuuta 2009 kello 12.25 (EEST)[vastaa]
Eri maiden vastineita sanalle voisi ehkä käsitellä nykyistä laajemmin, mutta artikkelissa on nyt pyritty selkeästi keskittymään suomen kielen sanaan. Kielet eivät ole kuitenkaan ole kuvauksia matemaatttisessa merkityksessä, eli esimerkiksi jokaiselle suomen kielen alkiolle (sanalle) ei löydy yksiselitteistä vastinetta jossian toisessa kielessä. Esimerkiksi englannin race sisältää aivan erilaisia merkityksiä ja konnotaatioita kuin suomen rotu. Vastaavasti neekeri historiallisista ja kulttuurisista syistä ei yksiselliteisesti vastaa esim. termiä negro.--Joonasl (kerro) 9. lokakuuta 2009 kello 13.05 (EEST)[vastaa]
Edes määritelmälle ei ole lähdettä muokkaa

Edes artikkelin määritelmälle ei ole lähdettä vaan se on käyttäjä Joonasl:n itse keksimä. Liitän tähän luettelon ongelmista, jotka listasin jo tämän artikkelin suositeltu sivu äänestyksessä. Lienee sanomattakin selvää, että ongelmille ei ole kyseisen äänestyksen jälkeen tehty mitään:

Artikkeli ei ole neutraali. Tiedot sanan käytön historiasta poistetaan muokkaussotivan ylläpitäjämme Joonasl:n toimesta, samoin lausunnot, jotka eivät korosta sanan rasistisuutta eivätkä siten istu tiettyyn agendaan, tiedot sanan uudemmasta käytöstä kirjallisuudessa, sarjakuvissa ja musiikissa poistetaan. Lähteitä vääristellään heti artikkelin alun määritelmäosuudessa. Lähteiden mukaan neekeri on "negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta"[1], mutta artikkelissa väitetään, että kyseessä on "sana, jolla tarkoitetaan yleensä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevia tummaihoisia ihmisiä ja heidän muualla asuvia jälkeläisiään". Artikkelista poistettu tietokirjallisuudesta "triviana" lähteistetyt tiedot muun muassa I. K. Inhan vuoden 1911 teoksesta Maailman ihmeet[2], Otavan Fokus-tietosanakirjasta[3], maantieteen professori Iivari Leiviskän Kansakoulun maantieto -oppikirjasta[4], vuonna 1956 ensikerran julkaistusta WSOY:n Kultaisesta aapisesta[5] ja Suomen kansakouluissa 1960-luvulla käytetyssä Kouluhallituksen hyväksymästä kirjasta Lasten oma lukukirja[6] sekä muusiikin puolelta J. Alfred Tannerin kappaleesta ”Neekeri-idylli”[7], Matti Jurvan ”Soita vielä se neeker jazz” -kappaleesta[8], Hausmyllyn vuoden 1991 Suomen myydyimmästä singlestä ”Se mustamies”[9], Kake Singersin vuonna 1979 kultaa myyneestä albumista Me halutaan olla neekereitä[9] sekä Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta[10]. Kaunokirjallisuudesta on poistettu tieto muun muassa tieto Agatha Christien romaanista Kymmenen pientä neekeripoikaa[11]. Ylläpitäjät muokkaussotivat artikkelissa saamatta koskaan muokkausestoa, vaikka muita artikkelin muokkaajia estetään ahkerasti. Joonasl käy kumoamassa artikkeliin tehdyt muokkaukset aamuin illoin. Artikkelin sisällöstä väitetään keskustelusivun alussa olevalla mallineella (Joonasl on laittanut sen sinne) olevan konsensus, vaikka konsensusta ei ole saatu aikaan. Artikkelin neutraaliutta arvostelevia nimitellään "isänmaan asialla oleviksi". Neutraaliuden kyseenalaistaminen muokkauseston uhalla kielletty. --Klassikkomies 10. lokakuuta 2009 kello 14.37 (EEST)[vastaa]

  1. ↑ neekeri us. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
    *Kielitoimiston sanakirja (2004) mainitsee sanan ”usein halventavaksi”. Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”neekerit: käytä: mustat” sekä ”mustat: Huomautus: Tarkoittaa mustan eli negridisen rodun edustajia. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.”
  2. ↑ Maailman ihmeet. 1. osa, s. 1. "Afrikan troopillisissa metsissä elävät metsäneekerit pitävät hämähäkkiä maailman ihmeenä ja omistavat sille kansantaruissaan inhimillisiä ominaisuuksia. Ne esihistorialliset raakalaiset, joita asui Euroopassa ennen jääkautta keräilivät ja pitivät arvossa kivenmurikoita, joissa oli tavallista ihmeellisemmät kirjaukset, taikka kumman muotoisia luita. Heihin verrattavilla nykyisillä alimmilla kansoilla Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa on niinikään tarkka silmä huomaamaan kaikkia, mitä luonnossa on ihmeellistä." Teksti I. K. Inhan mukailema englantilaisten matkailijain kuvauksista. Porvoo: WSOY, 1911.
