Wagnerin laki (tai "kasvavan julkisen kulutuksen laki") tarkoittaa sitä, että julkisilla menoilla on taipumus kasvaa teollisuusmaissa[1]. Korkmanin (2011) mukaan Wagnerin laki viittaa siihen havaintoon, että julkisten palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat tulotason kohotessa. Käsite on nimetty saksalaisen ekonomistin Adolph Wagnerin (1835-1917) mukaan, joka ensimmäisenä havaitsi ilmiön Saksassa.

Lähteet muokkaa

  1. Peacock & Wiseman (1961)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.