Visby-luokka (korvetti)

Visby-luokka on Ruotsin merivoimien viiden korvetin muodostama alusluokka. Sarjan ensimmäinen alus HMS Visby valmistui 2000 ja neljä seuraavaa alusta valmistuivat vuosina 2003–2006. Alun perin oli tarkoitus rakentaa kuusi alusta, mutta viiden ensimmäisen kulutettua kuudenteen varatut määrärahat, jätettiin sarjan viimeinen, HMS Uddevalla tilaamatta.

Visby-luokka
HMS Helsingborg vierailulla nimikkokaupungissaan.
Tekniset tiedot
Uppouma	600 t
Pituus	72,8 m (kokonaispituus)
Leveys	10,4 m
Syväys	2,4 m
Koneteho	4 × Allied Signal TF50A -kaasuturbiinia 5 370 hv 2 × MTU 16V 2000 N90 -dieselmoottoria 1 760 hv 2 × KaMeWa-vesisuihkuyksikköä 3 × 270 kVA dieselgeneraattoria
Nopeus	40 solmua
Miehistöä	28 kantahenkilökuntaa ja 16 varusmiestä
Aseistus
Meritorjunta	8 × RBS15 Mk II 1 × Bofors 57 Mk3 Sukellusvenetorjuntatorpedot (Saab) Omasuojajärjestelmä (Rheinmetall) Ceros 200 -tulenjohtojärjestelmä (Saab)
Infobox OK

Suunnittelu

Alusluokka perustuu pitkälti koealus HMS Smygestä saatuihin kokemuksiin. Luokka tilattiin 1995 ja kaksi ensimmäistä alusta saatiin operatiiviseen käyttöön 2009. Tarkoitus oli kehittää erikseen alustyypit sekä pinta- että sukellusveneentorjuntaan, mutta määrärahaleikkausten vuoksi päädyttiin yhteen tyyppiin.

Alusten suunnittelussa keskityttiin erityisesti häiveteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rungon muotoilun ja pintamateriaalina käytetyn hiilikuidun ansiosta tutkaheijastus minimoitiin, mikä vaikeuttaa niiden havaitsemista. Myös aluksen lämpösäteilyn- ja melunlähteet on häivytetty. Sandwich-rakenteisen rungon sisin osa on PVC-muovia ja se on laminoitu hiilikuidulla ja vinyylillä.

HMS Härnösandin keulatykin torni tutkaheijastuksia vaimentavat suojaluukut avattuna ja putki esiin käännettynä.

Aluksen pääaseina ovat kahdeksan RBS15 MkII -meritorjuntaohjusta, joiden kantama on yli 70 km. Pinta-aluksia vastaan ja ilmatorjuntaan on käytössä Bofors 57 Mk3 -yleistykki. Sen tulinopeus on yli 200 laukausta minuutissa ja maksimikantama pintamaaliin 17 000 metriä. Tehokas ampumaetäisyys ilmamaaliin on 6 000 metriä. Sen putki on ampumisen jälkeen mahdollista sulauttaa tykkitorniin tutkaheijastuksen vähentämiseksi. Ohjusilmatorjunnassa oli tarkoitus käyttää kahdeksaa pystysuoraan laukaistavaa Umkhonto-ohjusta, mutta vuonna 2008 tehdyn päätöksen mukaan ne jätettiin kustannussyistä asentamatta. Alukset on tarkoitus varustaa myös Saabin valmistamilla torpedoilla.

Aluksien propulsiolaitteina on kaksi vesisuihkuvetolaitetta, jotka saavat voimansa neljästä kaasuturbiinista ja kahdesta dieselmoottorista. Järjestelmän ansiosta alukset ovat erittäin ketteriä liikkeissään. Niiden toimintamatka 15 solmun nopeudella on 4 260 kilometriä.

Alukset

Aluksista kaksi ensimmäistä tilattiin 17. lokakuuta 1995. Kaksi seuraavaa 17. joulukuuta 1996 ja viimeiset kaksi 31. elokuuta 1999. Uddevallan tilaus peruutettiin lokakuussa 2001.Luokan kaikki alukset on valmistanut Kockums AB:n telakka Malmössä.

Visby-luokan korvetit

Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	FMV:lle	Kohtalo
HMS Visby	Kockums, Malmö	17. joulukuuta 1996	8. kesäkuuta 2000	10. kesäkuuta 2002	laivastolle 2012
HMS Helsingborg	Kockums	kesäkuu 1997	27. kesäkuuta 2003	24. huhtikuuta 2006	laivastolle 2009
HMS Härnösand	Kockums	joulukuu 1997	16. joulukuuta 2004	12. kesäkuuta 2006	laivastolle 2009
HMS Nyköping	Kockums	kesäkuu 1996	18. elokuuta 2005	27. syyskuuta 2006	laivastolle 2012
HMS Karlstad	Kockums	joulukuu 1996	24. elokuuta 2006	2013	laivastolle 2013
HMS Uddevalla (K36)	Kockums	-	-	-	tilaus peruutettu 2001

Lähteet

• Toremans, Guy: Significant Ships: Sweden's Visby Class Corvettes: Stealth At All Level. Seaforth World Naval Review 2012, 2011, s. 149-165. Barnsley: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-84832-120-5 (englanniksi)

Viitteet

Visby-luokan korvetit

HMS Visby - HMS Helsingborg - HMS Härnösand - HMS Nyköping - HMS Karlstad - HMS Uddevalla

Edeltäjä: Göteborg-luokka – Seuraaja: ei seuraajaa