  3. ↑ ”neekerit (esp. negro = musta), negridisen suurrodun roturyhmä, yht. yli 220 milj., Afrikassa n. 195 milj., Keski- ja Etelä-Amerikassa n. 25 milj., Yhdysvalloissa yli 22 milj. Lisäksi sekarotuisia n. 45 milj. Rotuominaisuudet --> ihminen. Heimot ja uskonnot --> Afrikka. Kielet --> Bantukielet, Sudanilaiset kielet. --> Neekerikysymys, Rotusyrjintä.” Otavan iso Fokus 3, Ip–Kp. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00051-9.
  4. ↑ Leiviskä, Iivari: Kansakoulun maantieto. 2, Yläluokkien oppimäärä. Teoksessa neekerit kuvattiin luonteeltaan iloisiksi ja huolettomiksi ja heidän kerrottiin pitävän paljon soitosta ja meluavista leikeistä. Luonteenomaisena neekereille pidettiin vähäistä työhalua, mutta suurta itsekkyyttä ja epäluotettavuutta sekä lapselliseen hyväntahtoisuuteen liittyvää, äkkiä puhkeavaa julmuutta. Aistimet kuvattiin teräviksi, kuten luonnonkansoilla yleensä. Henkisistä kyvyistä todettiin etteivät ne ole niin heikot kuin usein arvellaan ja kerrottiin, että Afrikan kuumissa osissa voivat eurooppalaiset mukavasti matkustaa tavaroita kantamaan tottuneiden neekerien kuljettamissa kantotuoleissa. 4. uudistettu painos. Porvoo: WSOY, 1937.
    *Kirjallinen kysymys 1217/2001 vp Eduskunta. Viitattu 29.1.2009.
  5. ↑ Haavio, Martti & Tynni, Aale & Hinkkanen, A.: Kultainen aapinen, s. 4. Teoksessa kerrotaan N-kirjaimen kohdalla, että ”Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan”. Kuvittanut Maija Karma. 16. painos (1. painos 1956). Porvoo Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-06409-2.
  6. ↑ Somerkivi, Tynell ja Airola: Lasten oma lukukirja. Teoksessa on on tarina Kilttien lasten saari. Tarinassa monenväristen lasten asuttamalle saarelle saapuu paha poika, joka muun muassa pilkkaa ”neekeripoikaa” mustaksi ja nauraa kiinalaistytön vinoille silmille. 13. painos. Helsinki: Otava, 1970.
  7. ↑ Neekeri-idylli YLEn äänilevystö. Viitattu 29.1.2009.
  8. ↑ ”Soita viel’ se neeger-jazz” (artikkeli) Turun Sanomat. 27.3.2004. Viitattu 30.1.2009.
  9. ↑ a b Historiikki Hausmylly.com. Viitattu 29.1.2009.
  10. ↑ Pekka ja Pätkä neekereinä 16.05.2008. Finnkino. Viitattu 4.2.2009.
  11. ↑ Review of Ten Little Niggers. The Observer, , 1939. vsk, nro 5.11., s. 6. (englanniksi)
    *An American Tribute to Agatha Christie – The Classic Years: 1940–1944 (verkkosivu) home.insightbb.com. Viitattu 29.1.2009. (englanniksi)
    *Eikä yksikään pelastunut Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 29.1.2009.
    *Fennica Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 29.1.2009.
    *Fennica Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 29.1.2009.
    *Kymmenen pientä neekeripoikaa 1000 vuotta – 100 kirjaa. 1999. Viitattu 30.1.2009.
