Werhon kartano

Werhon (Verho) kartano on Padasjoella sijaitseva kartano, joka perustettiin neljästä veromaasta eli talonpoikaistilasta vuonna 1569. Kartanon omistivat huomattavat aatelissuvut aina vuoteen 1914.

Kartanon historia ja omistajat

Särkilahtien aika

Verhon rälssitila syntyi 21.marraskuuta 1569, kun Ruotsin kuningas Juhana III lahjoitti 4 veromaata eli talonpoikaistilaa Padasjoen Nyystelästä (nyk. Nyystölä) Iivar Maununpoika Särkilahdelle. Syynä lahjoitukseen oli otaksuttavasti se, että Juhana tahtoi palkita Iivaria siirtymisestä Eerik XIV:n puolelta hänen tukijakseen. Tila oli varsin suuri, sen kokoa kuvaa manttaaliluku, joka oli 22.

Ivari Maununpojan pojat menettivät perintöoikeutensa rälssiin, koska taistelivat Nuijasodassa Sigismundin puolella Kaarle-herttuaa vastaan. Iivarilla oli myös muita läänityksiä Padasjoella

Hornien aika

Kun Ivar kuoli v. 1573, Nyystölän rälssiä hallitsi hänen puolisonsa Elin Kurki (Kurck) vuoteen 1609. Nyystölän säteri siirtyi edelleen heidän tytärelleen Ingeborg Ivarsdotter’ille, jolta se siiryi Horn-suvulle, sillä hänen puolisonsa oli Arvid Henrikinpoika Horn, joka oli Pohjanmaan käskynhaltija sekä Kankaisten herra ja kuoli jo 1606. Arvid Henrikinpojan ja Ingeborgin tytär meni naimisiin Turun hovioikeuden asessorin Mauritz Hornin kanssa. Näin syntyi sukulaisuhde Åminnen Hornien kanssa. Horneista muodostuikin Padasjoen tärkein aatelissuku. Mauritz Horn sai 1639 lahjoituksena 27 tilaa, joista muodostui Verhon ja Turvan kartanot. Edelliseen kuului 8 ja jälkimmäiseen 4 tilaa.

Mauritzin poika Arvid Horn (1631-92) peri kartanon ja oli Padasjoen huomattavin ja vaikutusvaltaisin henkilö 1600-luvulla. Hän omisti myös maatiloja Vesijaolla ja Auttoisilla, sekä Alhon ja Kasiniemen. ja hän toimi mm. Hämeen ja Uudenmaan läänin ratsurykmentin komentajana. Arvid Hornilla oli myös huomattava vaikutus Padasjoen kirkon rakentamiseen, joka valmistui 1669. Arvid Horn kuoli 1692 omistamassaan Karunan kartanossa, Sauvossa ja on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Arvidin poika, vapaaherra ja majuri Christer Horn oli seuraava omistaja vuoteen 1717. Christer Horn oli ainut lapsi isänsä 2. avioliitosta, hän syntyi 1680 ja kuoli naimattomana 1717. Siten hänen jälkeensä Verhon ja samalla Alhon, Kasiniemen sekä Vesijaon säterien omistajaksi tuli eversti ja vapaaherra Gustav Horn. Hän oli Christer Hornin vanhempi velipuoli (s. 1670, kuoli joko 1747 tai 1757).

Forssell, Hornien vävy

Seuraava omistaja olikin nuori tykkijunkkari Lars Forssell v:sta 1751, joka sai haltuunsa Verhon siirtokirjalla ja sitoutui samalla huolehtimaan säteri-rusthollin ratsupalveluksesta. Hän oli mennyt naimisiin Gustav Hornin tyttärentyttären kanssa. Kun Lars Forssel kuoli jo 1756, Verho siirtyi heidän perillisilleen.

