Visa Koiso-Kanttila
Visa Koiso-Kanttila (s. 14. tammikuuta 1970 Oulu[1]) on suomalainen elokuvaohjaaja.[2] Hän on valmistunut Turun taideakatemiasta 1996 ja opiskellut dokumenttielokuvan ohjausta The New School Universityssä ja Film Video Artissa New Yorkissa sekä Taideteollisessa korkeakoulussa. Hänen dokumenttinsa ovat voittaneet useita elokuvapalkintoja. Koiso-Kanttila on myös elokuvatuotantoyhteisö Elefantin jäsen.[3] Hän ohjaa ja tuottaa elokuvansa yhteistyönä vaimonsa ja kollegansa Iiris Härmän kanssa.[4]
| Visa Koiso-Kanttila | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. tammikuuta 1970 Oulu |
| Ammatti | elokuvaohjaaja ja elokuvatuottaja |
| Puoliso | Iiris Härmä |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1994– |
| Palkinnot | |
|
Risto Jarva -palkinto 2004, |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Tuotanto
muokkaaKoiso-Kanttilan dokumenttielokuvat ovat olleet hyvin raadollisia. Hän on käsitellyt tuskaisia aiheita kuten naisvangit,[5] lähiönuoret, kulttuurien kohtaamiseen liittyvät ongelmat[6] ja aseistakieltäytyminen.[7] Hän on tehnyt myös henkilökohtaisen dokumenttielokuvan omasta isästään, ja esiintyy itse elokuvassa.[8][9]
Vuonna 2010 Koiso-Kanttila palkittiin elokuvastaan Miehen kuva Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miehen työ -palkinnolla.[9][10] Isältä pojalle (2004), Talvinen matka (2007) ja Miehen kuva (2010) muodostavat suomalaisista miehistä ja pojista kertovan trilogian.[2]
Elokuvat
muokkaaOhjaukset
muokkaa- Miesten koulu, dokumentti, (1994)
- Tuomittu, dokumentti, (1996)[5]
- Karkotetut, dokumentti, (1997)
- Insha Allah - Jos Jumala suo, dokumentti, (1999)
- Viimeistä päivää, dokumentti, (2000)
- Aktivisti, dokumentti, (2000)[7]
- Isältä pojalle, dokumentti, (2004)
- Talvinen matka, dokumentti, (2007)
- Meaning of Life (Elämän tarkoitus), dokumenttielokuva, (2008)
- Miehen kuva, dokumentti, (2010)
- Kaiken se kestää, fiktio, (2017)[11]
Muut
muokkaa- Koulu tanssii, dokumentti, (1994, leikkaus, kuvaus)
- Liisa, fiktio, (1995, työryhmä)
- Synti, dokumentti, (1996, valomies, järjestäjä, kuvaussihteeri)
- Kaverit, fiktio, (1996, valaisu)
- Kuoleman kasvot, dokumentti, (2003, kamera-assistentti)
- Huomisen muistoja, dokumentti, (2004, tuottaja)
- Elää ja palaa, dokumentti, (2007, kuvaus, tuottaja)
Lähteet
muokkaa- ↑ Visa Koiso-Kanttila Elonetissä.. Viitattu 18.7.2020
- ↑ a b Keränen, Anna: Miehen kuva herkistää Yle Oulu. 25.3.2010. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Visa Koiso-Kanttila Guerilla Films. 24.11.2014. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Aaltonen, Henna: Isät meidän Ylioppilaslehti. 12.12.2003. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ a b Eerola, Untamo: Tuomittu – Kuvaus Hämeenlinnan naisvankilasta ja sen asukkaista Yle Vintti. 6.3.1997. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Suominen, Raili: Isien pahat teot aina neljänteen polveen Turun Sanomat. 4.3.2004. Arkistoitu 19.7.2020. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ a b Oinaala, Sampsa: Aktivisti piirtää totaalikieltäytyjän henkilökuvaa. Sivari & Totali, 2000, nro 3, s. 23. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Isältä pojalle Yle TV1 Dokumentit. 16.7.2010. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ a b Haaraniemi, Tero: Miehen työtä Pohjoinen kulttuurilehti Kaltio. 4/2017. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Miehen työ -palkinto Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Karjalainen, Jussi: Kaiken se kestää – Koulupojat kasvavat 1970-luvun Oulussa, ihmissuhteissaan kipuilevien vanhempien varjossa Seura -lehti. 22.09.2019. Viitattu 18.7.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Sinervo, Suvi: Visa Koiso-Kanttilan ja Iiris Härmän rakkaus on kestänyt jo 26 vuotta: ”Alun hurmoksessa näimme jopa yhteisiä unia” Kodin kuvalehti. 20.10.2017. Viitattu 18.7.2020.