Tuosta Turun Sanomien artikkelista tuli nyt ainakin hyvä liite sanan etymologiaan. Mielestäni artikkelista käy ilmi ainakin valtaosa, elleivät kaikki, listaamiesi viitteiden sisältämät pointit - Tuo "kymmenen pienen neekeripojan" -nimen muuttaminen voisi olla esimerkkinä taas ajasta, jolloin neekeri -sana muuttui yleiskielessä poliittisesti epäsopivammaksi, ts. erääksi ilmiöistä, jota tuo on sitten aiheuttanut. Mielenkiintoisia viitteitä nuo, ja soisin, että ne jotenkin tuikataan myös tuonne artikkeliin. LAinauksia voi toki pistää viitteisiinkin, mikä sitten ei häiritse niin tekstin sujuvuutta, mutta antaa asiasta kiinnostuneille lisäviitteitä. Muokkaussotiin en ota kantaa, kun en ole niin paljoa perehtynyt artikkelin editoinnin historiaan (mulla on vain kuva, että se on herättänyt tunteita). Tuolle määritelmälle pistin lähteen, joka nyt kertoo, ettei tuo alunperäinen ihan pelkään "omasta päästä" ollut.Tetopa 10. lokakuuta 2009 kello 17.44 (EEST)[vastaa]
En jaksanut etsiä lähdettä, jonka mukaan "Kymmenen pientä neekeripoikaa" olisi vaihtanut nimeään takaisin alkuperäiseksi (se julkaistiin suomeksi ensin nimellä "Eikä yksikään pelastunut") siksi, että termi olisi katsottu epäsopivaksi - vaikka tämä lieneekin todennäköistä. Jos semmoinen lähde löytyy, niin se olisi ihan hyvä lisä tuonne kirjallisuuden alle (koska tuo kirja lienee tunnetuimpia neekeri-sanaa nimessään käyttäneitä). Yksittäisiä esimerkkejä teoksista, joiden nimessä sinänsä on neekeri, löytynee sitten paljon, joten semmoisten luettelemisella tulisi olla joku pointti - nythän artikkelista käy jo ilmi, että termi on ollut suht normaalissa käytössä 1990-luvulle saakka - myös kirjallisuudessa.Tetopa 10. lokakuuta 2009 kello 19.27 (EEST)[vastaa]
Ei sentään 1990-luvulle. Sen karttaminen alkoi paljon aikaisemmin. Jos artikkelissa niin sanotaan, se on selvä virhe. Kun 1992 painettu Suomen kielen perussanakirja sanoo varovasti "joidenkin mielestä halventava", on se ainakin jo 1980-luvulla ollut yleisesti kartettava. Maikkarin arkistojutussa lukee: "1970-luvun lopulla ilmestyneissä [tietosanakirjoissa] oli jo kommentti sanan halventavuudesta, Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoo." [1] Tietosanakirjat kuvastavat yleistä asennetta jälkijättöisesti, joten siitä voi päätellä, milloin sen karttaminen on todennäköisesti alkanut. --Ulrika 14. lokakuuta 2009 kello 10.48 (EEST)[vastaa]
Kun nyt kiinnostuin aihepiiristä, niin olen kyennyt löytämään tutkimusta, jossa neekeri-termiä ja siihen liittyviä konnotaatioita 1900-luvulla on kritisoitu siten, että neutraalien konnotaatioiden ohella on ollut näitä rasistisempia. (Ts. kukaan ei kiistäne, etteikö termiä ole käytetty "neutraalistikin"). En ole kyennyt löytämään tutkimusta, jossa olisi osoitettu, että kyse olisi ollut "puhtaan neutraalista" termin käytöstä ilman konnotaatioita, jotka katsotaan nykyisellään rasistisiksi. Siinä mielessä artikkelin nykyasu on suht neutraali. Löysin myös julkaistun tutkimusviitteen (Kärjä),jossa analysoidaan myös tuota Pekka ja pätkä neekereinä -teosta, samoin otin lukuisia esimerkkejä esille 1900-luvun ajan populäärimusiikista (viitteineen neekeri-termillä tehtyyn hakuun), jossa sana neekeri esiintyy. En löytänyt tutkimusta muuta kuin yleiset maininnat Rastaassa, joka analysoisi noita lauluja tarkemmin, joten lienee tässä vain viitattava ko. hakusivuun - siitä pitäisi jonkun sitten tehdä ja julkaista tutkimusta edelleen, jossa osoittaisimme hieman erilaisiksi nuo tähän asti analysoidut pointit. Jokohan tämä kelpaisi?Tetopa 10. lokakuuta 2009 kello 18.53 (EEST)[vastaa]
Miksi ei käytetä uusinta määritelmää? muokkaa