Metherien aika

Forssellin perilliset olivat riitaisia, ja kartano siirtyi Mether-suvulle. Sotakamreeri Carl Mether sai toisen ratsutiloista Carl Heleniukselta ja osti osan toisensa jälkeen em. perillisiltä. Näin Verho oli kokonaan hänen 1791. Carl Mether oli vaikutusvaltainen henkilö; mm. hänen puoltokirjelmänsä ansiosta A.I.Arwidssonin isä, kappalainen Anders Arwidson sai asuinpaikan Padasjoelta. Carlin poika, rykmentinkirjuri ja Turun akatemian matematiikan professori, Anders Johan Mether omisti kartanoa 1801-37 ja tämän leski Hedvig Lovisa os.Gyllenberg hallitsi tilaa v:een 1869. A.J. Mether puolisoineeen olivat adoptoinneet rva Metherin sisarenpojan Anders Alfred Börgströmin, jonka oli otettava sukunimekseen Mether-Borgström. Siten Anders Mether-Borgström sai kartanon rouva Hedvig Metherin kuoltua.

Anders ja puoliso Aurora, omaa sukua Forssell (!), saivat pojan nimeltään Ernst Johan Henrik Mether-Borgström. Hän omisti kartanoa v.sta 1869 alkaen. Ernst Mether-Borgströmin johtamana Verhossa toimi maanviljelyskoulu, v. 1898-1914.

Vararikko 1914 ja sen jälkeinen aika

Vuonna 1914 Verho joutui vararikkoon. Sitä seuranneessa pakkohuutokaupassa Verhon osti Hämeenlinnan kaupunki, joka hallitsi tilaa 1914-26.

Helmikuussa 1918 Verhon kartanossa majoittui Padajoen Suojeluskunnan harjoitusleiri. Vuonna 1926 tila jakautui pienempiin osiin, päätilan osti Toivo Tulokas tilanomistaja Lammilta. Suuri osa metsiä ja Turvan tila jäivät Hämeeninnan kaupungille. Verholle kuulunut Harilan tila myytiin huutokaupassa Laineen perheelle.

Toivo Tulokkaan poika Kaleva perheineen viljeli tilaa 1970-luvulle asti. 1970-luvun lopulla Tulokkaat päättivät myydä tilan ja muuttaa Yhdysvaltoihin.

Tilan omistajaksi 1978 tuli Verhonkartano Oy, jonka toimitusjohtaja on Johan Dieckman. Hän on mm. ruokatalo Saarioinen Oy:n suuromistajia. Hänen aikanaan tilan maataloustuotantoa on kehitetty voimaperäisesti.

Kartanon rakennukset

Kartanon vanhasta rakennuskannasta ei ole säilynyt paljoa tietoa. Vuonna 1659 Verhossa oli 10 vuotta aiemmin rakennettu tuparakennus, jossa oli 2 kamaria, puotirakennus, salirakennus ja aittarakennus, kaikki tarpeellisine huoneineen.

Vuonna 1797 Carl Mether haki palovakuutuksen kartanon päärakennukselle. Tuolloin Verhon kaksikerroksisessa puurakenteisessa päärakennuksessa oli taitekatto ja 12 huonetta. Rakennus oli n. 20m pitkä ja 12m leveä. Tontilla oli 9 talousrakennusta, sekä puutarha ja yrttitarha.

Vuonna 1878 Verho sai uuden päärakennuksen, jonka suunnittelivat arkkitehdit Kiseleff ja Heickel. Tulipalo tuhosi sen edeltäjän 1880-luvulla, joka oli pitkä, talonpoikaistyyppinen rakennus. Uusi rakennus edusti empiretyyliä, jossa oli renesanssibarokin vaikutusta. Keskiosassa oli pyramidi, ja siipiosassa satulakatto.

Verhon kartano, päärakennus vuonna 1931

1970-luvulla huonoon kuntoon mennyt kartanorakennus purettiin ja tilan päärakennukseksi rakennettiin moderni tiilitalo. Vanhat talousrakennukset olivat tuhoutuneet tulipalossa jo 1910, joten Verhon vanhempaa rakennuskantaa ei enää ole jäljellä.