Avaa päävalikko

HenkilöhistoriaMuokkaa

Tuomiojan vanhemmat olivat torppari Efraim Tuomioja ja Severiina Stenfors. Hän pääsi ylioppilaaksi 1909, valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1916 ja sai varatuomarin arvon 1919. Tuomioja oli Raittiusjärjestöjen keskustoimiston palveluksessa 1913–1917, Helsingin Sanomien toimituksen jäsenenä vuodesta 1917 lähtien, eduskunnan suuren valiokunnan sihteerinä 1921 sekä sisäasiainministeriön ylimääräisenä esittelijänä 1921–1922. Hän toimi Helsingin Sanomien toisena päätoimittajana 1927–1931 yhdessä Eljas Erkon kanssa.

Tuomioja oli edistyspuolueen kansanedustajana Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä 1924–1929 ja Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä 1930–1931. Hän toimi eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana ja 1930-1931 myös edistyspuolueen puheenjohtajana. Tuomioja kuoli kesken edustajakautensa 1931 ja hänen seuraajakseen eduskuntaan tuli Maalaisliiton Eetu Jussila.

Tuomioja oli kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan jäsen vuodesta 1923, Nuorsuomalaisen sanomalehtimiesyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja 1918–1931, Kansallisen Edistyspuolueen puoluehallituksen jäsen 1921–1931, Kansallisen Edistyspuolueen puheenjohtaja 1930-1931, sekä Helsingin Sanomain johtokunnan jäsen 1923–1931.

Walto Tuomioja oli naimisissa vuodesta 1911 Laina Sofia Bomanin kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs ja ministeri Sakari Tuomioja, jonka poika Erkki Tuomioja jatkaa suvun poliitikkoperinnettä kolmannessa polvessa. Toisesta pojasta Maunu Elias Tuomiojasta (s. 1917) tuli lääketieteen ja kirurgian tohtori ja silmätautien ja mikrobiologian erikoislääkäri.[1]

TeoksiaMuokkaa

  • Kaupunkikuntain oikeus juovutusjuomaliikkeen supistamiseen. Raittiuden ystävien kirjasia. 2 sarja n:o 58. Helsinki 1914
  • Mietteitä valtiomuotokysymyksestämme. Valtiollisia päivänkysymyksiä 3. Edistysseurojen kustannusosakeyhtiö, Helsinki 1918, Teos digitoituna Työväenliikkeen kirjaston digitaalisessa arkistossa
  • Kansallinen puolustuksemme : esitelmä Kansallisen edistyspuolueen puoluekokouksessa. Turku 1924

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 680-681. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muuallaMuokkaa