Tämän artikkelin neutraalius on täysi vitsi. Jopa artikkelin määritelmänä on tarkoitushakuisesti vuoden 1993 Weilin + Göösin tietosanakirja 3:n määritelmä eikä Kielitoimiston sanakirjan uusin määritelmä, vaikka se on artikkelin kirjoittajien tiedossa kuten edellä on esitetty, ja kun tästä huomauttaa käyttäjät poistavat ongelmamallineen artikkelista kirjoittamatta edes muokkausyhteenvetoa[2][3][4]. --Klassikkomies 13. lokakuuta 2009 kello 14.44 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja totesi hänen kansssaan käymässäni sähköpostinvaihdossa, että muun muassa mainittu artikkeli sanakirjassa "näyttävät todella olevan valitettavan vanhalla kannalla; ne eivät todellakaan vastaa nykytilannetta" ja että sanakirjassa on paljon "Suomen kielen perussanakirjasta periytyvää aineistoa, jota ei ole järjestelmällisesti voitu käydä läpi ja tarkistaa". Hän totesi, että he ottavat mielellään palautetta asiasta vastaan ja "on pyrkiä korjaamaan tätä puutetta ennen seuraavia sanakirjaversioita". Toisin sanoen, Kielitoimiston sanakirjan määritelmä ei ole kovin tuore ja sen vanhentuneisuus tunnustetaan kirjan toimittajajienkin joukossa. Kielitoimiston sanakirjan määritelmässä mainittu negrdinen rotu mainitaan kuitenkin johdannossa. --Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 14.52 (EEST)[vastaa]
Ja lähde on tietysti ainoastaan käyttäjä Joonasl? :) Saisiko lähteen tuohon väitteeseesi, että Weilin + Göösin tietosanakirja 3:n vuoden 1993 määritelmä on pätevämpi kuin Kielitoimiston sanakirjan uusin. Ai, sitä ei taida löytyä, vaikka poliittista korrektiutta kovasti halutaankin ajaa. Kuten todettu artikkelin neutraalius on pelkkä vitsi. --Klassikkomies 13. lokakuuta 2009 kello 14.58 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirjan toimituskunnan yhteystiedot on löydettävissä verkosta. Olet tervetullut itse kysymään asiaa asianosaisilta, jos et luota minun sanaani. Onko sinulla vastaavasti lähdettä sille, että Kielitoimiston sanakirjan määritelmä olisi pätevämpi? Määritelmien luotettavuutta voidaan arvioida vaikka sillä, että nykyinen laaja tieteellinen konsensus on, ettei ihmiskunnassa ole olemassa ns. "rotuja" kuten Kielitoimiston sanakirjan mainitsema negridi (lähteet esim. tuossa artikkelissa). --Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 15.00 (EEST)[vastaa]
Merkitäänkö artikkeliin lähteeksi Joonasl:n käymä sähköpostikeskustelu vai Joonas Lyytisen mielipide asiasta? Kuka kielitoimiston sanakirjan laatijoista on todennut, että vuoden 1993 Weilin + Göösin tietosanakirja 3:n määritelmä on muka parempi kuin heidän itse keksimänsä? Lähde? Höpö höpö, Joonas, höpö höpö. --Klassikkomies 13. lokakuuta 2009 kello 15.05 (EEST)[vastaa]
Artikkelissa on määritelmä ja sille lähde ja muokkaushistorian perusteella näyttää siltä, että sen takana on aika vahva konsensus, mutta myös muut määritelmät on esitetty. En ymmärrä miksi Kielitoimiston sanakirjan määritelmä olisi automaattisesti ensisijainen kaikkiin muihin verrattuna. Onko joku kielitoimiston sanakirjan toimittajista todennut että heidän määritelmänsä olisi parempi? --Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 15.10 (EEST)[vastaa]
Tuleeko sinulla mieleen joku artikkeli, jossa esitellään vuoden 1993 määritelmä uusimman sijaan? Kielitoimiston sanakirja on auktoriteetti tässä asiassa, ei Joonasl tai muut poliittista korrektiutta ajavat käyttäjät. --Klassikkomies 13. lokakuuta 2009 kello 15.16 (EEST)[vastaa]
Tapauksissa, jossa määritelmästä on erimielisyyttä on järkevää lähteä sellaisesta määritelmästä, jonka kaikki voivat hyväksyä ja jossa ei vedota kiistanalaisiin tietellisiin teorioihin ja laajennetaan siitä (kuten on tehty). Toisin sanoen, tuskin kukaan on eri mieltä siitä, tarkoitetaanko sanalla "neekeri" (alun perin) Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin olevia tummaihoisia ihmisiä. Joidenkin (hyvin) kiistanalaisten teorioiden mukaan tämä ryhmä muodostaa negridisen ihmisrodun, mutta tästä ei ole samanlaista yhteisymmärrystä kuin aluksimainitusta lähtökohdasta. Kuten neutraalin näkäkulman mukaista on, muutkin