Walter Lippmann (23. syyskuuta 1889 New York14. joulukuuta 1974 New York)[1] oli yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija.

Walter Lippmann vuonna 1936.

Lippmann opiskeli filosofiaa ja valtiotiedettä Harvardin yliopistossa ja ryhtyi sitten lehtimieheksi. The New Republic -lehden ohella Lippmann tunnettiin New York Herald Tribunen liberaalina kolumnistina, josta tuli esikuva monille kansainvälisen politiikan toimittajille ympäri maailman.[2] Muun muassa Max Jakobson ilmaisee teoksessaan Pelon ja toivon aika suurta arvostusta Lippmannia kohtaan.[3]

Lippmann oli mukana valmistelemassa Versailles’n rauhankonferenssia. Hän arvosteli kolumneissaan hyvin voimakkaasti Vietnamin sotaa. Hän sai Pulitzer-palkinnon vuosina 1958 ja 1962 kolumnistina.

Lippmannin kolumneja julkaisi myös Helsingin Sanomat.[4] Lehtitekstiensä ohella Lippmann julkaisi kymmeniä kansainvälistä politiikkaa kuvaavia kirjoja, joista vuoden 1947 The Cold War antoi nimen kylmän sodan aikakaudelle.[2]

Teokset

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Walter Lippmann (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 20.7.2024.
  2. a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 113. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  3. Jakobsonin tilinpäätös osa II, Osku Pajamäen blogi 9.12.2005. Viitattu 25.10.2014.
  4. Virkkunen, Janne: Sanan mahtia ja vaikutusvaltaa (Arkistoitu – Internet Archive), pääkirjoitukset, Keskisuomalainen 20.8.2008. Viitattu 25.10.2014.