Visby-luokka (korvetti)

Visby-luokan korvetit edustavat Ruotsin merivoimien uutta aluskalustoa. Sarjan ensimmäinen alus HMS Visby (K31) vuodelta 2000 on nimetty ruotsalaisen Visbyn kaupungin mukaan. Luokan neljä muuta alusta ovat valmistuneet vuosina 2003–2006. Alun perin oli tarkoitus rakentaa kuusi alusta, mutta viiden ensimmäisen kulutettua kuudenteen varatut määrärahat, jätettiin sarjan viimeinen, HMS Uddevalla (K36) tilaamatta.

Visby-luokka
HMS Helsingborg vierailulla nimikkokaupungissaan.
Tekniset tiedot
Uppouma	600 t
Pituus	72,8 m (kokonaispituus)
Leveys	10,4 m
Syväys	2,4 m
Koneteho	4 × Allied Signal TF50A kaasuturbiinia 5370 hv 2 × MTU 16V 2000 N90 dieselmoottoria 1760 hv 2 × KaMeWa vesisuihkuyksikköä 3 × 270 kVA diesel-apukonetta sähköntuotantoon
Nopeus	40 solmua
Miehistöä	28 kantahenkilökuntaa ja 16 varusmiestä
Aseistus
Meritorjunta	8 × RBS15 MkII -meritorjuntaohjusta 1 × Bofors 57 Mk3 -konetykki Sukellusvenetorjuntatorpedot (Saab) Omasuojajärjestelmä (Rheinmetall) Ceros 200 -tulenjohtojärjestelmä (Saab)
Ilmatorjunta	1 × Bofors 57 Mk3
Infobox OK

Alusluokka perustuu pitkälti HMS Smyge-koealuksesta saatuihin kokemuksiin. Visby-luokka tilattiin vuonna 1995 ja kaksi ensimmäistä alusta saatiin operatiiviseen käyttöön vuonna 2009. Tarkoitus oli kehittää erikseen alustyypit sekä pinta- että sukellusveneentorjuntaan, mutta määrärahaleikkausten vuoksi päädyttiin yhteen tyyppiin.

Visby-luokan korvettien suunnittelussa keskityttiin erityisesti häiveteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Niiden rungon muotoilun ja pintamateriaalina käytetyn hiilikuidun ansiosta tutkaheijastus on minimoitu. Tämä tekee aluksista viholliselle vaikeammin havaittavan. Myös aluksen lämpösäteilyn- ja melunlähteet on häivytetty. Sandwich-rakenteisen rungon sisin osa on PVC-muovia ja se on laminoitu hiilikuidulla ja vinyylillä.

HMS Härnösandin keulatykin torni tutkaheijastuksia vaimentavat suojaluukut avattuna ja putki esiin käännettynä.

Luokan kaikki alukset on valmistanut Kockums AB:n telakka Malmössä. Sarja tilattiin vuonna 1995. Visby -luokan edeltäjiä ovat Göteborg -luokan korvetit jotka valmistuivat vuosina 1990–1993.

Aluksen pääaseina ovat kahdeksan RBS15 MkII -meritorjuntaohjusta, joiden kantama on yli 70 km. Pinta-aluksia vastaan ja ilmatorjuntaan on käytössä 57 mm Bofors-yleistykki. Sen tulinopeus on yli 200 laukausta minuutissa ja maksimikantama pintamaaliin 17 000 metriä. Tehokas ampumaetäisyys ilmamaaliin on 6 000 metriä. Sen putki on ampumisen jälkeen mahdollista sulauttaa tykkitorniin tutkaheijastuksen vähentämiseksi. Ohjusilmatorjunnassa oli tarkoitus käyttää kahdeksaa pystysuoraan laukaistavaa Umkhonto-ohjusta, mutta vuonna 2008 tehdyn päätöksen mukaan ne jätettiin kustannussyistä asentamatta. Alukset on tarkoitus varustaa myös Saabin valmistamilla torpedoilla.

Aluksien propulsiolaitteina on kaksi vesisuihkuvetolaitetta, jotka saavat voimansa neljästä kaasuturbiinista ja kahdesta dieselmoottorista. Järjestelmän ansiosta alukset ovat erittäin ketteriä liikkeissään. Niiden toimintamatka 15 solmun nopeudella on 4260 kilometriä.

Alukset

Aluksista kaksi ensimmäistä tilattiin 17. lokakuuta 1995. Kaksi seuraavaa 17. joulukuuta 1996 ja viimeiset kaksi 31. elokuuta 1999. HMS Uddevallan tilaus peruutettiin lokakuussa 2001.

Visby-luokan korvetit

Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	FMV:lle	Kohtalo
HMS Visby	-	17.12.1996	8.6.2000	10.6.2002	laivastolle 2012
HMS Helsingborg	-	kesäkuu 1997	27.6.2003	24.4.2006	laivastolle 2009
HMS Härnösand	-	joulukuu1997	16.12.2004	12.6.2006	laivastolle 2009
HMS Nyköping	-	kesäkuu 1996	18.8.2005	27.9.2006	laivastolle 2012
HMS Karlstad	-	joulukuu 1996	24.8.2006	2013	laivastolle 2013
HMS Uddevalla (K36)	-	-	-	-	tilaus peruutettu 2001

Lähteet

Toremans, Guy: Sweden's Visby Class Corvettes - Stealth At All Level. Seaforth World Naval Review, 2011, s. 149-165. Barnsley: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-84832-120-5. (englanniksi)

Viitteet

Visby-luokan korvetit

HMS Visby - HMS Helsingborg - HMS Härnösand - HMS Nyköping - HMS Karlstad - HMS Uddevalla

Edeltäjä: Göteborg-luokka – Seuraaja: ei seuraajaa