määritelmät ja rinnakkaistermit on sitten mainittu tuon yleisimmin hyväksyttävissäolevan määritelmän jälkeen. --Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Wikipedia:Ei uutta tutkimusta: "Wikipedia ei ole tarkoitettu alkuperäistutkimukselle, kuten uusille teorioille. " ja Wikipedia:Neutraali näkökulma: "Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti." Tästä syystä Wikipedian käyttäjät (edes käyttäjä Joonasl) eivät voi keksiä määritelmiä itse, vaikka oma määritelmä tuntuisikin osuvammalta ja ah niin jalommalta kuin vallalla olevat. Jonkun (tässä tapauksessa vieläpä vuodelta 1993 peräisin olevan vanhentuneen määritelmän) esittäminen ainoana autuaaksitekevänä omaan mielipiteeseen vedoten ei ole neutraalia vaan tarkoitushakuista polittisen korrektiuden ajamista ja kiellettyä omien teorioiden tunkemista Wikipediaan. --Klassikkomies 13. lokakuuta 2009 kello 15.47 (EEST)[vastaa]
Määritelmä ei ole itse keksitty vaan sille on lähde. Johdannossa ei esitetä minkäänlaista uutta teoriaa. Sitä ei esitetä mitään määritelmää myöskään ainoana oikeana, vaan muuidenkin määritelmien mukaiset näkökulmat on esitetty johdannossa.--Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 15.55 (EEST)[vastaa]
Uusinta Kielitoimiston sanakirjan (kielenhuollon auktoriteetti, ”uusin ja ajantasaisin nykysuomen yleiskielen kuvaus”) määritelmää ei ole esitetty johdannossa tai missään muuallakaan paitsi alaviitteessä, johon se on kiusallisena piilotettu. Vuoden 1993 Weilin + Göösin tietosanakirja 3:n vanhentunut määritelmä sen sijaan esitellään johdannossa totuutena. --Klassikkomies 13. lokakuuta 2009 kello 16.02 (EEST)[vastaa]
Minä tunnustan lisänneeni tuon W+ G:n, koska se on myös tietosanakirjoista eräs varhaisimpia, jossa tuo nykykäytännön mukainen toteamus ajoittain sanan käytön halventavuudestakin mainitaan. Lisäsin tuon negridinen rotu -sanan, koska mielestäni se on ehkä suorasanaisena jotain, mikä tuosta puuttui. (W+ G sanoi vain "tummaihoinen"). Tietysti voisi sanoa tumma- tai mustaihoinen, niin se kattaisi kaiken, mutta se kuulostaa jo vähän tönköltä. Muutoin en ymmärrä keskustelua, miksi pitäisi yhtäkkiä nykyistä enempää kertoa, että "on se ihan jees sana", kun se nyt viitattujen lähteiden mukaan ei aina ole (tuo riittää, että sen neutraalisuus on nykyisin kiistanalaista - se kertoo, että joidenkin mielestä se on neutraali, virallisempien sanakirjojen mukaan enää nykyisin aina ei - vaan "us. halv."). Jos meillä taas on kielentutkimusta, muita nykyisiä sanakirjoja tms., joka sanoo että se on aina "ok", niin sitten viite kehiin noiden lisäksi, että "pikku punaniskan sanakirjan mukaan" (tms.) homma on aina ok. (vitsi). Minulle henkilökohtaisesti sanan käyttö on ok, kun olen vähän vanhempaa sukupolvea, mutta sekin asia käy lähteineen artikkelista minulle tarpeeksi neutraalilla tavalla ilmi (esim. voin ihan hyvin sanoa, että minulla on kaksi ihan hyvää ystävää, jotka sattuvat olemaan neekereitä - suomen kielellä. Englanniksi käyttäisin itse ilmaisua "black"...).Tetopa 13. lokakuuta 2009 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
"tietosanakirjan mukainen totuus" muokkaa

siiretty En olisi halunnut palauttaa erityisemmin muokkaustasi ([5]), mutta valitettavasti on vain niin, ettet ilmeisesti ole lukenut artikkelia kovin tarkkaan, koska samaa asiaa käsitellään aika monen lähteen avulla muun muassa luvuissa Sanan käytön historia ja Akateeminen yhteisö. Yhden ainoan esimerkin avulla ei myöskään voi perustella väitettä "siihen ei liittynyt useinkaan [sic.] sen käyttöön halventavaa sävyä" kuten varmaan järkevänä ihmisenä ymmärrät. Kyseessä on aika selkeä hätäinen yleistys. Jos sinulla on lähde, jossa todella sanotaan noin, niin lisätään sekin näkemys toki artikkeliin. --Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 15.26 (EEST)[vastaa]

