Villapääluikka
Villapääluikka (Trichophorum alpinum) on soilla kasvava nuppiluikkien eli tupasluikkien sukuun kuuluva sarakasvi. Aiemmin nuppiluikat on luettu röyhykaislojen eli kaislojen (Scirpus) sukuun ja erityisesti villapääluikasta on käytetty ainakin nimiä S. tricophorum ja S. hudsonianus.[2]
| Villapääluikka | |
|---|---|
 Villapääluikka Pohjois-Suomessa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Nuppiluikat Trichophorum |
| Laji: | alpinum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Villapääluikka kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Sen suikertavasta juurakosta nousee riveittäin kolmisärmäisiä varsia. Ne ovat 0,5–1 millimetriä paksuja ja yläosastaan karheita. Kasvilla ei ole näkyviä lehtiä, vaan vain hyvin lyhytlapaisia tuppia. Villapääluikan kukintona on pieni tähkä, jossa on 8–12 kukkaa. Tähkäsuomut ovat väriltään kellanruskeita. Tähkän kärjessä on villamainen nippu sukaskarvoja, kuten esimerkiksi suovilloilla (Eriophorum). Villapääluikan sukaskarvat pitenevät kukinnan jälkeen 2,5 cm pitkiksi.[3]
Villapääluikka Suomessa muokkaa
Suomessa villapääluikka on yleinen. Etelä- ja keskiosassa se on melko yleinen ja harvinaistuu lounaisrannikkoa kohti. Oulun–Kainuun korkeudelta pohjoiseen laji on runsaslukuinen, Kuusamossa ja Inarissa sitä tavataan jopa erittäin yleisenä.[4]
Villapääluikan kasvupaikkoja ovat kuivahkot, keskiravinteiset ja ravinteiset avosuot sekä rantasoistumat.[5]
Lähteet muokkaa
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
Viitteet muokkaa
- ↑ Maiz-Tome, L.: Trichophorum alpinum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Ilmari Hiitonen ja Arvi Poijärvi: ”Scirpus – Kaisla”, Koulu- ja retkeilykasvio, s. 126–129. 14. painos. Helsinki: Otava, 1966.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio 2005 s. 776
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Villapääluikka Trichophorum alpinum) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kasviatlas: Villapääluikan levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Villapääluikka (Trichophorum alpinum)
- ITIS: Trichophorum alpinum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Trichophorum alpinum (englanniksi)
- Flora of China: Trichophorum alpinum (englanniksi)