Ok Skannasin juuri kuvan siitä, joten saat kohta ihmetellä..D100a 13. lokakuuta 2009 kello 15.30 (EEST)[vastaa]
Ymmärtääkseni kappaleessa "Sanan käytön historia" mainitaan jo nyt jotain sen kaltaista, jota ehkä halaut sanoa? "Vielä 1970-luvulla sanaa käytettiin suomen kielessä yleisesti sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa. Suomessa ei kuitenkaan ollut tuolloin juuri nimeksikään afrikkalaistaustaista väestöä, ja näin ollen tätä sanaakin käytettiin lähes yksinomaan vieraista ja kaukaisista maista puhuttaessa.[19] Sanan käyttöyhteyksiin liittyi Suomessakin usein kolonialismille tyypillisiin asenteisiin liittyviä konnotaatioita[19][20], joskin sitä saatettiin käyttää silloinkin, kun sellaisia tietoisesti pyrittiin välttämään.[21][3]."--Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 15.37 (EEST)[vastaa]
Ihmettelen sinun vaikuttimiasi tässä asiassa,itse en pidä millään tavoin Neekeri sana negatiivisina kuten ei monikaan muu ikäiseni tai vanhempi henkilö. Tässä samassa kirjassa annetaan myös positiivinen kuva sanasta "mustalainen" joten en voi sitä ymmärtää mistä saataisiin suomenkieleen joku maininta rotusorrosta jne..D100a 13. lokakuuta 2009 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Tässä ei ole kyse minun vaikuttimistani ja kukaan ei ole puhunut rotusorrosta. Vanhempien ikäluokkien ihmisistä olet varmaankin oikeassa. Kyse on kuitenkin siitä, mitä lähteet sanovat. Jos sinulla on lähteitä, joissa esitetään jotain sellaisia näkökulmia, joita artikkelissa ei nyt ole esitetty, niin kerro ja lisätään se sinne. Yksittäisten primäärilähteiden esittely ei kuitenkaan ole tällainen lähde. Suosittelisin kuitenkin, että lukisit aluksi artikkelin ajatuksella läpi.--Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 16.00 (EEST)[vastaa]
Elä viitsi aloittaa mitään demostraatiota perustellaksesi poistamista. Kyseessä oli siis aivan perusteltu lainaus jossa käsiteltiin asiaa neutraalisti,positiivisesti ja ei rasistisesti. Saat vain negatiivista palautetta jos et pysty nielemään sitä tosiasiaa että Neekeri sanalla on vieläkin neutraalimerkitys. Itse sanon suoraan pojalleni että "niitä neekereitä ei tule käymään meille" ja se on neutraalimerkitys.D100a 13. lokakuuta 2009 kello 16.07 (EEST)[vastaa]
En ole koskaan sanonut, eikä artikkelikaan sano missään, etteikö sanalla voisi olla myös neutraaleja käyttöyhteyksiä. Siellä todetaan, että (Kielitoimiston mukaan) sillä on nykyisin usein halventava merkitys ja on kiistanalaista, onko sen käyttöön aikaisemmin liittynyt halventavaa sävyä. Kumpikaan ei sulje pois neutraalia käyttöä. --Joonasl (kerro) 13. lokakuuta 2009 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
M.O.T. --Lax 13. lokakuuta 2009 kello 16.14 (EEST)[vastaa]
Kun lisäsin oman muokkauksen niin poistit sen perusteella "sellaista ei ole" Se oli lähteistettyä tietoa joten sinulle pitäisi antaa kolmen päivän banni Keskustelu käyttäjästä:Thi käytännnön mukaan D100a 13. lokakuuta 2009 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Yksittäinen esimerkki ei ole lähde yleiselle sanan käyttötavalle suuntaan eikä toiseen. Esimerkkien kerääminenkään ei oikein käy WP:ssa, koska silloinkin livetään oman tutkimuksen puolelle - jos ei sitten ole saanut julkaistua tuota esimerkkiensä tutkailua.
Ongelmana tällaisen asian lähteistämiselle on varmaankin se, että juuri kukaan ei (ainakaan nykyään) halua lausua, että sanalla on (ja etenkin on ollut) paljon neutraaleja ja positiivisiakin käyttöyhteyksiä. Tai sitten lausuva henkilö on leimattu niin umpi-rasisti-rikolliseksi, että hänen lausumistaa ei ole lähteiksi :(
Sitä tuskin monikaan kieltää, että sanan sävy on muuttunut merkittävästi ja sanalla on vieläkin neutraaleja käyttöyhteyksiä. Mutta kun juuri kiistanalaisille asioille vaan pitäisi olla ne lähteet. Kunpa joku löytäisi kunnon lähteen tuosta sanan neutraalista käytöstä suomessa aikaisemmin ja välillä vielä nykyäänkin... --Aulis Eskola 13. lokakuuta 2009 kello 17.53 (EEST)[vastaa]
En tarkalleen ottaen tiedä, mistä tässä kinastellaan, mutta todetaan nyt, että koska sana neekeri on aiemmin ollut ainoa afrikkalaisesta väestössä käytössä ollut nimitys, sen käyttö on ollut neutraalia ja aikakautensa käsitysten mukaista. Sen leimaaminen jälkikäteen rasistiseksi on sitä jälkiviisautta, millä historiaa useinkin käsitellään. Ellei kellään satu olemaan Nykysuomen sanakirjaa, voin siteerata siitä pätkän, mutta ensin kerron, että Nykysuomen sanakirja kuvastaa erityisesti 1930-luvun kielenkäyttöä, jolloin teos pääasiassa tehtiin. Sen julkaisu vain lykkääntyi erinäisten maailman melskeiden vuoksi 1950-luvulle. Ja se sitaatti: "neekeri s. 1. negridiseen roturyhmään kuuluva henkilö, erik. henkilö joka kuuluu Afrikan tummaihoiseen alkuväestöön t. polveutuu siitä. vrt. murjaani." Sen jälkeen on esimerkkejä. Silloisesta näkökulmasta täysin neutraalia tekstiä. Ihmisellä nyt vain on tarve keksiä nimi kaikelle. Afrikka oli yksi iso tuntematon kokonaisuus, ei siellä mitään maita ollut suomalaisesta näkökulmasta. Asiaan perehtyneet kieli- ja kansatieteilijät voivat varmasti sanoa vielä painavamman sanan. --Ulrika 13. lokakuuta 2009 kello 19.47 (EEST)[vastaa]
Ansiokasta analyysiä Ulrikalta. Minulle vähän vanhempana henkilönä termi tuntuu noin tunnetasolla edelleen suht neutraalilta. Lähteistettyä jälkiviisautta voimme puolestaan toki käyttää - historiantutkimukseksihan (tai historiantulkinnoiksi) sitä kutsutaan. Eli mielestäni artikkeli sanoo jo nyt, että termi on ollut suht neutraali - paitsi joidenkin tutkijoiden mielestä, jotka ovat kiistanalaistaneet tuota asiaa... minulle se tulee kyllä artikkelista esiin, mutta onkohan mun sisälukutaidossa sitten vikaa, kun jotkut lukevat sen nyt jotenkin eri tavalla?Tetopa 13. lokakuuta 2009 kello 19.52 (EEST)[vastaa]
Nykysuomen sanakirjan selostus on artikkelissa luettelossa muiden sanakirjojen kanssa. Tuota neutraalia käyttöä aikaisemmin ja nykyisinkin joissakin yhteyksissä voisi tuoda enemmän esiin, jos sille löytyisi selkeämpi lähde. Wikipedistien analyysit täällä kun eivät riitä. --Aulis Eskola 13. lokakuuta 2009 kello 20.46 (EEST)[vastaa]
Minä en ymmärrä mistä nämä puheet rasismiksi leimaamisesta aina ilmaantuvat tämän aiheen ympärillä. Artikkelista selviää, että a) tutkimusten mukaan nykyisin useimmat tummaihoiset ihmiset kertovat termin käyttämisen liittyvän heidän arkipäivän rasismin kokemuksiinsa ja b) aikaisemmasta käytöstä, joka on ollut aikansa ilmapiirin mukaista ja (pääosin) neutraalia ja hyväntahtoista on havaittu selvä kolonialistinen asenne, jossa "neekerit" on esitetty stereotyyppisillä tavoilla, joita nykysin monet pitäisivät rasistisena. Menneiden asenteiden ja ajatusmallien tutkiminen ei varmasti ole jälkiviisautta vaan ihan normaalia tieteellistä tutkimusta, jota tekevät kaikki historioitsijat, sosiologit ja monet muut tutkijat. Noita arvoja ja asenteita analysoimalla voidaan jopa oppia jotain nykyisestä yhteiskunnasta. --Joonasl (kerro) 14. lokakuuta 2009 kello 00.09 (EEST)[vastaa]
Aulis, kyllä mainitsemasi kaltaisia näkymyksiä on esitetty. Esimerkiksi kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen on esittänyt näkemyksiä sanan neutraalista käytöstä ja näitä näkemyksiä esitellään artikkelissa jo nyt (kts. esim. Neekeri#Akateeminen_yhteis.C3.B6). Myös kääntäjä Kristiina Rikman on puhunut sanan historiasta samansuuntaisesti (kts. Neekeri#Kaunokirjallisuus). Onkohan kukaan oikeasti lukenut tätä artikkelia, josta keskustelevat ja jota arvioivat? ;) --Joonasl (kerro) 14. lokakuuta 2009 kello 00.22 (EEST)[vastaa]

"Ja puolen tunnin ajan pyssyt paukkui yhtenään, ei kumpainenkaan ehtinyt edes rullaa täyttämään. Joku neekerkin, all right, kuoli vahingossa kait, mutta ihmisistä kuoli ainoastaan Brown ja Smythe."

Reino Helismaa: Balladi villistä lännestä

Oli se Helismaakin vallan kauhea rasisti... näin kai tuo vuonna 1949 kirjoitettu teksti nykyisin saatetaan/halutaan tulkita. --J 14. lokakuuta 2009 kello 10.56 (EEST)[vastaa]

Turhaa huomiota - ei-niin-tärkeä aihe... muokkaa

Rohkenen olla käyttäjä Khaosamingin kanssa hänen kommentistaan eri mieltä. Turhaa huomiota artikkelin suhteen ei ole, kun se on esim. tämän osalta vaikuttanut lukuisten lähteiden esiinmarssiin (niin mielestäni Klassikkomiehen kuin Joonasl:nkin kiistelynkin kautta!). En myöskään pidä tätä aihetta turhana: esim. itse tulin vakuuttuneeksi montaa lähdettä lukemalla, että en käytä ainakaan kovin julkisissa yhteyksissä enää itsekään neekeri-termiä, vaikka se on minulle henk. koht. neutraali. (Olen asunut poissa Suomesta 8 vuotta, ja kun luin artikkelin, muutin tuota omaa käsitystäni, kun kurkistelin noita lähteitä - kieli elää ja on hienoa, kun wikipediakin on saanut tuommoisen ilmiön dokumentoitua!!!). Siksi innostuin ehdottamaan tätä hyväksi...Tetopa 13. lokakuuta 2009 kello 19.49 (EEST)[vastaa]

Vaikka artikkeli on mielestäni liian paljon suomalaisten näkökulmasta, niin itse en tykkää myöskään siitä ajatuksesta, että Wikipedian etusivulla lukee neekeri. Minusta se on helkkarin törkeä sana. Minun perheeni rakas naapuri on tummaihoinen, joka on kertonut, minkälaista on kuulla se sana, kun kävelee v-mäisten ohitse (on asunut Suomessa jo 50 vuotta ja rapiat). En tietenkään sano, että itse artikkeli on muuten huono, eikä se tietenkään käsittele aihetta halveksuen, onhan tämä Wikipedia. Mutta ei silti. –Crimson Cherry Blossom™ 14. lokakuuta 2009 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Ei kai se, että Wikipedian etusivulla on lukenut apartheid, henkilöpalvonta tai Ruandan kansanmurha tarkoita, että noita asioita kannatettaisiin tai edistettäisiin? --Joonasl (kerro) 14. lokakuuta 2009 kello 12.46 (EEST)[vastaa]
Joo ei tietenkään, mutta sopimatonta se on. –Crimson Cherry Blossom™ 14. lokakuuta 2009 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
On hauskaa että jopa naapurissa asuu tummaihoinen :) Itse olen käynnyt useissa euroopan maissa kuten myös, etelä-afrikassa saakka(1989 ja 1990) ja olen ylpeä valkoihostani. Toisaalta olen sen verran jutellut heikäläisten kanssa että rasistisempaaa porukkaa kuin mustat ovat saa hakea aika kaukaa. Etelä-Afrikka oli vielä kun kävin siellä hyvin kasteihin jakautunut yhteiskunta. Ylimpänä valkoiset sitten "värilliset" eli intiasta jne kotoisin olevat ja sen jälkeen vasta mustat. Toisaalta näin siellä köyhiä valkoisia ja rikkaita mustia jne.. Välttämättä Apardheid ei ollut aukoton järjestelmä eikä saisi kertoa vain yhden "totuuden" mukaisesti vaan totuuden. D100a 14. lokakuuta 2009 kello 13.03 (EEST)[vastaa]
Komppaan. Jos olisi turha aihe, artikkeli olisi hävinnyt merkittävyyskeskustelun tai -äänestyksen aikaa sitten. Jokainen artikkeli on laulun ei kun Hyvä-statuksen arvoinen, kunhan kriteerit täyttyvät. Vaikuttaa siltä tosin, että artikkeli kaipaa paljon yhteisöllistä työstämistä. Pitke 14. lokakuuta 2009 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Artikkelin ympärillä käyty kohina on turha. Artikkeli itse on wikimerkittävä, mutta ei kovin tärkeä projektin kannalta. Arkipäiväinen aihe, josta ei pitäisi tehdä suurta numeroa.--Khaosaming 14. lokakuuta 2009 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Pitäisi kokonaan laittaa asianmukaiset suojaukset ja suojaus päättymään vuonna 2050. D100a 14. lokakuuta 2009 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Mutta sitten se menee väärään versioon. --Höyhens 14. lokakuuta 2009 kello 14.36 (EEST)[vastaa]
Ehdottaisin äänestyksen keskeyttämistä... muokkaa

... mutta se päättyy luonnollisesti parin tunnin päästä. Lienee silti selvää, ettei artikkeli voi saavuttaa mitään statusta niin kauan kuin edes sen sisällöstä (saati sitten määritelmästä tai aihe-alueesta) ei ole päästy konsensukseen. Pitke 14. lokakuuta 2009 kello 13.23 (EEST)[vastaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Ehdokkaat_hyviksi_artikkeleiksi/Neekeri_2&oldid=7463486”